11.2 vietetään yleistä hätäpäivää eli yks yks kaks-
päivää. Yleistä hätäpäivää vietetään kaikissa EU- maissa ja Suomessa päivää on
vietetty jo vuodesta 1997 alkaen. Ympäri Suomea järjestetään erilaisia 112-
tapahtumia ja yleisen hätäpäivän tarkoituksena on jakaa tietoa turvallisuudesta
sekä miten vahinkoja ja onnettomuuksia voidaan ennaltaehkäistä. Suomessa ja
muissa EU:maissa 112 numero on yleinen hätänumero ja siihen soittaminen on
ilmaista lankapuhelimesta sekä matkapuhelimesta.
Hätävara
Tänä vuonna päätin ottaa hätäpäivän projektiksi päivittää kodin
hätävaran kuntoon. Hätävaran tai kotivaran tarkoituksena on varmistaa että olemme
varautuneet yllättäviin tilanteisiin.
Viime päivien myrskyt, Kiinassa riehuva koronavirus
sekä oma loukkaantuminen on saanut minut miettimään, että pitäisikö kurkistaa
omiin kaappeihin ja katsoa että sieltä löytyy kaikki tarvittava yllättävien
tilanteiden varalle. Eikä siitä ole pitkä aika, kun jossain päin Suomea jätevesi
sekottui juomavesiputkiin. Näiden lisäksi on olemassa muitakin häiriötilanteita,
joiden sattuessa on hyvä olla varautunut.
Viranomaiset suosittelevat, että jokaisesta kodista tulisi
löytyä viikon tarpeiksi ruokaa, puhdasta vettä, tarvittava määrä lääkkeitä sekä
vaihtoehtoja sähkölle.
Monet suositukset sanovat, että viikon sijaan
varautuminen 72 h eli kolmeen vuorokauteen on riittävä, itse asun kaupunkialueella
ja täällä varmasti tuo 72 h on riittävä, mutta harvaan asutuilla alueilla kannattaa
varmasti varautua tuohon viikon hätävaraan.
Viime aikoina olen karsinut tavaraa isolla kädellä ja
samalla olen pitänyt kuiva-aineet minimissä, on siis hyvä tarkistaa että kotoa
löytyy kaikki tarvittavat perustarpeet häiriötilanteiden varalle.
”Pahan päivän varalle”
Vanha sanonta on ehkä aikojen saatossa saanut vähän
humoristisenkin merkityksen, sillä usein herkkuja on ollut taipumus säästellä. Ruokia
hätävaraan tulee valita omien mieltymyksien mukaan, ja niiden tulee olla
sellaisia mitä taloudessa käytetään myös normaalisti.
Tuotteissa on hyvä olla mahdollisimman
pitkä parasta ennen päiväys, mutta ei ole tarkoitus, että hätävara on erillinen
ruokavarasto, vaan tuotteita päivitetään aina käytön mukaan.
Hätävaraa suunniteltaessa
on hyvä huomioida että sieltä löytyy ruokia, joiden valmistukseen ei tarvita
sähköä, tai niiden valmistaminen onnistuu esim. retkikeittimellä tai nuotiolla.
Pakastinta kannattaa myös hyödyntää, sillä tuotteet säilyvät siellä hyvin
kylmässä muutaman päivän, jos ovea ei turhaan availla.
Mitä ruokaa pahan päivän varalle?
Pahan päivän varalle on hyvä olla pakasteita, säilykkeitä ja
kuiva-aineita. Mieluisia säilykkeitä on hyvä olla kaapissa, sillä niissä on
pitkät parasta ennen päiväykset ja useimmiten niitä voi syödä kylmiltään.
Pakastin
antaa raaka-aineille ja ruokatuotteille lisää säilyvyyttä, pyrin aina pitämään
pakastimessa varuilla yhden ylimääräisen paketin suosikkituotteista sekä
leipää. Kuiva-ainekaapista löytyy aina pastat, riisit, jauhot ja hiutaleet sekä
erilaisia pussikeittoja ja valmisruokia.
Ennen kotitalouksissa oli kylmäkellareita,
joissa oli tilaa säilyttää perunoita, juureksia, hilloja ja kesän sato
säilötiin talteen. Nykyään kaupoissa käydään vain tarpeeseen, sillä jääkaapeissa
ei ole tarpeeksi tilaa säilyttää kylmätuotteita.
Liha, kala ja kana ovat haasteellisia
säilyttää, toki näitäkin voisi pakastaa, mutta mielestäni niiden maku kärsii
siitä. Listasin oheen elintarvikkeita mitä aion päivittää pahan päivän varalle
hätävaraksi.
Ruokapaketti pahan päivän varalle
Kaura- ja neljänviljan hiutale
murot
tee
sokeri
jauhot
kuivahiiva
pasta, riisi, nuudeli
pussikeitot, kuppi kuuma
valmis pastaruoat
hapankorppu, näkkileipä
puolivalmiit leivät
paahtoleipä / ruisleipä pakastin
hernekeitto
tonnikala
maissi / herne
ananas, mandariini, hedelmäsäilykkeet
pähkinät, rusinat
energiapatukoita
rasva, öljy
kananmuna
peruna ja vihannekset (säilyvyyden mukaan)
kasvikset (säilyvyyden mukaan)
hedelmiä
mustikkakeitto, hedelmäsoseita
tuoremehu
vesi / mineraalivesi
ja kissoille ruokaa
Suurin osa näistä tuotteista löytyy kotoa, mutta seuraavalla
kauppakerralla täytyy tehdä pieni täydennys.
Kotivara
Ruokapuolen en usko aiheuttavan mitään suurempia yllätyksiä,
mutta moni itsestäänselvyys pitää
miettiä uudelleen. Jäin miettimään, miten pärjäisimme ilman vettä tai sähköjä? Miten
toimia jos vettä ei tule? Miten huolehditaan hygieniasta tai hoidetaan WC:n
huuhtelu?
Meidän taloudesta löytyy yksi 10 litran vesikanisteri, mutta sillä ei
valitettavasti pitkälle pötkitä. Nykyään eletään niin sähköjen varassa ja
ollaan siitä riippuvaisia, sillä hoidetaan lämmitys, valaistus, tiedonkulku,
miten näitä voisi korvata?
Kodin Yks yks kaks-paketti
Keräsin tänään kotivara tarvikkeita yhteen paikkaan ja
niistä muodotui meille 112-paketti, josta hyödylliset tavarat löytyvät nopeasti
tarpeen tullen. Toivon että niitä ei tarvita, mutta jos jotakin ikävää sattuu,
niin on hyvä, että ainakin osa asioista on mietitty etukäteen, sillä kun tilanne
on päällä, niin on monta asiaa ajateltavana.
Keräsin tarvikkeet tuulikaappiin,
josta ne löytyvät helposti. Retkikeitintä meillä ei ole, mutta Grilli sekä
Fondue-pannu löytyy.
112-paketti
Kodin turvaopas sekä tärkeät numerot lääkäri, myrkytyskeskus
ym.
Kynttilöitä, tuikkuja, sytytysvälineet
patterilla toimivat valosarjat ja patterit
taskulamppu ja patterit
torkkupeitot, makuupussit
käteistä rahaa
sakset ja teippiä
reppu ja ”ikea”kassi
(radio ja lämmityksen korvausta selvitellään)
tölkinavaaja
Kylmäkassit
Kylmäkallet pakkaseen
Pikku apteekki, kulkee myös matkoilla, (joditabletit)
hygienia tarvikkeet, pesuaineeet ja kosteuspyyhkeet
Vesikanisteri ja vesipulloja
muovipusseja (WC)
Näillä pitäisi ainakin pärjätä alkuun, jos sähkön- tai vedenjakelu
katkeaa.
Vinkkejä tähän postaukseen hain Suomen Pelastusalan keskusjärjestön
SPEK:n sivuilta sekä Marttojen sivuilta löysin loistavan muistilistan liittyen kotivaraan.
Ohessa viranomaisten suosituksia yhden henkilön viikon
ruokatarpeiksi:
perunaa 0,5 kg
riisiä ja makaronia 0,5 kg
öljyä ja rasvoja 0,5 kg
sokeria 0,5 kg
UHT-maitoa 1 l
muita juomia, vettä ja herkkuja 16 l + 1 kg
leipää ja viljavalmisteita 1,5 kg
maitoa ja maitotuotteita 1,3 kg
hedelmiä ja marjoja 1 kg
vihanneksia ja juureksia 1,5 kg
lihaa, kalaa, kanaa ja kananmunia 1 kg
Lähde ja lisätietoa: SPEK: Kotivara
Keitin sisäkäyttöön.
VastaaPoistahttps://scandinavianoutdoor.fi/fishbone/varusteet/ruokailu-ja-astiat/retkikeittimet/fishbone-fb-02-bioetanolikeitin/
Maapähkinä voi on myös helppo ravinnonlähde ja muutenkin herkkua :)
VastaaPoistaTotta, näitä onkin jäänyt joulunn jälkeen kaappiin, täytyypä ottaa osa esille...
Poista