Näytetään tekstit, joissa on tunniste sisustus. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste sisustus. Näytä kaikki tekstit

tiistai 19. joulukuuta 2017

Paluumuutto: Koti kuntoon jouluksi







Mä olen niin innoissani kun meidän neiti tulee tänään kotiin! On niin ihana nähdä häntä pitkästä aikaa ja kiva näyttää hänelle meidän uutta kotia. Viime viikkoina olen puuhastellut kotona ahkerasti, päätin purkaa loputkin muuttolaatikot, sillä saimme jatkettua vuokrasopimustamme. Tämän ilotuutisen jälkeen halusin laittaa tavarat paikoille, jotta asunto alkaisi tuntumaan enemmän kodilta ja otin tavoitteeksi ”koti kuntoon jouluksi”.






Olin jo lopen kyllästynyt tavaroiden purkamiseen, sillä laatikoista löytyi vain sitä ja tätä, eikä mitään järkeviä kokonaisuuksia, mutta kun joulukuuselle piti saada tilaa päätin avata astialaatikot, jotka komeilivat olohuoneessa. Avasin innoissani astialaatikoita ja täyttelin niillä olohuoneen hyllyä, halusin asetella ne kivasti, samalla tavalla miten niitä Rosan kanssa laitoimme viime kesänä. Tuo astioiden laittaminen hyllyyn oli kuin palapelin tekemistä, välillä tuntui että paloja on paljon enemmän kuin tilaa. Kun astiat olivat kaapissa, tuli heti todella kotoinen olo ja nyt kuusikin mahtuu  hyvin olohuoneeseen.














Seuraavaksi päätin purkaa kirjalaatikot, sen sijaan että olisin laittanut kirjat vain aakkosjärjestykseen, niin halusin saada kirjahyllyyn vähän ilmettä. Kirjat ovat kyllä aakkosjärjestyksessä, mutta nyt nurinpäin ja ainoastaan useasti selailtavat matkaoppaat ovat oikein päin. Laitoin vielä muutamia pikkutauluja koristeeksi. Innostuin noista asetelmista ja kirjojen laittamisen lomassa, suunnittelin jo täyttä häkää liinavaatekaappia. Konmarin tyyliin täytyy sanoa että ”nyt pirskahtelee taas” kuten tuossa aikaisemmassa postauksessani.
 








Apuri väsähti ja teki itselleen oman pesän

Keräsin kaikki liinavaatteet, pyyhkeet, viltit, päiväpeitot, koristetyynyliinat ja harvemmin käytettävät pöytäliinat sekä verhot ja sommittelin ne vitriinikaappiin eri pinoihin värien perusteella. Kaikki kodintekstiilit eivät ihan mahtunueet, mutta onpa kiva kun suurin osa on kerrankin samassa paikassa. Minun silmään kodintekstiilit näyttävät kerrankin aivan upeilta ja ihailen niitä aina ohikulkiessa, alan jo haaveilla omasta liinavaatekaapista. Rosa pääsee heti tyhjentämään omia laatikoita ja minun pitäisi vielä pinnistellä viimeisten laatikoiden kanssa, saas nähdä saadaanko me koti kuntoon jouluksi! 












Tämän pesänrakennusprojektin vuoksi jouluhommelit ovat tänä vuonna jääneet vähän heitteille, mutta onneksi on vielä päiviä jäljellä. Eilen valmistettiin joululaatikot sekä joulukortit, jotka ovat tänä vuonna todellista kierrätystä, materiaalina käytettiin aikaisempien vuosien lahjalaatikoita.











maanantai 11. joulukuuta 2017

Loviisan ihanat puutalot jouluasussa






Minulla on ollut yksi haave pitkään, haave vanhasta talosta, talosta, jonka seinät pitävät sisällänsä elettyä elämää ja kiinnostavia tarinoita. Niin kauan kuin muistan olen haaveillut korkeista huoneista, ristikkoikkunoista ja leveistä ikkunalaudoista, narahtavista puulattioista ja rappusista, eriskummallisista huoneista, vanhan kamiinan, takan ja lieden lämmöstä sekä valoisasta verannasta. Vanhat talot ja rakennukset ovat minulle mieluisia käyntikohteita, niin kaupunkien keskustoissa kuin taajamissa, minusta on ihana käydä idyllisissä puutalokaupungeissa ja tallustella niiden katuja pitkin.




Viime aikoina olen selaillut paljon sisustuslehtiä, etsinyt niistä ideoita sisustamiseen ja melkein jokaisessa lehdessä on ollut toinen toistaan ihanempia puutaloja ja nuo ovat taas nostaneet tuon puutalokuumeen päälle. Yhdessä lehdistä mainostettiin Loviisan Wanhan ajan joulukoteja ja kiinnostuin tapahtumasta oitis, sillä olen kerran onnistunut käymään elokuun lopulla järjestettävässä Loviisan Wanhat talot- tapahtumassa. Tykkäsin tuosta tapahtuasta todella paljon ja selvitin heti, järjestetäänkö myös tänä vuonna tuo Loviisan Joulukodit- tapahtuma, sain ilokseni todeta että se järjestetään myös tänä vuonna kahtena viikonloppuna ja onnistuin käymään siellä viime lauantaina.

Loviisa ja nuo puutalot ovat minulle muutenkin erityisen rakkaat, sillä pienenä lomailin siellä tuttavaperheen luona. Paljon en tuosta ajasta muista, mutta Tytin ja Eskon puutalo on jäänyt elävästi mieleeni ja erityisesti sen vintti, sillä siellä oli vaikka minkälaisia aarteita pienelle työlle, asusteita ja vanhoja tavaroita. Tykästyin tuohon alueeseen jo pienenä, nuo ihanat puutalot sekä mukulakivet taisivat tuoda silloin mieleeni Peppi Pitkätossun Huvikumpuineen.


Kuningattarenkatu ei olisi yhtään pöllömpi osoite
  
Lähdin lauantaina ajelemaan Loviisaan ja poikkesin ensiksi Ruotsinpyhtäälle Strömforsin ruukille, olen pitkään halunnut käydä tuolla ruukilla ja ajattelin iskeä kaksi kärpästä yhden iskulla ruukki ja wanhat talot… Tosin, jos olisin lukenut ilmoituksen ajatuksella, niin siitä olisi selvinnyt että ruukissa wanhat talot olivat avoinna vain edellisenä viikonloppuna. Kiertelin ruukin ympäristössä kuitenkin hetken ja ihailin tuota miljöötä, tänne on palattava vielä uudemman kerran patikointikenkien kanssa, keväällä tai ainakin paremmilla keleillä. Käänsin Fiuden nokan kohti Loviisaa ja matkan varrella tuli kyltti minulle mieluisaan kylään ”Marinkylä”, täytyypä tutustua.


Seppeleitä sankarihaudoilla ruukin kirkon luona


Strömforsin ruukin aluetta


Tässäpä mielenkiintoinen kylä...


Saavuin Loviisaan Kotkan suunnalta ja vastaan tuli heti pari Loviisan bastionilinnanrauniota Ungern ja Rosen, rauniot alkoivat heti kiinnostaa ja oli pakko pysähtyä niiden luona. Mereltä tuuli raa’asti, joten tällä kertaa vierailu linnoituksella jäi kovin lyhyeksi, täytyypä tutustua tuohon linnoitusaiheeseen enemmän ja palata takaisin uudemman kerran, vaikka kokopäiväretkelle. Puutalojen ja linnoituksen lisäksi Loviisan seudulla on muitakin kiinnostavia kohteita mm. Strömforsin ruukin alue sekä Svartholman merilinnoitus.


Loviisan bastionilinnoitus Ungern


Ungern


Loviisan bastionilinnoitus Rosen


Rosen



Olin lähdössä jatkamaan kohti keskustaa, mutta huomasin pylväässä ”joulutalojen”-kyltin ja keskustan sijaan päätin lähteä kyltin osoittamaan suuntaan. Minulla ei ollut mitään esitettä tai karttaa tapahtumasta, mistä olisi selvinnyt joulutalojen sijainnit, kyselin vastaantulijoilta apuja sain otettua kuvan heidän kartasta ja aloitin kierrokseni.





Huset vid ån (talo 8)







Ensimmäisenä vierailin talossa, joka sijaitsi joen rannan tuntumassa, Ungern bastionin lähellä, joen toisella puolella. Keltainen puutalo on rakennettu alun perin 1800-luvulla ja sen toinen kerros on rakennettu myöhemmin 1950-luvulla. Talossa oli ihana jouluinen tunnelma, glögin ja pipareiden tuoksut leijailivat ilmassa. Myynnissä oli upeita piparkakkutaloja sekä kauniisti värjättyjä kananmunia.


Kuninkaanlampi (talo 5)











Seuraavaksi saavuin ihanaan punaiseen tupaan ja se kutsui luokseen jo ulkoota päin, talon upea veranta oli valaistu ja se oli kerrassaan upea näky. Talossa tuoksui ihanat leivonnaiset, alakertaa hallitsi keittiö ja ruokailutila, se oli muutettu kahvilaksi, pöytäryhmiä oli laitettu olohuoneeseen sekä verannalle. Piharakennukseen oli laitettu putiikki pystyyn, missä oli kaikennäköistä ihanaa sisustustavaraa hypisteltävänä.


Villa limppu (talo 6)

















Naapurissa sijaitsi ihana Villa Limppu, jonka joulupöytä oli katettu upeasti verannalle. Tässä oli koti minun makuun, ensimmäisenä tuli vastaan ne ihanat portaat ja sitten viihtyisä olohuone, joka oli saanut ihaan jouluisen ilmeen, kissakin nukkui rauhassa sohvan nojalla välittämättä vieraista. Isossa keittiössä oli myös aivan ihana tunnelma ja siellä paistettiin tietenkin huvilan nimen mukaan limppuja, minäkin nappasin mukaan yhden saaristolaislimpun, myynnissä oli myös hauskoja käsintehtyjä hiirulaisia.


Pitkänpöydäntalo (talo 3)


Seuraavaksi siirryin auton kanssa keskustaan ja kävin ensimmäiseksi keramiikkataiteilijan kotona ja ensimmäiseksi tuli vastaan ihana glögin tuoksu. Kävin talon vain nopeasti läpi, sillä siellä taisi olla enimmäkseen omistajien tuttavia ja tunsin oloni hieman vaivaantuneeksi, ikään kuin olisin kuokkavieraana heidän kotona. Oli jo pimeetä, mutta tämä talo on varmasti aivan mahtava kesällä ja sieltä on varmasti upeat merinäkymät.


Vackerbacka (talo 1)









Tässä talossa oli heti jotain tuttua, luulen että olen käynyt täällä aikaisemmalla kerralla, mutta luulen että talo oli tuolloin osittain remontointivaiheessa. Tykkäsin myös tästä asunnosta todella paljon, keittiö oli sen keskeinen tila ja jaksaisin tuijotella tuota vanhaa hellaa vaikka kuinka kauan. Pihalla oli ihana putiikki, jossa olisi löytynyt vaikka mitä tuomiseksi, mutta tällä kertaa pidin pintani.


Ajurintalo (talo 2)










Talo sijaitsee keskeisellä paikalla aivan torin reunalla, talossa oli kodikkaita huoneita, ne sopisivat yhtä hyvin perheen oleskelutiloiksi  kuin majatalon yhteisiksi tiloiksi. Tämä talo sijaitsi Puutarhakadulla, tuo kadun nimi kuulosti hyvin tutulle ja olen ihan varmasti pienenä kulkenut tuota katua pitkin! 

Tykkäsin tästä joulutapahtumasta todella paljon ja en pistäisi pahitteeksi, jos vastaavia tapahtumia järjestettäisiin muillakin paikkakunnilla, tässä olisi oiva tilaisuus käsityöläisille ja muille pienyrittäjille.




sunnuntai 10. syyskuuta 2017

Puces du Canal, kirpputori huumaa Ranskassa







Tasan 19 vuotta sitten eräs pikkuherra näki päivänvalon ja muistan tuon päivän vieläkin kuin eilisen. Roni syntyi vähän puolen yön jälkeen, vaikka olimmekin lähteneet jo ajoissa sairaalaan. Tuntuu hieman haikealta, kun tänä vuonna en pääse juhlistamaan Ronin synttäreitä, mutta onneksi tuohon vaivaan löytyy lääke, joka hieman helpottaa ja se on nimeltään Brocante!



Onnea Roni <3


Siitä on jo pari vuotta kun ensimmäisen kerran kuulin Lyonin lähellä sijaitsevasta isosta brocantesta ja tuosta lähtien olen halunnut päästä käymään siellä. Kuulin paikasta paljon tarinoita, kuinka ”Sinne pitää lähteä aamulla aikaisin ajamaan, sillä se on vain muutaman tunnin auki” tai ”sinne pitää lähteä pakettiautolla, eikä millään pienellä autolla” tai ”siellä on suuria halleja ja pöytiä, niin paljon ettei kaikkia ehdi edes kiertää”.



Kyllähän Fiudeen mahtuu!


Olen pitkään yrittänyt houkutella ystäviäni että lähtisimme käymään siellä, mutta aina se on jäänyt vain puheasteelle ja perheen kanssa emme pääse koskaan niin aikaisin liikenteeseen. Pitkään mietin mistä saisin sen ison auton Fiuden tilalle, kunnes viime viikolla päätin että nyt aion lähteä käymään siellä ja mikäli tekisin isoja hankintoja niin kyselisin kuljetusta. Halusin ainakin nähdä tuon paikan ja kyllähän siihen Fiudeen mahtuu kuitenkin aika paljon tavaraa.


Tuonne kirpputorille on meiltä noin 1 h 40 min ajomatka ja ilokseni eräs ystäväni innostui lähtemään mukaan. Lähdimme aamulla vähän kahdeksan jälkeen liikenteesen, ajomatka ei tuntunut yhtän pitkältä, kun autossa oli juttuseuraa. Loppumetreillä tuli hieman kommunikointiongelmia navigaattorin kanssa ja muutaman u-käännöksen jälkeen suoriuduimme lopuksi kuitenkin oikeaan paikkaan. Jätimme auton alueen vartoidulle parkkipaikalle ja saimme heti kuulla varsinaisen ilosanoman, Brocante olisi auki klo. 15:00 asti.






WOW! Siis todella WOW! Saavuimme kirpputorialueelle, siellä todella oli älytön määrä niitä halleja sekä lukuisia myyntipöytiä jotka olivat täynnä huonekaluja, erilaisia sisustustavaroita ja astioita. Tunsin kuinka askeleeni alkoi kiihtyä ja halusin kiireesti päästä tutkimaan minkälaista tavaraa oli tarjolla.



Monet pöydät olivat niin nätisti laitettu, että halusi vain ihailla


Pääsääntöisesti tavarat oli laitettu kivasti esille, monissa halleissa ja  konteissa oli todella nähty vaivaa niiden asetteluun ja niitä oli kiva katsella. Tarjolla oli paljon hyväkuntoista tavaraa ja hinnat olivat mielestäni kohtalaisia, halvempia kuin Sveitsin puolella. Huonekalujen valikoima oli laaja ja monet huonekalut olivat todella masiivisia ja ne vaativat ison kartanon, jotta ne eivät näyttäisi niin suurilta. Täytyy sanoa että tuo kirpputori oli yksi suuri aarreaitta, sieltä löytyy niin monenlaista tavaraa ja jos vain olisi tiedossa tuleva koti, niin sieltä voisi tehdä upeita löytöjä Ikean huonekalujen tilalle.




Vielä jä Bistron naulakko saamatta...


Meillä kävi hyvä tuuri sillä päivä oli kaunis ja aurinkoinen, eikä eilisestä sateesta ollut tietoakaan. Kirpputorilla oli mukava tunnelma, siellä oli hauska kierrellä ja kannattaa todella tinkiä. Kyllähän sieltä jotain tarttui jotain mukaankin, ystäväni teki useita löytöjä ja miäkin löysin vihdoin kynttelikön pöydälle sekä massiivinen pullotelineen, jolle vielä mietin sopivaa käyttötarkoitusta, jotta tuo idea on helpompi myydä Papille… Tällä hetkellä ajatuksena laittaa siihen tuikkuja roikkumaan ja valaisemaan syksyn pimeitä iltoja tai siitä voisi tehdä yrttitelineen ensi kesäksi, ripustamalla saviruukkuja tai vaikka joulukuusen ensi jouluksi. Alun perin tuota telinettä on käytetty viinitiloilla, siihen on laitettu pulloja kuivamaan.



Jotain pientä...


Mitähän muita ideoita sitä keksisi tuon telineen käyttötarkoitusta varten?




Puces du Canal



Konteissa ja varastohalleissa oli useita pysyviä kojuja 



Puces du Canal Ranskan toiseksi suurin kirpputori ja siellä käy viikonloppuisin noin 8000 kävijää. Alueella on 200 vakituista antiikkikauppiasta, 400 myyntipaikkaa, 7 ravintolaa sekä leipomo. Kirpputori järjestetään joka sunnuntai, antiikkiliikkeet ovat avoinna myös torstaina ja lauantaina. Kirpputori ja liikkeet ovat avoina 7-15:00, mutta monet lopettavat myymisen jo aikaisemmin.



Puces du Canal, sijainti