Tällä kertaan Linnasta Linnaan juttusarjassa on vuorossa postaus Montreuxin vieressä sijaitsevasta Chillonin linnasta, joka on yksi ranskankielisen Sveitsin suosituimpia nähtävyyksiä. Pitkään olen halunnut käydä vierailemassa linnassa, mutta kaikki tuttavani olivat jo siellä käyneet, kun sisareni oli meillä kylässä sain heidät houkuteltua sinne päiväretki Montreuxiin-teemalla. Etukäteen en tiennyt linnasta juurikaan mitään, mutta useasti Chillonin linnan yhteydessä mainitaan Lordi Byron ja hänen kuuluisa runo Chillonin vanki. Linna oli suuri ja sen tutustumiseen on hyvä varata aikaa, me otimme lippuluukulta esitteen mukaan, mutta varmasti hyvä vaihtoehto on tutustua tuon audio-oppaan kanssa tai sitten ihan opastetulla kierroksella.
|
Château de Chillon, Montreux |
|
Kuva Donjonista, 31 metriä korkea kellotorni |
|
Linna on valmistunut noin 1100- luvulla |
Museon kellari, missä tuo kuuluisa vankila sijaitsi, oli kieltämättä hieman jännittävä ja karmaiseva, sinne ei olisi kiva jäädä yksin. Näin tuon historiallisen Lordi Byronin nimikirjoituksen tai graffitin ja se tuntui toisaalta ihan huikealta, varsinkin nyt kun ajattelen että se on kirjoitettu melkein päivälleen 200 vuotta sitten!!!
|
Chillonin vankila ja viinikellari |
|
Karmiva vankila |
|
Lordi Byron vieraili Chillonin linnassa 26.6.1816 |
Linnassa oli todella upeita saleja, joita vielä tänä päivänä käytetään erilaisissa tilaisuuksissa, linnan torneista oli todella upeat näkymät Alpeille ja läheiselle Montreuxin kaupunkiin. Missään muussa vanhan ajan linnassa en ole nähnyt niin paljon käymälöitä kuin täällä ja kun niistä kurkisti alas, niin sieltä näkyi Geneve-järven laineet. Linnassa on oma viinikellari ja toki ostin tuliaiseksi museokaupasta linnan omaa punaviiniä maisteltavaksi.
|
Aula Magna, koristeelline puukatto on 1500-luvulta |
|
Aula Nova |
|
Yksi linnan monista käymälöistä |
|
Linnan oma viinikellari |
|
Hyvinvarusteltu museokauppa |
Tapahtui 200 vuotta sitten Genevejärvellä
Chillonin linna sijaitsee kerrassaan upealla paikalla Alppien ympäröimänä ja aivan Geneve-järven tuntumassa, linna on todella upeannäköinen ja ei ihme että se on yksi Geneve-järven kuvatuimpia kohteita. Tänään 26.6.2016 on sopiva päivä Chillonin-linnasta kertovalle postaukselle, sillä on kulunut 200-vuotta siitä kuin Lordi Byron kirjoitti Chillonin linnan kuuluisammasta vangista Francois Bonvardista runon, “Prisoner of Chillon” eli “Chillonin vanki”.
Kuten edellisessä postauksessani “Mitä tapahtui Geneve-järvellä 200- vuotta sitten?” mainitsin, niin kesä 1816 oli todella huono ja se tunnetaan myös nimellä “kesätön vuosi 1816”, postauksessa kerroin myös että joukko englantilaisia aristokraatteja viettivät kesää Geneve-järvellä ja viettivät aikaa yhdessä.
Lordi Byron oli innostunut seuraamaan kuuluisan filosofin Jean-Jaques Rousseaun kirjoittaman romaanin La nouvelle Héloïse- tapahtumapaikkoja, Byron vietti kesää 1816 Geneven Colognessa Villa Diodatin kartanossa. Eräänä päivänä runoilija Lordi Byron ja Perchy Shelley lähtivät Geneve-järvelle purjehtimaan ja he vierailivat Chillonin linnassa. Kuullessaan tarinan Chillonin linnan vangista Francois Bonvardista ja kuinka hän partisaanien tavoin, yksinäisenä taistelijana kävi taistoon Savojin mahtia vastaan.
Byron ja Shelley majoittautuivat Lausannessa, Ouchyssä sijaitsevaan hotelliin Hôtel de l’Ancre in Ouchy (nyt Résidence and Hôtel d’Angleterre) ja aloitti kirjoittamaan Chillonin vanki runoa, josta tuli valmistuessaan 392 rivin pituinen ja se oli tuli yksi tuon ajan kuuluisimmista runoista.
Chillonin linna
Lyhyen matkan päässä Montreuxin keskustasta kivisellä saarella sijaitsee keskiaikainen linnoitus, joka on yksi Sveitsin suosituimmista historiallisista nähtävyyksistä. Linna on rakennettu 1100-luvulla Geneve-järven tuntumaan keskeiselle paikalle, suojaamaan ja kontrolloimaan tärkeitä kulkuyhteyksiä Etelä- ja Pohjois-Eurooppaan, jonka kautta matkaajat ja kauppiaat kulkivat Italiaan ja Sioniin. Chillonin linna antoi suojaa matkaajille ja se oli oiva tulonlähde kerätä veroa tavarankuljetuksista. Myöhemmin Savojin herttua Thomas I rakennutti linnan lähelle Geneve-järven pohjukkaan Villenueven kaupungin, jonne rakennettiin tulliasema, varastoja tavaroille sekä satama.
|
Näkymä Villenueven suuntaan |
|
Näkymä Montreuxin suuntaan |
Linnan historia voidaan jakaa kolmeen eri aikakauteen Savojin aika 1100-1536, Berniläisten aika 1536-1798 ja Vaudin aika 1798 – nykypäivä.
Savojin hallitsijasuvun herttuat ja kreivit ovat asuttaneet linnaa 1100-1500 luvulla ja se oli Chillonin loistokasta aikaa. Tuolloin linnaa laajennettiin ja siihen lisättiin torneja sekä loistavia suuria saleja.
Berniläiset valloittivat Vaudin alueen vuonna 1536 ja he pitivät Chillonia linnoituksena, asevarastona ja vankilana sekä hallinnollisena keskuksena. Virkailijoiden mielestä linna sijaitsi syrjässä ja sen asumisolot olivat surkeat, he muuttivat 1733 Veveyhyn, tämän jälkeen linnaa pidettiin varastona, sillä sen ei katsottu enää soveltuvan puolustuskäyttöön, siitä meinattiin jopa tehdä viljasiilo!
Berniläiset lähtivät linnasta vuonna 1798 Vaudin vallankumouksen jälkeen ja linnasta tuli Vaudin kantonin omaisuutta. Linnassa varastoitiin tavaraa edelleen ja sitä käytettiin asevarastona sekä vankilana. Linnasta tuli pian kiinnostava vierailukohde kuuluisien kirjailijoiden romanttisten teosten tapahtumapaikkana.
|
Aula Magna |
|
Asehuoneen vaakunoita |
Jean-Jaques Rousseau (1712-1778)
|
Kuva: Wikipedia |
Linna on toiminut monen tunnetun kirjailijan inspiroinnin lähteenä mm. Tunnettu filosofi Jean-Jaques Rousseau käytti Chillonin linnaa kuuluisan romanttisen romaaninsa Julie tai La nouvelle Héloïse tapahtumapaikkana. Romaani kertoo nuoren aatelisnaisen Julie d’Etangesin ja hänen opettajan Saint-Preuxin rakkaustarinasta, kuinka he eivät voi saada toisiaan, eri taustojen vuoksi sekä Julie oli lupautunut menemään naimisiin vanhemman herra M. De Woldemarin kanssa. Romaani kertoo heidän välisestä kirjeenvaihdosta. Rousseau kirjoitti romaanin vuonna 1761 ja se julkaistiin Englannissa vuonna 1810 ja sen myyntitilastot nousivat räjähdysmäisesti, siitä tuli yksi aikakautensa menestynein romaani ja se teki Chillonin linnasta kiinnostavan käyntikohteen, muiden romaanin tapahtumapaikkojen ohella. Romaani innoitti myös muita kirjailijoita esim. Lord Byronia ja Viktor Hugoa.
Linnan kuuluisa vanki
|
Kellarikerroksen uumenissa |
Linnan kellarissa sijaitsi vankila ja sen kuuluisin vanki on ehdottomasti Francois Bonvard (1493-1570), joka virui tyrmässä kuusi vuotta (1530-1536) ketjuun kahlittuna, kunnes Berniläiset valtasivat Chillonin linnan vuonna 1536 ja vapauttivat hänet. Lordi Byron vieraili linnassa Jean-Jaques Rousseaun romaanin innoittamana 26.6.1816 ja vaikuttui vangin tarinasta, Byron kirjoitti oman puumerkkinsä tuohon pilariin, missä missä ketju oli kiinni. Chillonin vierailun jälkeen Byron kirjoitti kuuluisan runonsa “Prisoner of Chillon” eli “Chillonin vanki”.
|
Chillonin vanki, Francois Bonvard |
Chillonin vanki eli Frncois Bonvard oli alunperin Savojilainen mutta liittyi muiden Geneven patrioottien eli isänmaanystävien joukkoon, vastustamaan Savojin valtaa. Bonvard pakeni Genevestä (1519) ja pukeutui munkiksi, harhauttaakseen Savojin joukkoja, mutta hänet annettiin ilmi ja vangittiin. Bonvardin toverit vapauttivat hänet vankilasta (1527), mutta hän jäi kiinni uudelleen Moudonissa (1530) ja vietiin Chillonin linnan vankilaan. Byronin runossa Francois Bonvardin tarina on kuvattu osittain hieman romantisoidummin, mitä se todellisuudessa oli.
|
Bonvardin vankila |
|
Tätä pilaria Bonvard kiersi ympäri kuusi vuotta vankeusaikanaan 1530-1536 |
|
Lordi Byronin graffiti on kirjoitettu 200-vuotta sitten!!!i |
|
Muistolaatta Lordi Byronille, Bonvardin vankilan seinällä |
Tänä päivänä linna toimii museona ja siellä voi vierailla audio-opastuksen avulla. Lapsille järjestetään erilaisia opastettuja kierroksia ja linnassa järjestetään muutamia tapahtumia vuoden aikana.
|
Kellotornin toinen kerros |
|
Kellotornin kapeat rappuset ylös |
|
Chilloin linnan viinikellari |
Sijainti:
Juna: Veytaux-Chillon asema / Vene: Chillon laituri
Avoinna: joka päivä paitsi 1.1 ja 25.12
Huhti–syyskuu 9-18.00 / loka-maaliskuu 9.30-17.00 / marras-helmi 10-16.00
Sisäänpääsy: Aikuiset 12,50 chf / 6-16 lapset 6 chf / alennettu hinta 10,50 chf / perhelippu 29chf / audioguide 6 chf / 3 chf
Chillonin linnassa järjestetään 200-juhlavuoden kunniaksi Lordi Byronista kertova ”1816-2016 Byron is back!”-näyttely. Näyttely päättyy 21.8.2016.
Lordi George Gordon Byron (1788-1824)
|
Kuva: Wikipedia |
Lordi Byronia pidetään oman aikansa suurena tähtenä, häntä palvottiin ja seurattiin, hän oli yhtä suosittu kuin tänä päivänä kuka tahansa maailmanluokan näyttelijä tai laulaja. Georgen isä Kapteeni John Byron ja äiti Catherine Gordon oli Gightin linnan perijä ja George peri isosedältään Byronin 6. Paronin arvonimen. Gordon kävi kouluja Englannissa ja kirjoitti ensimmäiset runonsa 14-vuotiaana, valmistui Gambridgen yliopistosta ja hän lähti kiertämään Eurooppaa kahdeksi vuodeksi (1809-1811). Byron saapui takaisin Englantiin ja julkaisi matkakuvauksen ”Childe Harold's Pilgrimage” runon muodossa, tarina kertoi tulevan ritarin pyhiinvaellusmatkasta Välimerelle. Tarinan sanottiin kertovan Byronista ja hänestä tuli kuuluisa yhdessä yössä, Lordi otti paikkansa parlamentin ylähuoneessa (1811) ja hänen puheensa aiheutti kuohuntaa, häntä pidettiin Napoleonin puolestapuhujana.
Byronin ympärillä pyöri erilaisia huhuja mm. Suhteista nuoriin miehiin sekä naimisissa oleviin naisiin, puhutaan myös että Byron olisi hänen sisarpuolen Augustan tyttären isä. Byron meni naimisiin (1815) Anna Isabella Milbanken kanssa ja he saivat tyttären Lady Augusta Ada, joka tuli myöhemmin tunnetuksi matemaatikkona. Avioliitto oli onneton ja he erosivat pian seuraavana vuonna ja kaikkien vastoinkäymisten jälkeen Byron jätti Englannin ja hän matkusti Eurooppaan huhtikuussa 1816, eikä koskaan palannut.
George asettui lääkärinsä John Polidorin kanssa Sveitsiin Geneve-järven rannalle ja he viettivät kesällä Percy Bysshe Shelleyn, Mary Shelleyn ja hänen siskopuolen Claire Clairmontin kanssa, jonka huhutaan synnyttäneen tyttären Byronille.
Byron matkusti Italiaan (1819) ja asuessaan Venetsiassa hänellä oli suhde Teresa Cuicciolin kanssa, joka oli tunnetun nobelistin vaimo, tuo aika oli hänen hänen tuottoisinta aikaa runoilijana ja hän kirjoitti tunne tunnetuimmat teoksensa, mukaan lukien Don Juan.
Heinäkuussa 1823 Byron lähti Italiasta Kreikkaan ja hän osallistui Kreikan vapaussotaan ja soti Ottomaaneja vastaan. Byron kuoli keuhkokuumeeseen 19.4.1824 Messolonghissa, hänet tuotiin takaisin Englantiin, jossa lukuisat ihmiset tulivat katsomaan ja suremaan suurta sankaria. Byron haudattiin vanhaan kotikaupunkiinsa Nottinghampshireen.
Byron tunnettiin tempperamentistaan ja ailahtelevasta luonteestaan, hän oli tarkka pukeutumisestaan ja ulkonäöstään.
Linnasta linnaan juttusarjan muita postauksia: