maanantai 20. tammikuuta 2014

Sveitsi uusi kotimaa



Kelalta tuli tänään postissa kirje ja siinä sanottiin että: "Teihin ei sovelleta Suomen sosiaaliturvalainsäädäntöä" Kyllähän tämä oli odotettavissa, mutta kuitenkin sen tuntuu kovin pysäyttävältä. Aikaisemmalla komennuksella Papi oli lähetettynä työntekijänä, niin meillä oli oikeus Suomen sosiaaliturvaan. Paikallisella työsopimuksella se oikeus todella häviää, vaikka vielä verotuksellisesti meillä katsotaan olevan siteitä Suomeen. Suomen sosiaaliturvasta itsellä on aina turvallinen olo sillä tietää että eri elämäntilanteihin saa apua. Tuon sosiaaliturvan ylläpitämiseksi Suomessa maksetaan korkeita veroja ja taas täällä Sveitsissä veroprosentit ovat alhaisemmat. Täällä täytyy itse huolehtia siitä, että laittaa myös jotain talteen, pahan päivän varalle. Tosin täällä on pakollisia vakuutuksia lähes jokaiseen asiaan, mutta saa nähdä mitä ne sitten korvaavat, kun niitä tarvitaan. 

Ajattelin hieman kertoa Teille uudesta kotimaastani Sveitsistä. Poimin omasta opinnäytetyöstä muutamia Sveitsiin liittyviä asioita, joita selvittelin ennen tänne muuttoamme.




Sveitsi





Yleistieto


Sveitsi on valtiomuodoltaan valaliitto eli liittovaltio, latinan kielellä Confoederatio Helvetica, joka koostuu 26 eri kantonista eli osavaltiosta. Sveitsissä valtionpäämiehen tehtäviä hoitaa liittoneuvosto eli hallitus, jonka seitsemästä jäsenestä valitaan vuosittain yksi liittoneuvos vuorollaan hoitamaan liittopresidentin tehtäviä. Liittopresidentin tehtäviä 1.1.2014 alkaen hoitaa Didier Burkhalter. Liittopresidentillä ei ole valtaoikeuksia, vaan muodollisena valtionpäämiehenä toimii koko hallitus. Liittopresidentin tehtävänä on edustaa maata ulospäin omien ministerin tehtäviensä ohella. Didier Burkhalter toimii sisäasiainministerinä ja on Sveitsin liberaalipuolueen jäsen.

 





Sveitsin pääkaupunki on Bern, jonka asukasluku on noin 122 400. Muita suuria kaupunkeja ovat Zürich noin 350 100 asukasta, Geneve noin 178 600 asukasta, Basel noin 163100 asukasta ja Lausanne noin 118 000 asukasta. (vuonna 2012) 

Sveitsissä on neljä eri kansallista kieltä saksa, ranska, italia ja retoromaani. Nämä jakautuvat maantieteellisesti eri alueille naapurimaiden lähelle. Sveitsin viralliset kielet ovat saksa, ranska ja italia. Retoromaanin kieltä puhutaan vain kolmessa kantonissa ja kieli kuuluu latinalaiseen kieliryhmään. Sveitsissä ei ole yhtenäistä kulttuuria, vaan eri alueet ovat saaneet vaikutteita naapurimaiden kulttuureista. Sveitsissä ei ole valtionkirkkoa ja suurimmat uskontokunnat ovat roomalaiskatolilaiset 41.8 %, protestantit 35.3 %, muslimit 4.3 %, ortodoksit 1.8 % ja muut kristityt 0.4 %. Sveitsin rahayksikkö on Sveitsin frangi (CHF). Suomen Pankin valuuttakurssien mukaan 20.1.2014, 1 euro oli arvoltaan 1,2337 Sveitsin frangia. 



Historia





Sveitsissä Alppien pohjoispuolella on ollut asutusta jo 1500 vuotta ennen ajanlaskun alkua. Keskiajalla Sveitsissä on ollut lukuisa määrä eri hallitsijoita ranskalaisista ja saksalais-roomalaisista keisarikunnista. Sveitsin valaliitto perustettiin puolustustarkoituksessa vuonna 1291 kolmen kantonin välillä. 1300- luvulla kantonien määrä valaliitossa kasvoi. Baselin rauha solmittiin vuonna 1499 ja Sveitsi vapautui Itävallan veronalaisuudesta ja itsenäistyi. Wienin kongressi vahvisti vuonna 1815 Sveitsin itsenäiseksi ja julisti maan puolueettomaksi. Sveitsin rajat asettuivat nykyisille sijoille vasta vuonna 1815.

Viimeinen aseellinen konflikti Sveitsissä tapahtui vuonna 1847 katolilaisten ja protestanttisten kantonien välillä. Sodan seurauksena vuonna 1848 syntyi Sveitsin liittovaltio, julistettiin perustuslaki sekä otettiin käyttöön kansanäänestys. Hallinto keskitettiin Berniin. Maailmansotien aikaan Sveitsi pysyi puolueettomana eikä osallistunut sotiin. Vuonna 2002 sveitsiläiset liittyivät äänestyksen jälkeen Yhdistyneisiin kansakuntiin. Osoittaakseen tukea Euroopan Unionille Sveitsissä allekirjoitettiin Schengen-sopimus vuonna 2002. Tänä päivänä Sveitsin valaliitossa on 26 kantonia.  



Politiikka





Sveitsi on tunnettu suorasta demokratiasta ja sen hallinto jakaantuu liittovaltioon, kantoneihin ja kuntiin. Kansalaisilla on suuri vaikutusmahdollisuus lainsäädännössä.  Maan politiikka pyrkii yleiseen konsensukseen eli yhteisen ymmärryksen etsimiseen puolueiden, etujärjestöjen, yhteisöjen ja vähemmistöjen kesken. Hallitustyöskentelyssä on mukana maan neljä suurinta puoluetta, jolloin opposition ja vallassa olevan puolueen vastakkainasettelua ei synny. 

Liittovaltion hallinto vastaa maan ulko- ja turvallisuuspolitiikasta ja taloudesta sekä varmistaa kantonien tasa-arvoisen kohtelun kotimaan asioissa. Liittovaltion päättävänä elimenä toimii Sveitsin parlamentti eli liittokokous (Bundesversammlung). Parlamentti on kaksikamarinen, jossa on Alahuone eli kansallisneuvosto (Nationalrat) ja Ylähuone (Ständerat). Alahuoneessa on 200 edustajaa, jotka valitaan neljän vuoden välein yleisillä kansanvaaleilla ja Ylähuoneessa on 46 edustajaa, kaksi jokaisesta kantonista ja yksi puolikkaista kantoneista. Ala- ja Ylähuoneen toimikausi on neljä vuotta. Kansanedustajat hoitavat luottamustehtävänsä omien töidensä ohella. Parlamentti kokoontuu vuodessa neljä kertaa kolmen viikon jaksoissa. Parlamentti sijaitsee Bernissä ja edelliset parlamenttivaalit pidettiin 23.10.2011.





Kantoneiden eli hallinta-alueiden toimivalta on laaja ja jokaisella kantonilla on oma perustuslaki, hallitus, parlamentti, lainsäädäntö ja oikeustoimet. Kantoneiden vastuulla on koulutus, terveydenhuolto ja poliisitoimi. Kantonit määräävät itse verotuksensa.  Pienin hallintoyksikkö on kunta ja 14.2.2013 kuntia oli 2409 kappaletta. Kuntien asema on vahva ja niillä on laaja itsemääräämisoikeus. Kantonikohtaisesti osalla kunnista on oma parlamenttinsa ja osassa päätökset tehdään yhteisön kokouksissa ilman kunnanvaltuutettuja. Tehokkuussyistä monet pienet kunnat yhdistyvät ja kuntien määrä on vähenemässä.

Sveitsissä kansalaisten vaikutusmahdollisuudet ovat laajat ja kansalaisilla on aloiteoikeus ja veto-oikeus liittovaltion kaikkeen lainsäädäntöön sekä kansainvälisten sopimusten hyväksymiseen. Kansalaiset voivat tehdä perustuslakiin muutosehdotuksia keräämällä 100 000 nimeä aloitteen tueksi 18 kuukauden aikana. Kansanäänestys on järjestettävä, mikäli kansalainen onnistuu keräämään parlamentin päätöstä vastaan 50 000 nimeä 100 päivän sisällä parlamentin päätöksen julkaisemisesta. Sveitsissä naiset saivat liittovaltion äänioikeuden vuonna 1971 ja tämän jälkeen he saivat vähitellen äänioikeuden myös kantonien tasolla. Vuonna 1990 viimeinen kantoni myönsi naisille äänioikeuden ja tänä päivänä naisten äänioikeus kattaa koko Sveitsin.  



Sijainti ja Ilmasto 






Sveitsi sijaitsee Keski-Euroopassa ja sen naapurimaita ovat lännessä Ranska, pohjoisessa Saksa, idässä Liechtenstein ja Itävalta sekä etelässä Italia. Sveitsin maantiede on monimuotoinen ja se jakaantuu kolmeen eri alueeseen, jotka ovat Jura-vuoristo, ”Mittellandin” tasankoalue ja Alpit. Sveitsin pinta-ala on 41 285 km² josta Jura-vuoriston osuus on 10 %, Mittellandin tasangon osuus 30 % ja Alppien osuus 60 % pinta-alasta.  Sveitsin korkein kohta on Valais´ssa sijaitseva Dufourspitzen vuori, joka sijaitsee 4634 metriä merenpinnan yläpuolella.





Sveitsin luoteisosassa osittain Ranskan puolella sijaitseva Jura-vuoristo on peräisin jurakaudelta. Jura-vuoristo on kumpuileva ja osin metsän peittämä ja se on matalampi vuoristo kuin Alpit. 





Jura-vuorten ja Alppien välissä sijaitseva Mittellandin tasankoalue on maatalousaluetta ja siellä asuu noin kaksi kolmasosaa maan väestöstä. Mittellandissa sijaitsevat Sveitsin suurimmat kaupungit Geneve, Lausanne, Bern ja Zürich. 







Etelässä sijaitsevat Sveitsin Alpit, joiden osuus koko Alpeista on noin 20 %. Alpeilla on noin 100 vuorta ja korkeimmat vuoret nousevat yli 4000 metrin korkeuteen merenpinnasta. Alpeilla sijaitsee myös jäätiköitä, joista suurin on 23 kilometriä pitkä Aletschin jäätikkö.  Alpit ovat tunnettuja laskettelu-, kiipeily- ja pyöräilyaktiviteeteistä. 






Sveitsissä on 6 % Euroopan makean veden varoista. Sveitsissä on monia suuria järviä ja paljon pieniä Alppijärviä.  Suurin järvi on Geneve-järvi joka sijaitsee Sveitsin ja Ranskan rajalla. Sveitsissä virtaa monet Euroopan suuret joet, kuten Rein, Aare, Rhone, Inn ja Ticino, jotka laskevat kolmeen eri mereen Pohjanmereen, Mustaanmereen ja Välimereen.Ilmasto vaihtelee suuresti alueittain ja eri vuodenaikojen mukaan. Atlantin valtameri vaikuttaa lännessä ja sen tuulet tuovat kosteutta ja sadetta. Idässä on lähes mannermainen ilmasto, alhaiset lämpötilat ja vähäiset sademäärät. Alppien eteläpuolella on lähes Välimeren ilmasto, korkeat lämpötilat ja vähän sadetta. Yleisesti kevät on viileä ja märkä, huhtikuussa sääolosuhteet muuttuvat usein ja nopeasti. Kesä on lämmin ja kuiva, lämpötila voi nousta jopa + 35° asteeseen. Syksy on viileä ja kuiva. Talvi on kylmä ja kuiva, lämpötila voi laskea öisin alle 0 ° asteen kaikkialla Sveitsissä. Lunta voi olla Alppien lisäksi myös muualla Sveitsissä.  Usean ilmastovyöhykkeen vuoksi maan kasvillisuus on runsasta ja monipuolista


Väestö



Eurostatin mukaan 1.1.2010 Sveitsin virallinen väkiluku oli 7 785 806 asukasta. Väestöstä äidinkieleltään saksankielisiä on 63,7 %, ranskankielisiä 20,4 %, italiankielisiä 6,5 % ja retoromaaninkielisiä 0,5 %. Saksaa äidinkielenään puhuvat sveitsiläiset käyttävät erityistä murretta, jota kutsutaan sveitsinsaksaksi. Kouluissa lapset opiskelevat äidinkielensä lisäksi jotain toista maan virallista kieltä. Väestöstä noin 20 % on ulkomaalaisia, jotka asuvat pysyvästi maassa. Suurin osa ulkomaalaisista tulee Italiasta, Saksasta, Portugalista, Espanjasta sekä entisen Jugoslavian alueelta. Suurimmat vieraskieliset väestöryhmät ovat saksalaiset 65 %, ranskalaiset 18 %, italialaiset 10 %, retoromaanit 1 % ja muut 6 %.

Sveitsin väestöntiheys on 185 henkeä / km² kun taas EU-maiden keskimääräinen asukastiheys on 116 asukasta / km². Sveitsiläisistä noin kaksi kolmannesta asuu kaupungeissa tai taajamissa ja kolmannes maaseudulla. Sveitsissä kaupungit ovat suhteellisen pieniä, suurimmassa osassa on alle 30 000 asukasta.


Taloustilanne





Sveitsin taloudellinen tilanne on hyvä ja se on yksi Euroopan rikkaimmista maista. Sveitsin talous perustuu korkeasti koulutettuun ja osaavaan työvoimaan.  Sveitsin tärkeimmät elinkeinot ovat lääke-, kemian- ja korkean teknologian tuotteiden teollisuus sekä pankki- ja vakuutusalan osaaminen. Palveluiden osuus Sveitsin kokonaistuotannosta on noin 71 % ja teollisuuden osuus on noin 28 %.

Sveitsissä on olemattomat luonnonvarat ja maa on riippuvainen ulkomaankaupasta ja ulkomaisista investoinneista. Sveitsissä tehdään paljon tutkimus- ja kehitystyötä ja tuotannossa massatuotannon sijaan erikoistutaan pieneen valikoimaan ja korkealaatuisiin tuotteisiin. Euroopan Unioni on Sveitsin tärkein kauppakumppani ja Euroopan osuus Sveitsin ulkomaankaupasta on 80 %. Sveitsin ulkomaankaupan tärkeimmät kauppakumppanit sekä vienti- ja tuonti tuotteet vuonna 2011 on esitetty kuviossa. Palvelutuotteista viedään eniten vakuutus- ja pankkipalveluita.





Sveitsin keskeisen sijainnin, poliittisen vakauden, turvallisuuden ja pankkisalaisuuden vuoksi Sveitsistä on muodostunut tärkeä kansainvälinen talouden keskus. Sveitsissä on alhainen henkilö- ja yritysverotus ja työntekijöistä kaksi kolmasosaa työllistyy yksityissektorille.  Työmarkkinat ovat joustavat ja työttömyysprosentti on alhainen ollen 3,7 % esimerkiksi vuonna 2009.  Yleinen hintataso on korkea, mutta korot ovat alhaiset.  Vuonna 2009 Sveitsin bruttokansantuote oli 68 813 frangia / henkilö (45 572 euroa).
 



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Mahtavaa että löysit sivuilleni!
Jätäthän kommentin käynnistäsi, luen niitä mielelläni.