Martan Matkassa 2017

Tänään on vuoden viimeinen päivä ja katseet suunnataan tulevaan vuoteen, tehdään uuden vuoden suunnitelmia ja lupauksia sekä saatetaan jopa ennustaa tulevaa vuotta valamalla tinoja. Tulvevan vuoden ennustaminen ja tinojen valuu taitaa jäädä historian kirjoihin, mikäli markkinoille ei kehitetä korvaavia tuotteita Uuden Vuoden tinoille. Tänään on vielä mahdollista hankkia perinteisiä Uuden Vuoden tinoja, sillä niiden myynti lopetetaan suurten lyijypitoisuuksien vuoksi. Martat vinkkaavat jo ”sokeritinoista”, kuulostaa hyvältä, mutta mahtaako ne sihistä ja kolahtaa ämpäriin?

Yksi Uuden Vuoden puhutuimpia aiheita on joka vuosi nuo Uuden Vuoden raketit ja niistä ollaan montaa mieltä. Meilläkin on jo pari päivää kuulunut pientä rakettien pauketta ja entisenä koiranomistajana toivoisin todella, että kunnioitettaisiin niitä säännöksiä ja kellonaikoja, joita rakettien ampumiseen on annettu. Enkä pistäisi yhtään vastaan että kaupungit ja eri tahot järjestäisivät yhteisen kunnon ilotulituksen,  niin niitä raketteja ei tarvitse jokaisen hankkia ja varmasti säästyttäisiin myös monelta tapaturmalta.

Uuden vuoden aattona on myös tapana puntaroida mennyttä vuotta ja miettiä mitä tapahtui kuluneena vuonna? Pitikö Uuden Vuoden suunnitelmat ja lupaukset? Tekisinkö jotain toisin? Mitä tekisin uudelleen? Mietin pitkään miten niputtaisin vuoden 2017 pakettiin ja hahmottelin erilaisia versioita, jotka paisuivat kuin pullataikina ja teillä rakkaat lukijat olisi mennyt koko Uusi Vuosi niiden lukemiseen. Monet lukijat ovat varmasti huomanneet että olen ahkera postaamaan kuvia Instagramiin sekä Facebookiin, näiden kautta olen saanut mukavasti palautetta eli tykkäyksiä, joten päätin että vuoden 2017 yhteenveto ja viimeinen postaus perustuu teidän tykkäyksiin. Tein vuoden 2017 Instagram kuvista ”2017 best of nine”- kuvakollaasin, joka listaa Martan Matkassa 9 suosituinta Instagram kuvaa ja kerron teille tarinan niiden taustalta.

1.Lugano

Suosituin kuva on otettu Luganojärven rannalta, joka on otettu ”tyttöjen roadtripiltä”, jonka teimme Rosan kanssa kesän lopulla. Roadtripin kohteiksi valikoitui paikkoja meidän Sveitsin ”must see listalta”, joita halusimme nähdä vielä ennen paluumuuttoa. Lugano oli mukavan rento kaupunki ja tunnela oli kuin kun olisi ollut Välimeren rannalla.

2. St Gallen

Tämä kuva on myös meidän Road Tripiltä, St Gallen on upea vanha kaupunki, joka sijaitsee lähellä Zurichiä ja Liechtensteinin rajaa. Kaupungin keskustaa hallitsee mahtava luostari, joka on yksi Sveitsin UNESCO-kohde.

3. Le Pont

Kuva on otettu helmikuussa, Lac De Joux- järvi sijaitsee noin 1000 metrin korkeudessa Juravuorilla Vallee de Joux-laaksossa. Järvi jäätyy talvella ja sen jäällä voi luistella, yritin käydä helmikuussa siellä luistelemassa, mutta jää ei ollut tarpeeksi paksua, joten tein pienen patikoinnin järven ympäristössä. LePont on pieni kaupunki Lac de Joux-järven päässä, alueella on useita patikointireittejä ja se on tunnettu kelloteollisuudesta. 

4. Matterhorn

Tämä kuva tuskin esitteyitä kaipaa, Mattehorn vuori on yksi Sveitsin symboli ja tunnettu Toblerone-suklaa on saanut muotonsa tuosta vuoresta. Ihan viimemetreillä minulle tarjoutui tilaisuus päästä patikoimaan Zermatin alueelle, josta on upeat näkymät vuorelle. Tämä otos oli hetkestä kiinni, sillä koko reissun ajan vuori oli pilvien peitossa.

5. La Rippe

Tämän maagisen kuvan viljapellosta ja auringonlaskusta onnistuin tallentamaan iltakävelyllä La Rippen kylässä.

6. Bernina Express panoramajuna St Moritz-Tirano

Kuva on otettu panoramajunasta, joka kulkee Sveitsin Alpeilla, tätä junamatkaa odotin pitkään ja hartaasti! Hyppäsimme junaan Sveitsin puolelta, St Moritzin asemalta ja ajoimme Italian puolelle Tiranoon, näimme reitin varrella oli aivan huikeita Alppiaisemia.

7. Luzern

Tämäkin kuva on otettu meidän minun ja Rosa Roadtripiltä, kyseinen puusilta  on Euroopan vanhin ja se on valmistunut vuonna 1333. Upea puusilta on todella näyttävän näköinen ja kesäisin sitä koristaa upeat kukat. Kun näin ensimmäisen kerran kuvan tuosta puusillasta päätin että haluan ehdottomasti käydä siellä, kesti vain neljä vuotta löytää missä tuo upea silta sijaitsee. Puusillan lisäksi Luzern on monipuolinen matkailukohde.

8. Cullyn Jazz-festivaalit

Cully on yksi Lavauxin viinialueen pienistä kylistä, jossa järjestetään joka vuosi Jazz-festivaalit. Lavauxin viiniviljemät ovat huikeat ja kaikki pikkuruiset kylät ovat kivoja vierailukohteita. Monena vuonna halusin päästä Cullyn Jazz festivaaleilla ja viimeisenä vuonna onnistuin houkuttelamaan muutaman ystävän mukaan, sillä seurauksella että koin yhden elämäni upeimmista Jazz-konserteista pikkuruisessa viinikellarissa.

9. Uusi osoite

Minua lämmittää kovasti että tämä kuva nousi viime vuoden suosituimpien Insta-kuvien listalle, sillä tämä kuva kertoo työvoitosta. Paluumuutto päätöksen jälkeen meillä oli suuria haasteita löytää oma koti Suomesta, mikään ei tuntunut kodilta ja siinä vaiheessa kun mikä vaan olisi kelvannut ei mitään ollut tarjolla. Mikä onnenkantamoinen meille kävi, että vain muutama viikko ennen muuttoauton tuloa löysimme meille kodin ja tämä todella tuntuu kodilta!

Hyvää ja Uutta Vuotta 2018

<3 Martta

Tuoreimmat kuulumiset löydät Martan Matkassa

Facebook-sivulta tai Instagramista.

Talvipäivänseisaus: Matka valoa kohti

Jouluaattoa ei tarvitse enää kauaa odottaa, sillä se on jo parin päivän päästä ja sitten tuo odotus palkitaan. Joulupukin sijaan minä taas odotan tulevia päiviä, jotka tuovat valon mukanaan. Tänään on meinaan vuoden lyhyin päivä eli talvipäivän seisaus ja huomisesta lähtien valon määrä alkaa pikkuhiljaa lisääntyä ja päivät alkavat pidentyä. Eihän tätä kestä Erkkikään, kun aurinko nousee 9.25 ja laskee jo 15.14, nämä pimeät päivät ja lumeton maa alkaa jo vähän tympiä!

Kotona on koko ajan pimeä eli täytyy pitää valoja päällä ja sitten ne lamput ovat liian kirkkaita tai liian hämäriä. Olen viime päivinä kaivanut esille valosarjoja, kantanut kaupasta lisää eriliaisia kynttilöitä kertakyttöisiä, ajastimella varustettuja sekä hämäräkytkimellä, taisipa tulla muutama lyhtykin mukaan. Kotimme alkaa muistuttaa sisältä ja ulkoa kohta sitä elokuvaa missä naapurukset kilpailivat keskenään kummalla on paremmat jouluvalot.

Minä puhun mielummin nykyään talvivaloista kuin jouluvaloista, sillä kun täällä etelässä ei ole luntakaan, niin valoja voi hyvin pitää koko talven sen sijaan että ne korjattaisiin loppiaisena pois. Viimeiset neljä vuotta katselin Sveitsissä naapureiden kauheita vilkkuvaloja ja meinasin tulla niistä sairaaksi, niin eiköhän Papi sitten värkännyt tänä vuonna meidän pihalle tuollaiset ”vilkkuvat hirmut” ja ai että saa hävetä kun kulkee pihalla. Onneksi ollaan menossa jo valoa kohti, mä niin odotan noita pidempiä päiviä.

Talvipäivänseisaus

Tänään on talvipäivän seisaus ja vuoden lyhin päivä, jolloin aurinko on eteläisemmillään eli näyttäytyy lyhyimmän ajan maapallon pohjoisella puoliskolla. Talvipäivän seisaus on joulukuun 21-22. päivän tienoilla ja siihen loppuu 90 päivää kestänyt syksy ja alkaa talviaika. Talviaika kestää 90 päivää ja päättyy kevätpäivän tasaukseen 21.3.2015. Tänään päivän kesto Helsingissä on vain 6 tuntia ja Lapissa se merkitsee kaamosaikaa, eli aurinko ei nouse lainkaan pitkiin aikoihin. Talvipäivän seisauksesta päivät alkavat pidentyä kohti kevättä, aluksi hitaasti noin viisi minuuttia viikossa.

Paluumuutto: Koti kuntoon jouluksi

Mä olen niin innoissani kun meidän neiti tulee tänään kotiin! On niin ihana nähdä häntä pitkästä aikaa ja kiva näyttää hänelle meidän uutta kotia. Viime viikkoina olen puuhastellut kotona ahkerasti, päätin purkaa loputkin muuttolaatikot, sillä saimme jatkettua vuokrasopimustamme. Tämän ilotuutisen jälkeen halusin laittaa tavarat paikoille, jotta asunto alkaisi tuntumaan enemmän kodilta ja otin tavoitteeksi ”koti kuntoon jouluksi”.

Olin jo lopen kyllästynyt tavaroiden purkamiseen, sillä laatikoista löytyi vain sitä ja tätä, eikä mitään järkeviä kokonaisuuksia, mutta kun joulukuuselle piti saada tilaa päätin avata astialaatikot, jotka komeilivat olohuoneessa. Avasin innoissani astialaatikoita ja täyttelin niillä olohuoneen hyllyä, halusin asetella ne kivasti, samalla tavalla miten niitä Rosan kanssa laitoimme viime kesänä. Tuo astioiden laittaminen hyllyyn oli kuin palapelin tekemistä, välillä tuntui että paloja on paljon enemmän kuin tilaa. Kun astiat olivat kaapissa, tuli heti todella kotoinen olo ja nyt kuusikin mahtuu  hyvin olohuoneeseen.

Seuraavaksi päätin purkaa kirjalaatikot, sen sijaan että olisin laittanut kirjat vain aakkosjärjestykseen, niin halusin saada kirjahyllyyn vähän ilmettä. Kirjat ovat kyllä aakkosjärjestyksessä, mutta nyt nurinpäin ja ainoastaan useasti selailtavat matkaoppaat ovat oikein päin. Laitoin vielä muutamia pikkutauluja koristeeksi. Innostuin noista asetelmista ja kirjojen laittamisen lomassa, suunnittelin jo täyttä häkää liinavaatekaappia. Konmarin tyyliin täytyy sanoa että ”nyt pirskahtelee taas” kuten tuossa aikaisemmassa postauksessani.
 

Apuri väsähti ja teki itselleen oman pesän

Keräsin kaikki liinavaatteet, pyyhkeet, viltit, päiväpeitot, koristetyynyliinat ja harvemmin käytettävät pöytäliinat sekä verhot ja sommittelin ne vitriinikaappiin eri pinoihin värien perusteella. Kaikki kodintekstiilit eivät ihan mahtunueet, mutta onpa kiva kun suurin osa on kerrankin samassa paikassa. Minun silmään kodintekstiilit näyttävät kerrankin aivan upeilta ja ihailen niitä aina ohikulkiessa, alan jo haaveilla omasta liinavaatekaapista. Rosa pääsee heti tyhjentämään omia laatikoita ja minun pitäisi vielä pinnistellä viimeisten laatikoiden kanssa, saas nähdä saadaanko me koti kuntoon jouluksi! 

Tämän pesänrakennusprojektin vuoksi jouluhommelit ovat tänä vuonna jääneet vähän heitteille, mutta onneksi on vielä päiviä jäljellä. Eilen valmistettiin joululaatikot sekä joulukortit, jotka ovat tänä vuonna todellista kierrätystä, materiaalina käytettiin aikaisempien vuosien lahjalaatikoita.

Loviisan ihanat puutalot jouluasussa

Minulla on ollut yksi haave pitkään, haave vanhasta talosta, talosta, jonka seinät pitävät sisällänsä elettyä elämää ja kiinnostavia tarinoita. Niin kauan kuin muistan olen haaveillut korkeista huoneista, ristikkoikkunoista ja leveistä ikkunalaudoista, narahtavista puulattioista ja rappusista, eriskummallisista huoneista, vanhan kamiinan, takan ja lieden lämmöstä sekä valoisasta verannasta. Vanhat talot ja rakennukset ovat minulle mieluisia käyntikohteita, niin kaupunkien keskustoissa kuin taajamissa, minusta on ihana käydä idyllisissä puutalokaupungeissa ja tallustella niiden katuja pitkin.

Viime aikoina olen selaillut paljon sisustuslehtiä, etsinyt niistä ideoita sisustamiseen ja melkein jokaisessa lehdessä on ollut toinen toistaan ihanempia puutaloja ja nuo ovat taas nostaneet tuon puutalokuumeen päälle. Yhdessä lehdistä mainostettiin Loviisan Wanhan ajan joulukoteja ja kiinnostuin tapahtumasta oitis, sillä olen kerran onnistunut käymään elokuun lopulla järjestettävässä Loviisan Wanhat talot- tapahtumassa. Tykkäsin tuosta tapahtuasta todella paljon ja selvitin heti, järjestetäänkö myös tänä vuonna tuo Loviisan Joulukodit- tapahtuma, sain ilokseni todeta että se järjestetään myös tänä vuonna kahtena viikonloppuna ja onnistuin käymään siellä viime lauantaina.

Loviisa ja nuo puutalot ovat minulle muutenkin erityisen rakkaat, sillä pienenä lomailin siellä tuttavaperheen luona. Paljon en tuosta ajasta muista, mutta Tytin ja Eskon puutalo on jäänyt elävästi mieleeni ja erityisesti sen vintti, sillä siellä oli vaikka minkälaisia aarteita pienelle työlle, asusteita ja vanhoja tavaroita. Tykästyin tuohon alueeseen jo pienenä, nuo ihanat puutalot sekä mukulakivet taisivat tuoda silloin mieleeni Peppi Pitkätossun Huvikumpuineen.

Kuningattarenkatu ei olisi yhtään pöllömpi osoite

  

Lähdin lauantaina ajelemaan Loviisaan ja poikkesin ensiksi Ruotsinpyhtäälle Strömforsin ruukille, olen pitkään halunnut käydä tuolla ruukilla ja ajattelin iskeä kaksi kärpästä yhden iskulla ruukki ja wanhat talot… Tosin, jos olisin lukenut ilmoituksen ajatuksella, niin siitä olisi selvinnyt että ruukissa wanhat talot olivat avoinna vain edellisenä viikonloppuna. Kiertelin ruukin ympäristössä kuitenkin hetken ja ihailin tuota miljöötä, tänne on palattava vielä uudemman kerran patikointikenkien kanssa, keväällä tai ainakin paremmilla keleillä. Käänsin Fiuden nokan kohti Loviisaa ja matkan varrella tuli kyltti minulle mieluisaan kylään ”Marinkylä”, täytyypä tutustua.

Seppeleitä sankarihaudoilla ruukin kirkon luona

Strömforsin ruukin aluetta

Tässäpä mielenkiintoinen kylä...

Saavuin Loviisaan Kotkan suunnalta ja vastaan tuli heti pari Loviisan bastionilinnanrauniota Ungern ja Rosen, rauniot alkoivat heti kiinnostaa ja oli pakko pysähtyä niiden luona. Mereltä tuuli raa’asti, joten tällä kertaa vierailu linnoituksella jäi kovin lyhyeksi, täytyypä tutustua tuohon linnoitusaiheeseen enemmän ja palata takaisin uudemman kerran, vaikka kokopäiväretkelle. Puutalojen ja linnoituksen lisäksi Loviisan seudulla on muitakin kiinnostavia kohteita mm. Strömforsin ruukin alue sekä Svartholman merilinnoitus.

Loviisan bastionilinnoitus Ungern

Ungern

Loviisan bastionilinnoitus Rosen

Rosen

Olin lähdössä jatkamaan kohti keskustaa, mutta huomasin pylväässä ”joulutalojen”-kyltin ja keskustan sijaan päätin lähteä kyltin osoittamaan suuntaan. Minulla ei ollut mitään esitettä tai karttaa tapahtumasta, mistä olisi selvinnyt joulutalojen sijainnit, kyselin vastaantulijoilta apuja sain otettua kuvan heidän kartasta ja aloitin kierrokseni.

Huset vid ån (talo 8)

Ensimmäisenä vierailin talossa, joka sijaitsi joen rannan tuntumassa, Ungern bastionin lähellä, joen toisella puolella. Keltainen puutalo on rakennettu alun perin 1800-luvulla ja sen toinen kerros on rakennettu myöhemmin 1950-luvulla. Talossa oli ihana jouluinen tunnelma, glögin ja pipareiden tuoksut leijailivat ilmassa. Myynnissä oli upeita piparkakkutaloja sekä kauniisti värjättyjä kananmunia.

Kuninkaanlampi (talo 5)

Seuraavaksi saavuin ihanaan punaiseen tupaan ja se kutsui luokseen jo ulkoota päin, talon upea veranta oli valaistu ja se oli kerrassaan upea näky. Talossa tuoksui ihanat leivonnaiset, alakertaa hallitsi keittiö ja ruokailutila, se oli muutettu kahvilaksi, pöytäryhmiä oli laitettu olohuoneeseen sekä verannalle. Piharakennukseen oli laitettu putiikki pystyyn, missä oli kaikennäköistä ihanaa sisustustavaraa hypisteltävänä.

Villa limppu (talo 6)

Naapurissa sijaitsi ihana Villa Limppu, jonka joulupöytä oli katettu upeasti verannalle. Tässä oli koti minun makuun, ensimmäisenä tuli vastaan ne ihanat portaat ja sitten viihtyisä olohuone, joka oli saanut ihaan jouluisen ilmeen, kissakin nukkui rauhassa sohvan nojalla välittämättä vieraista. Isossa keittiössä oli myös aivan ihana tunnelma ja siellä paistettiin tietenkin huvilan nimen mukaan limppuja, minäkin nappasin mukaan yhden saaristolaislimpun, myynnissä oli myös hauskoja käsintehtyjä hiirulaisia.

Pitkänpöydäntalo (talo 3)

Seuraavaksi siirryin auton kanssa keskustaan ja kävin ensimmäiseksi keramiikkataiteilijan kotona ja ensimmäiseksi tuli vastaan ihana glögin tuoksu. Kävin talon vain nopeasti läpi, sillä siellä taisi olla enimmäkseen omistajien tuttavia ja tunsin oloni hieman vaivaantuneeksi, ikään kuin olisin kuokkavieraana heidän kotona. Oli jo pimeetä, mutta tämä talo on varmasti aivan mahtava kesällä ja sieltä on varmasti upeat merinäkymät.

Vackerbacka (talo 1)

Tässä talossa oli heti jotain tuttua, luulen että olen käynyt täällä aikaisemmalla kerralla, mutta luulen että talo oli tuolloin osittain remontointivaiheessa. Tykkäsin myös tästä asunnosta todella paljon, keittiö oli sen keskeinen tila ja jaksaisin tuijotella tuota vanhaa hellaa vaikka kuinka kauan. Pihalla oli ihana putiikki, jossa olisi löytynyt vaikka mitä tuomiseksi, mutta tällä kertaa pidin pintani.

Ajurintalo (talo 2)

Talo sijaitsee keskeisellä paikalla aivan torin reunalla, talossa oli kodikkaita huoneita, ne sopisivat yhtä hyvin perheen oleskelutiloiksi  kuin majatalon yhteisiksi tiloiksi. Tämä talo sijaitsi Puutarhakadulla, tuo kadun nimi kuulosti hyvin tutulle ja olen ihan varmasti pienenä kulkenut tuota katua pitkin! 

Tykkäsin tästä joulutapahtumasta todella paljon ja en pistäisi pahitteeksi, jos vastaavia tapahtumia järjestettäisiin muillakin paikkakunnilla, tässä olisi oiva tilaisuus käsityöläisille ja muille pienyrittäjille.