Viime kesänä minulla oli vihdoin mahdollisuus päästä käymään
Verlassa, jonka puuhiomo ja pahvitehdas on yksi Suomen seitsemästä ihmeestä.
Siitä on jo melkein kymmenen vuotta, kun aloitin matkailualan opinnot ja meidän
ensimmäinen koulutehtävä oli ryhmätyö, jossa piti esitellä Suomen Unesco-kohteet.
Kun kaikki kohteet oli esitelty, niin päätin että haluan ehdottomasti käydä
kaikissa Suomen Unesco-kohteissa.
Heti seuraavana kesänä (2011) teimme RoadTripin Suomessa ja minulla
oli mahdollisuus käydä Petäjäveden vanhalla puukirkolla, joka oli minun ryhmäni
esittelykohde, Vaasan merenkurkussa, Sammallahden kiviröykkiöllä sekä Rauman
vanhassa kaupungissa. Suomenlinnassa olin jo käynyt useammin, joten jäljelle
jäi vielä Sturen ketju sekä Verlan puuhiomo ja pahvitehdas.
Näin kauan minun piti
siis odottaa, että vihdoin pääsen käymään Verlassa ja ajomatkan aikana ilokseni
huomasin, että reitin varrelta Porlammilta löytyy myös yksi Sturen ketjun mittauspisteistä.
Suomessa on mieletön määrä upeita paikkoja, mutta vain
seitsemän on päässyt Unescon maailmanperintölistalle, joten näitä kohteita voidaan
hyvin kutsua Suomen seitsemäksi ihmeeksi. Eikä suotta, sillä käyntimme Verlan tehtaalla
oli yksi kesän reissujen kohokohdista, jopa isännän mielestä ja se on jo paljon!
Kesäretki Verlan ruukkikylään
Loman alkajaisiksi saavuimme Verlaan ja parkkipaikalla oli
enää vain muutama auto meidän lisäksi. Huomasin että parkkipaikalta lähtee luontopolku
ylös Kokkokalliolle ja sen varrella on hiidenkirnu. Tällä kertaa polku jäi
tutkimatta ja sen sijaan menin katselutasanteelle ihailemaan kalliomaalausta. Vaikka
kuinka yritin hahmottaa tuota kalliomaalausta, niin en löytänyt siitä opastaulun
ilmoittamia kuvauksia. Löydätkö sinä?
Saavuimme ruukkialueelle ja saimme kuulla että tehtaalle
pääsee tutustumaan vain opastetulla kierroksella ja niitä lähtisi aina
tasatunnein. Kiersimme ruukin alueella ja katselimme vanhoja rakennuksia, tallinpihalta
löytyi käsityöläisten pajoja ja sen lähettyviltä viinipuoti ja samasta
rakennuksesta kahvila, mihin menimme ottamaan hieman huikopalaa.
Keskeisellä paikalla kylää, joen ja tehtaan vieressä oli
upea sininen rakennus Patruunan pytinki, josta tehtaan patruuna on voinut seurata kylän
ja tehtaan tapahtumia. Valitettavasti tuonne Pytinkiin ei taida päästä
vierailemaan, mutta sen puutarha on kesällä upean näköinen. Rakennus on
valmistunut vuonna 1885 ja sen on suunnitellut Eduard Dippel.
Opastettu kierros Verlan pahvitehtaalla
Opastettu kierros alkoi historiikillä ja katselimme lyhyen
elokuvan, tämän jälkeen opas kertoi meille tehtaan toiminnasta, työvaiheista, tarinoita
työntekijöistä ja tuon ajan elämästä Verlassa.
Kierros oli todella
mielenkiintoinen ja sen aikana selvisi minkälainen on kuusen tie metsästä tehtaalle
ja kuinka siitä jalostettiin valkoista puupahvia. Minullakin saattaa olla
kotona tuota samaista Verlan pahvia, sillä sitä on aikanaan käytetty koulujen opetustauluissa.
Kierroksen aikana näimme tuon ajan työkoneet ja opas esitteli meille miten niitä käytettiin, samalla saimme kuulla lukuisista työtapaturmista.
Tutustuimme kuivaamoon ja lopuksi pahvin pakkaamiseen, ja täältä jäi mieleeni
vanhan rouvan tarina, joka oli työskennellyt tehtaassa ikänsä ja tiesi
tarkalleen paljonko pahvi painaa, ilman että hän punnitsi sitä. Hänen
työpisteeltä oli upeat näkymät joelle ja lattiaan oli painaantunut urat hänen
kengistä.
Tehdas suljettiin vuonna 1964 ja konttorin seinällä olevasta
kalenterista näkee milloin tehdas oli viimeistä päivää auki.
Verla
Verla on pieni noin 200 asukkaan kylä ja se sijaitsee 32 km Kouvolan
keskustasta. Verlan kylää ympäröi metsät ja järvet ja sen läpi kulkee joki, jonka
rannoilla on miljardeja vuosia vanhoja kallioita, joiden seinämiltä voi lukea
ihmisten jättämiä viestejä tuleville sukupolville.
Verla tunnetaan Verlan pahvitehtaasta, joka on ollut vuodesta
1996 lähtien Unescon maailman-perintölistalla. Kesäisin Verlassa käy paljon matkailijoita
ja tehtaan alueella on käsityöläisten puoteja, kahvila ja ravintola, majoitusta
on tarjolla vanhojen tehdastyöläisten asunnoissa.
Verlan puuhiomo ja pahvitehdas
”Verla liitettiin maailmanperintöluetteloon vuonna 1996.
Verlan puuhiomo ja pahvitehdas sekä sitä ympäröivä asuinalue muodostavat
erinomaisen ja poikkeuksellisen hyvin säilyneen esimerkin pienimuotoisesta
maaseudun teollisuusasutuksesta. Se liittyy selluloosa-, paperi- ja
kartonkituotannon kukoistukseen Pohjois-Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa
1800-luvulla ja 1900-luvun alkupuolella, josta vain pieni osa on säilynyt
näihin päiviin asti (kriteeri iv).” -museovirasto-
Hugo Neuman perusti Verlan kosken tuntumaan pienen puuhiomon
vuonna 1872, hiomo kuitenkin paloi vain paria vuotta myöhemmin vuonna 1874. Itävaltalainen
Gottileb Kreidl rakennutti vuonna 1882 puuhiomon uudelleen ja sen lisäksi
pahvitehtaan. Alun perin rakennukset olivat hirrestä, kun kuivaamo 10 vuotta myöhemmin
tuhoutui tulipalossa, suunniteltiin tilalle nykyinen punatiilinen rakennus. Rakennuksen
suunnitteli arkkitehti Eduard Dippelin, joka oli yksi yhtiön kolmesta osakkaasta,
myöhemmin puuhiomo ja pahvitehdas muutettiin samanlaisiksi Dippelin
suunnittelemiksi punaisiksi tiilirakennuksiksi.
Kuusipuut uitettiin tehtaan tuntumaan ja kuljetettiin aluksi
hevosten avustuksella tehtaalle. Tehtaalla puut kuorittiin ja pilkottiin,
niistä valmistettiin massaa, josta muodostettiin koneen avulla arkkeja. Märät ja painavat arkit vietiin kuivaamoon
odottamaan pakkaamista.
Puupahvista valmistettiin erilaisia pakkaus-materiaaleja,
kuten tupakka-askeja, karkki- ja kenkälaatikoita, sekä sitä käytettiin kirjansidontaan
ja koulun opetustaulujen taustalevyksi. Pahvia vietiin kotimaan lisäksi, ulkomaille lähinnä Venäjälle ja Keski-Eurooppaan.
Tehdas siirtyi 1920-luvulla Kymi-yhtiöiden omistukseen ja se
toimi perinteisillä pahvinvalmistustavoilla aina vuoteen 1964 asti, kunnes sen
toiminta lakkautettiin. Tehtaille mietittiin pitkään uutta käyttötarkoitusta
kunnes se avattiin museona yleisölle vuonna 1972. Verlan pahvitehdas on Suomen
vanhin tehdasmuseo, UPM-Kymmene omistaa museon ja vastaa sen toiminnasta.
Sijainti:
Velantie 295, 47850, Verla
Avoinna:
kesäaikaan, tarkista voimassa olevat aukioloajat.
Sisäänpääsy:
12 € aikuiset / 9 € opiskelijat, työttömät, eläkeläiset / alle
18v vapaa pääsy / museokortilla vapaa pääsy.
Tarkista voimassa olevat hinnat!
Kulkuyhteydet:
Autolla:
Parkkipaikan tuntumassa on kalliomaalausten katselutasanne
ja rantaa pitkin kulkee lyhyt Verlan historiapolku tehdasmuseolle.
Julkinen liikenne:
Kouvolasta on bussiyhteys Verlaan ja sieltä edelleen Repoveden
kansallispuistoon Lapinsalmen sisääntulon luokse.
Lisätietoja: www.verla.fi
Lue lisää:
Lähtöselvitetty-blogin Katja on käynyt Verlassa useamman kerran, hänen upeasta postauksesta löydät puuttuvat palaset minun postaukseen, lue täältä.
Kalliomaalaukset
Verlan pahvitehtaan parkkipaikalla on katselutasanne, josta voi
ihailla kalliomaalausta, jonka tarkkaa ikää ei tiedetä, oletetaan että maalaus
on samaanien tekemä. Kalliomaalaus on tehty pystysuoraan kallioseinämään, joka on
mannerjään sileäksi hioma. Kalliopiirros on pituudeltaan noin 6m ja
korkeudeltaan 1,6m, se on tehty punamullalla. Kuvassa näkyy 8 hirveä ja 3
ihmistä sekä muutamia tunnistamattomia kuvioita. Kymenlaakson alueella on löydetty
jopa 27 kalliomaalausta, ne ovat oman aikansa graffiteja, jotka kertovat ja viestivät
sen ajan kulttuurista. Saimaan seudulla on myös paljon pystykallioita, joista
löytyy useita vastaavia kalliomaalauksia.
Verlan lähiseutu
Verlan ympäristössä on muitakin mielenkiintoisia kohteita, minua
kiinnostaa erityisesti Mustilassa sijaitseva Arboretum, metsäpuisto joka on tunnettu
kesäkuussa kukkivista alppiruusuista, toinen herkullinen käyntikohde voisi olla
Lakumesta, lakritsin ja marmeladin tehtaanmyymälä.
Mikäli tykkää patikoimisesta niin ei kannata missata Repoveden
kansallispuistoa, joka on tunnettu riippusillasta ja lukuisista patikointireiteistä.
Kansallispuiston riippusilta oli sortumisen vuoksi pitkään poissa käytössä ja
tämän saimme karvaasti kokea viime kesänä, mutta nyt silta on uusittu 11/2019.
Uusi Lapinsalmen silta on vankkarakenteisempi, siinä ei ole käyttörajoituksia
ja sitä voi kävellä molempiin suuntiin, näin ollen vältetään ruuhkat.
Tuoreimmat
kuulumiset löydät
Martan Matkassa