lauantai 27. kesäkuuta 2015

Seuraava kohde: Ranskan Riviera






Nizza, Cannes, Monte Carlo ja mitä niitä nyt onkaan, nuo kaupungit tuovat mieleeni aurinkoa, rantaa, rikkaita ja kuuluisuuksia. Me Papin kanssa kävimme rivieralla viimeksi 20 vuotta sitten ja nyt lähdemme sinne uudemman kerran. Tälläisenä minä muistan Ranskan Rivieran vuosien takaa, saas nähdä onko muuttunut! 


Nizza





Nizzasta tulee ensimmäiseksi mieleen kiviranta keskellä kaupunkia ja kunnon kiviuunipizza! Vanhan kaupungin sokkeloiset kadut sekä markkinat.




Hauskat koiranulkoiuttajat





Upeat Chanelin puvut päällä ja korkkarit jalassa vanhemmat rouvat ulkoiluttivat puudeleitaan täysissä meikeissä sekä koruvarustus oli päivälläkin huima. Käsissä keikkui muotiliikkeiden ostoskassit sekä patongit.


Cannes





Elokuvafestivaalikaupunki ja punainen matto ilmassa on glamouria ja luksusta. Rauhallinen puisto sekä huippukalliit muotiliikkeet.


Monaco





Tietenkin Formula 1, Grimaldien ruhtinasperhe, casino, venesatama luksusjahteineen sekä siellä nautittu paras tonnikala toast ikinä. 






Provence






Ranskan riviera sijaitsee Provencessa, jota ensimmäiseksi tulee mieleen upeat laventelipellot sekä laventelista tehdyt, hajuvedet, saippuat ja muut hajusteet. Pakko päästä käymään!



St Tropez





Täällä tuoksuu raha, Ranskan Marbella, venesatamat ovat täynnä muskeliveneitä ja upeita jahteja, rikkaiden ja kuuluisuuksien lomanviettopaikka. Nimi on tuttu kirjoista ja elokuvista, pakko päästä kokemaan livenä!



San Remo






Italialainen pikkukaupunki aivan Ranskan rajalla tuo mieleen rallin ja musiikkifestivaalit. Koe kolme eri maata yhden loman aikana! 


Tervetuloa blogiini
www.martanmatkassa.fi

Tuoreimmat kuulumiset löydät Martan Matkassa 
Facebook-sivulta tai Instagramista


tiistai 23. kesäkuuta 2015

Retkeilykausi päätty patikointiin La Côten viinialueella ja vierailuun La Roseyn viinitilalla




Kausi loppuu ja kesäloma alkaa muutaman päivän päästä. Kuluvana lukuvuonna olen järjestnyt ystäväni kanssa lasten koulun vanhemmille erilaisia vapaa-ajan aktiviteettejä päivisin ja viime viikolla meillä oli kauden päätösretki. Viime syksynä teimme ensimmäisen retken, joka oli tutustumiskäynti Lavauxissa sijaitsevalle viinitilalle, joten kausi olikin sopiva lopettaa samoissa merkeissä. Olimme järjestäneet noin 1,5 tunnin patikoinnnin La Côten viinialueella ja tämän jälkeen vierailun La Roseyn viinitilalle. 


Patikoinnin aloitus Bursins


Lähdimme patikoimaan Bursinsinsin kylästä ja meistä otettiin heti mehut pois, sillä edessä oli tiukka ylämäki. Aluksi reitti kulki metsässä ja se oli pientä nousua ylöspäin. Matka sujui joutuisasti rupatellen ja juttuseuraa riitti, sillä meitä oli noin 20 hengen ryhmä. Noin 4 kilometrin metsäpolkujen jälkeen saavuimme upealle näköalapaikalle mistä kaunis panoramanäkymä La Côten viinitarhoille sekä Geneve-järvelle. 


La Côte Viiniviljelmät

 Luinsin kirkko

Pidimme evästaukoa Luinsin kirkon pihalla, keskellä viehättäviä La Côten viiniviljelmiä. Eväspaikaltamme oli mahtavat maisetmat ja aurinkoinen keli helli meitä. Eväiden syönnin jälkeen jatkoimme matkaa ja kävelimme viinitarhojen läpi kulkevaa Route du Vignoblea eli viinitietä pitkin. Näimme jo kaukaa viinitarhojen keskeltä tuon La Roseyn Châteaun, johon olimme menossa vierailemaan. 


takit narikassa

Bursins

Saavuimme takaisin pieneen Bursinsin kylään, jossa on noin 785 asukasta. Kylä on mainittu ensimmäisen kerran 1000-luvun alussa ja se on listattu yhdeksi Sveitsin kulttuuriperintökohteeksi.


Ekologinen ruohonleikkuri

Täällä Sveitsissä patikointi on todella suosittua, eikä ole yhtään ihmeellistä käydä patikoinnin lomassa maistelemassa viinejä. Mekin olimme varanneet tutustumiskäynnin La Roseyn viinitilalle ja kun saavuimme kylän läpi kartanolle, niin kartanon ulkopuolella meitä vastassa oli ihana isäntämme. 


La Roseyn viinitila

La Rosey sisäpiha

Isäntä kertoi meille heidän viineistä ja pääsimme ensimmäiseksi maistamaan paikallista perinteistä Chassels valkoviiniä, joka oli oikein mukava tuttavuus. Lisäksi maistoimme myös toista valkoviiniä sekä roseviiniä ja sitten paitamme olikin kuivahtaneet ja pääsimme tutustumaan viinikellareihin. 


matkalla viinikellariin

Isäntä esitteli meille viinikellarit ja kertoi heidän viininvalmistuksesta sekä kiersimme kartanon muut tilat, jotka olivat mukavasti sisustettu vanhalla ja uudella. 


Kartanon alkuperäinen sisäänkäynti, tapahtumatila 

ruokasali

Kierroksen jälkeen maistelimme vielä punaviinejä ja saimme pientä purtavaa, paikallista juustoa ja kinkkua. Vierailun päätteeksi oli mahdollisuus ostaa viinejä ja tokihan sitä tuli muutama pullo ostettua tuliaiseksi.


La Château de Rosey

La Roseyn kartano sijaitsee aivan Jura-vuorten juurella ja se on kerrassaan hurmaava! Kartanon hyvinhoidetulta sisäpihalta on upeat näkymät Jura-vuorille sekä Geneve-järvelle. Kartano on rakennettu 1200-luvulla ja se on ollut keskiajalta lähtien monen turva- sekä pysähdyspaikka. Kartano on kärsinyt tulipalosta, se on kohdannut sotia, sitä on muutettu ja laajennettu, nykyiseen asuunsa se on restauroitu vuonna 2007. Viininviljelyn lisäksi kartanossa jäjestetään yksityistilaisuuksia ja tapahtumia sekä siellä on neljä nykyaikaisesti sisustettua huonetta.  


Näkymä entisen sisäänkäynnin puolelta Geneve-järvelle

Näkymät sisäpihalta Juran suuntaan 

Koulut loppuu muutaman päivän päästä ja ParentTime retkeilukausi on ohi. Retket jatkuvat taas ensi syksynä ja parhaillaan suunnitellaan uusia käyntikohteita. Tänä vuonna kävimme viinitilojen lisäksi tutustumassa Jet d’’Eau suihkulähteeseen, YK-päämajaan, CERN:iin sekä teimme opastettuja kävelykierroksia Ferney Voltairessa sekä Genevessä ja kävimme lumikenkäilemässä St-Cerguessa. Retkillä on ollut kiva tutustua muihin koululaisten äiteihin ja on ollut hauska saada seuraa sekä tutustua uusiin paikkoihin. 


sunnuntai 21. kesäkuuta 2015

Sunnuntaiajelulla: Patikointi Morgesista hurmaavalle Château de Vufflensin linnalle





Taannoin kävimme sunnuntaiajelulla Morgesissa ja lähdimme patikoimaan jäähallin parkkipaikalta Le Sentier de la Morges polkua pitkin Château de Vufflensin linnalle. Heti ensimmäiseksi vastaan tuli aivan mahtava vesiputous, jota jäimme ihastelemaan.


Sentier de la Morges


Jatkoimme matkaa metsätietä pitkin seuraten keltaisia merkkejä. Paikallisen koulun vieressä merkinnät olivat hieman epäselviä, joten kysyin neuvoa eräältä rouvalta ”lähes natiivi Ranskallani”. Olin iloinen kun rouva ymmärsi minua ja kertoi meille ohjeet, joiden avulla pääsimme jatkamaan matkaa… 




Reitti kulki pitkän matkaa metsässä joen viertä ja siellä oli mukavan viileää. Metsästä tulimme niitylle, jonka ympärillä oli laajat viiniviljelmät ja upeat näkymät järvelle. Ensimmäisten kerrostalojen jälkeen asumukset harvenivat ja vastaan tuli yksittäisiä taloja, joiden lähistöllä lehmät laidunsivat.




Kaukana näkyy jo Château de Vufflens


Matka taittui pikkuhiljaa ylöspäin ja sitten saavuimme isommalle tielle, jonka viertä pitkin kävelimme hetken aikaa, kunnes eteemme tulivat laajat peltoalueet. Peltojen jälkeen saavuimme pieneen La Morgetten kylään, jonka läpi kävelimme ja hetken päästä eteemme tupsahti mahtava näköalapaikka, josta näkyi hurmaava Château de Vufflens.


La Morgetten kylä, vanha laiterie

Eväspaikan mahtavat näkymät ja hellyttävä kisuli 


Näköalapaikalle oli laitettu penkit, joten jäimme niille istumaan ja syömään eväitä näissä huikeissa maisemissa. Evästelymme houkutteli hupaisan kissan paikalle tekemään temppuja ja kerjäämään silityksiä. Nautimme auringon porottaessa eväitämme ja ihastelimme maisemia sekä rapsuttelimme kisulia.

Tässä on penkit sijoitettu mahtavalle paikalle


Evästauon jälkeen edessä oli hurja alamäki ja sen jälkeen kohtalainen ylämäki linnan luokse. Linnalle saavuttaessa eteen tuli muutamia ihania vanhoja taloja ja eräänkin talon autotallissa vietettiin perhelounasta tai juhlia isommalla porukalla.


Kohti linnaa ja muutamat rappuset alas laaksoon



Ihailimme linnaa joka puolelta ja harmi että sinne ei pääse vierailemaan, sillä se on yksityisomistuksessa. Linnalta on upeat näkymät La Côten viinialueelle, järvelle ja Alpeille. Linnan alapuolella on kahvila ja pieni ulkoterassi, joka valitettavasti oli kiinni.



Martan Matkassa © Château de Vufflens

Château de Vufflens


Reitti Morgesista linnalle on noin 3 km pitkä ja se on pientä nousua koko matkan ajan. Evästauon kanssa meillä oli matkaan kulunut aikaa kaksi tuntia, en maininnut Papille, että aivan Château de Vufflensin linnan vieressä on juna-asema, josta voi huristella junalla takaisin Morgesiin. Päätimme kävellä Morgesiin takaisin toista kautta ja tuo reitti kulki suurimmaksi osaksi aivan autotien viertä pitkin.


Näkymät linnalta Geneve-järvelle. 



Paluumatka sujui joutuisasti, sillä se oli suurimmaksi osaksi alamäkeä. Ohitimme pikkuruisen Chignyn viinikylän, jossa on noin 337 asukasta. Kylän nimestä voi päätellä että kylä on perustettu roomalaisten aikaan, sillä tuolloin kylien nimet päättyivät Y-kirjaimeen esim. Lully tai Bussy. Burgundilaisten aikana noin 400 luvulla kylät nimettiin siten, niiden nimet päättyivät –ens, kuten Vufflens tai Denens.


Pikkujunalla pääsee takaisin Morgesiin tai Juran suuntaan 

Chignyn kylä

La Sentier de Morges- kävelyreitti oli todella todella kiva ja vaihteleva, sillä reitin varrella pääsee kulkemaan metsässä, niityillä sekä viiniviljelmillä. Polku on vaativuudeltataan keskitasoa ja kävelyyn kannattaa varata 1,5 tuntia aikaa. 


Chäteau de Vufflens

Vufflens le Château


Kylää hallitsee samanniminen suuri linna, jonka on rakennuttanut Henri de Colombier, joka toimi Savoyn tuomioistuimen kanslerina Piemontessa. Linna on valmistunut 1400-luvun alussa ja se ulkomuoto ja tiiliverhoilu on saanut vaikutteita Italian, Piemontesta. 

Ensimmäisen kerran linnasta on maininta vuonna 1108 Wuolflens nimellä, mutta tämä linna on tuhoutunut ja sen paikalle rakennettiin uusi linna, jonka seinistä on vielä jäänteitä jäljellä.   

Linna on rakennettu korkean kukkulan päälle, josta on hyvät näkymät järvelle, nykyistä linnaa hallitsee päätorni, joka on noin 60 metriä korkea. Henri de Colombier sai linnan haltuunsa avioliiton kautta ja hän ei tyytynyt vaatimattomaan linnaan vaan halusi rakennuttaa siitä näyttävän linnan. Linna on kuin suoraan satukirjan sivuilta.



Chäteau de VufflensDenensin kylän suunnalta


Patikointi Denensin kylästä


Linnan luota lähtee noin puolen tunnin patikointireitti Denensin kylään ja tuo reitti kulkee läpi La Côten viinitarhojen. Matkan varrella on sanoinkuvaamattoman kauniit maisemat, viiniviljelmiä silmänkantamattomiin, Genve-järvi, jonka takana kauniit Alppimaisemat. Mikäli patikoinnin aloittaa Denensin kylästä, voi melkein koko matkan ihailla Vufflens de Châteaun linnaa, auton voi jättää parkkiin Denensiin.


Linnasta linnaan juttusarjan muita postauksia:

Linnasta Linnaan: Chillon linna ja sen kuuluisa vanki


torstai 18. kesäkuuta 2015

Pieni suklaapuoti





Nyt voi heittää Ranskan kirjat nurkkaan ja ratsastuskamat pesuun, sillä tänään oli viimeiset tunnit ennen kesälomia. Yleensä kaikissa kouluissa on tapana ottaa hieman rennommin viimeiset tunnit ennen lomia ja järjestää jotakin kivaa ja mukavaa tekemistä. Niimpä Ranskan tunneilla vierailimme suklaatehtaalla ja ilokseni ratsastustunnille sain oman lempparihevosen.





Kävimme tänään Ranskan tunneilla tutustumassa Coppetin pieneen suklaatehtaaseen, David Banchet Chocolaterie ja pääsimme vierailun aikana tositoimiin. Ensin katsoimme dokumenttia, tietenkin ranskan kielellä, kuinka kaakao jalostuu suklaaksi.







Dokumentin jälkeen meidät jaettiin kahteen ryhmään ja ensiksi pääsimme tekemään suklaalevyjä. Suklaata käsiteltiin ja viilennettiin marmoripöydällä sopivan lämpimäksi, jonka jälkeen se valutettiin muottiin. Tämän jälkeen muottia ravisteltiin ja ylimääräinen suklaa kaavittiin  pois. Sormet olivat yltä päältä suklaassa ja se maistui aivan järjettömän hyvältä.





Seuraavaksi pääsimme kuorruttamaan ja koristelemaan suklaapaloja. Valmiit suklaat pudotettiin herkulliseen suklaa-altaaseen, jossa ne pyöriteltiin nopeasti ja tämän jälkeen ne koristeltiin. Saimme tehdä useita erilaisa ja käyttää mieleisiä koristeita.





Suklaan koristelua meille neuvoi suklaatehtaan nuori omistaja David Banchet. Minulta taisi ohjeet mennä kuuroille korville, sillä taisin enemmän uppoutua katselemaan komeaa sulkaatehtailijaa. Voipi olla että tarvitsen vielä jatkokurssin, vaikka diplomin sainkin mukaan. Taidan nykyään olla suklaa artesaani!










David Banchetin suklaatehdas tekee perinteistä Sveitsiläistä suklaata, laadukkaista raaka-aineista. Tuotteet ovat käsintehtyjä ja he tekevät niitä myös asiakkaisden toiveiden mukaan tilauksesta. Suklaatehtaan pieni kauppa on todella herkullisen näköinen, hyllyt ovat täynnä ihania suklaatuotteita. Putiikissa on pieni kahvilanurkkaus.