Näytetään tekstit, joissa on tunniste Meksiko. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Meksiko. Näytä kaikki tekstit

tiistai 12. tammikuuta 2016

Virkistävä uinti Cenotessa eli pyhässä kaivossa






Meksikon matkaa suunniteltaessa meille kaikille oli selvää, että haluamme ehdottomasti päästä katsomaan Chichen Itzaa, joka on yksi maailman seitsemästä ihmeestä ja se on listattu yhdeksi UNESCON- kohteeksi. Matka Cancunista raunioille kestää noin kolme tuntia, joten auton vuokraamisen sijaan päätimme varata hotellilta opastetun päiväretken, joka sisälsi vierailun Maya-yhteisössä, Chichen Itzassa, buffetlounaan, Cenote-uinnin ja pienen pysähdyksen Valladolidin kylässä. 

Edellisessä postauksessa Chichen Itza yksi maailman seitsemästä ihmeestä kerroinkin jo meidän alkuretkestä sekä Chichen Itzasta ja tarina jäi siihen, kuinka olimme kiertäneet Maya-raunioilla, kuumassa auringon paahteessa ja olimme lähdössä lounaalle…


Maya-yhteisö oli päiväretken ensimmäinen kohde


Chicen Itza, Maya rauniokaupunki, UNESCO-kohde


Päivä oli todella lämmin, joten olin kiitollinen meidän ilmastoidusta bussista. Meidän opas Gabriella oli oikein mukava ja saimme opastuksen englanniksi ja espanjaksi, joka oli omaan korvaan mukava, sain kuulla Espanjaa sekä toistona kaiken englanniksi, jotta pysyi kaikesta kärryllä. Gabylta tuli tekstiä ihan kiitettävästi ja hauskoja vitsejäkin, eivätkä ne onneksi kuullostaneet tuhat kertaa kerrotuilta.


Oppaamme Gaby

Lähdimme Chichen Izalta kohti Cenotea ja pysähdyimme ensimmäiseksi lounaalle,  nälkä alkoikin olla jo todella kova. Matkan varrella tuli seurattua ikkunasta maisemia ja ympärillä oli viidakkoa ja välillä oli pieniä kyliä, joissa jokaisessa rakennuksessa yritettiin myydä jotakin. Viidakon keskellä saattoi olla pieniä, yksittäisiä, karuja, ränsistyneitä asumuksia pihoineen.


Asumuksia matkan varrelta


Asmuksia matkan varrelta


Matkan varrelta leipäkauppa?

Lounaspaikka oli monien matkanjärjestäjien suosima ja siellä oli pitkät pöydät ja useita turistibusseja. Itse ruoka ei ollut kummoinen ja täytyy myöntää, että Jenkeissä Brian "Handsomen" (hups! Brianin vetämä retki taitaa myös lojua pöytälaatikossa...), kiinalainen buffetti oli paljon parempi! Ruokailun yhteydessä saimme seurata paikallista tanssiesitystä, kolmen kappaleen verran, jonka jälkeen tanssijat olivat ovella pyytämässä tippejä.



Lounaalla saimme seurata Maya intiaanien
taidonnäytteitä ja kansantanssia


Lounaan jälkeen jatkoimme matkaa ja vihdoin oli vuorossa uintia Cenotella, joka oli noin 145 jalkaa syvä. Cenote vierailuun oli varattu aikaa noin tunnin verran ja se tuntui kuluvan liian nopeasti. Vesi oli ihanan viileää lämpimässä bussissa istumisen jälkeen. Uintikokemus oli aivan mahtava ja tuo Cenote oli todella kaunis. Uimisen jälkeen oli todella mukava olo ja bussimatka tuntui sen jälkeen inhimilliseltä.



Virkistävä Cenote uinti


Cenote


Uskomaton luola


Mahtavat näkymät


Valladolid


Värikäs ja eläväinen puisto Valladolidissa

Retken lopuksi pysähdyimme vielä läheisessä Valladolidin kaupungissa noin vartin verran ja pääsimme oikaisemaan jalkoja sekä ottamaan muutamia kuvia. Valladolid on Jukatanin osavaltion 3. suurin kaupunki ja se on saanut nimensä Espanjan samannimisen kaupungin mukaan. Aluksi samanniminen kaupunki sijaitsi Chouac-Ha laguunin tuntumassa, mutta se siirrettiin nykyiselle paikalle vuonna 1545, sillä espanjalaiset uudisasukkaat eivät pitäneet hyttysistä ja kosteudesta. 

Kaunis ja värikäs kaupunki rakennuksineen on rakennettu espanjalaiseen siirtomaalaistyyliin ja sitä katsoessa väkisinkin nousee hymy huulille. Maya-intiaanit kutsuvat kaupunkia Sakiksi ja kaupungissa on käyty hurjia taistoja intiaanien ja espanjalaisten kesken. Tänä päivänä kaupungissa asuu yli 40 000 asukasta. Tässä kaupungissa olisi viihtynyt pidempäänkin!


Kaupungin markkinointia


San Gervasio kirkko


San Gervasio kirkko


Hauskat pastellinväriset talot keskustassa


Hauskat pastellinväriset talot keskustassa


Martan Matkassa?

Kaikesta turistitouhusta huolimatta retki oli todella mukava, saimme siitä paljon irti ja muutamat Gabyn kertomat tarinat jäivät mieleen. Chichen Itza ja Cenote-uinti oli näkemisen sekä kokemisen arvoinen ja pitkän etäisyyden vuoksi mukavampi tehdä yhteiskuljetuksella kuin vuokra-autolla. 

Cenoteja löytyy myös Tulumin rauniokaupungin lähistöltä, me teimme kaupunkiin omatoimiretken vuokra-autolla ja samalla reissulla kävimme snorklaamassa Belizen koralliriutalla, joka on myös yksi UNESCO-kohde.

Gaby kertoi kuinka meksikolaiset ovat uskonnoltaan katolilaisia, mutta uskovat kuoleman jälkeiseen elämään ja tämän vuoksi hautajaiset ovat heille iloinen tapahtuma sekä pyhäinpäivän aikaan marraskuussa Meksikossa vietetään Diá de los Muertos eli kuolleiden päivää, jolloin muistetaan kuolleita läheisiä ja käydään haudoilla viemässä kukkia ja kynttilöitä sekä muita läheisille tärkeitä asioita.  

Maya-kalenterin mukaan jokaiselle on määritelty syntymäpäivän mukaan oma eläin ja Meksikolaiset uskovat että vainajan sielu siirtyy kuoleman jälkeen kyseiselle eläimelle. Oma eläimeni on alligaattori, joten tässä eläimessä kun olen arka veden kanssa niin tulevassa elämässä taidan olla oikea vesipeto!



Meksikolaisnaiset kansallispuvuissa varattuja vai sinkkuja?


Meksikolaisille kansallispuvut ovat tärkeitä ja jokaisella  valtiolla ja eri alueilla on omansa. Kansallispukuja käytetään useissa juhlissa, tapahtumissa ja uskonnollisissa yhteyksissä. Puvut ovat värikkäitä ja kauniisti koristeltuja, juhlissa naisilla on usein kukkakoristeet hiuksissa. Kukkakoristeilla on oma merkityksensä, jos kukka on oikealla puolella se merkitsee että nainen on varattu tai naimisissa ja mikäli kukka on vasemmalla puolella se tarkoittaa että nainen on sinkku, tyttö etsii itselleen kumppania ja isä on hyväksynyt sen.  


Cenote eli pyhä kaivo


Chichen Itzá, Cenote


Jukatanin niemimaalla on tuhansia Cenoteja eli vedenalaisia luolia ja onkaloita, joissa on tippukivimuodostelmia. Cenotet ovat täyttyneet makeasta sadevedestä, joka on hyvin kalkkipitoista. 

Mayat saivat juomavetensä näistä kaivoista sekä he pitivät niitä turva- ja uhripaikkoina. Kaivot olivat pyhiä ja niihin heitettiin jumalille uhrattavia henkilöitä ja tavaraoita. Suurimpien uhripaikkojen viereen rakennettiin temppeleitä ja kaupunkeja, joista tunnetuin lienee Chichen Itza, jonka pyhään Cenoteen uhrattiin ihmisiä veden jumalille.  


Muita aiheeseen liittyviä postauksia



Tuoreimmat kuulumiset löydät Martan Matkassa 



tiistai 5. tammikuuta 2016

Chichen Itza, yksi seitsemästä ihmeestä





Kuten viime vuoden lopussa totesin, että monta postausta on jäänyt pöytälaatikkoon keskeneräiseksi ja tarkoitus olisi niitä julkaista tämän vuoden aikana, toinen tämän vuoden tavoitteeni on tehdä juttusarja niistä UNESCO-kohteista joissa olen käynyt. Tässä postauksessa toteutuvat molemmat eli kaksi kärpästä yhdellä iskulla ;) Jutun tiimoilta voisimme melkein jo viettää vuosipäivää, sillä tämä UNESCO-kohde Chichen Itza sijaitsee Meksikossa, jossa lomailimme viime huhtikuussa!

Suunnitellessamme Meksikon matkaa meille kaikille oli selvää, että haluamme ehdottomasti päästä katsomaan Chichen Itzaa, joka on yksi maailman setsemästä ihmeestä. Maya-kaupungin rauniot ovat listattu Unescon maailmanperintölistalle ja ne ovat Maya Rivieran suosituin nähtävyys. Matka Cancunista raunioille on noin kolmen tunnin verran ja päätimme että osallistumme yhteiselle bussiretkelle, autonvuokraamisen sijaan. Saimme varattua päiväretken vaivattomasti hotellilta.


Chichen Itza rauniokaupunki

Lähdimme aamulla turistitourneelle kohti Chichen Itzan Maya-rauniokaupunkia, retkeen kuului vierailu Maya-yhteisössä, Chichen Itzassa, buffetlounas, Cenote-uinti ja pikku visiitti Valladolid kylässä. Aamulla oli aikainen herätys, meitä tultiin hakemaan hotellilta 7.40, söimme evääksi eilisen pizzan jämiä ja pienen säätämisen jälkeen juosten hotellin edustalle odottavaan bussiin, myöhässä... Pikkubussin kanssa keräilimme porukkaa muista hotelleista, vaihdoimme isompaan bussiin ja noin tunnin päästä pääsimme matkaan.

Chichen Itza sijaitsee noin kolmen tunnin ajomatkan päässä Cancunista, joten olin kiitollinen meidän ilmastoidusta  bussista. Meidän opas Gabriella oli oikein mukava ja saimme opastuksen englanniksi ja espanjaksi, joka oli omaan korvaan mukava, sain kuulla Espanjaa sekä toistona kaiken englanniksi, jotta pysyi kaikesta kärryllä. Gabylta tuli tekstiä ihan kiitettävästi ja hauskoja vitsejäkin, eivätkä ne onneksi kuullostaneet tuhat kertaa kerrotuilta.





Ensimmäinen pysähdyspaikka oli "Maya-yhteisö", johon saavuimme pientä polkua pitkin ja tulimme käärmeen suun kautta sisään. Saavuttuamme paikallinen yhteisön vanhin siunasi meidän sielut savulla ja hetken päästä meidät toivotetiin tervetulleeksi Mayan-kielellä ja saimme kuulla perinteisen Maya-korun tarinan, toki näitä sai esityksen jälkeen tilata itselleen ja samallahan tulee tuettua Maya-yhteisöä mm. lasten koulunkäyntiä. Niin tai näin, muutama kuitenkin päätyi koruja tilamaan ja yksi turisti taisi olla meidän perheestä ;)


Sisäänkäynti Maya-yhteisöön


Oppaamme Gaby ja pahojen henkien poisto


Toivottavasti näiden korujen tuotto oikeasti menee Maya-yhteisölle


Milloinkohan tulee seuraava bussilasti?


Näillä varmaan Maya-yhteissössä kudotaan nuo kaikki riippukeinut ja viltit 


Meillä oli noin puolisen tuntia aikaa tutustua "Maya-yhteisön" myymiin käsin tehtyihin tuotteisiin.... Näiden tuotteiden myynnistä kuulemma kaikki tuotto jää "Maya-yhteisölle" toisin kuin Cancunin vastaavista turistituotteista. 

Myynnissä olevat tuotteet olivat todellakin prikuulleen samoja kuin muissakin turistikaupoissa sekä "käsintehtyjen" vilttien hinnat olivat paljon kalliimmat kuin muualla... Ostin tuliaiseksi nahkaisen Maya-kalenterin, tästä saimme alennusta 50 pesoa. Bussimme tuli rakennuksen toiselle puolelle, missä meni yleinen autotie, eikä idyllisestä Maya-kylästä ollut tietoakaan... Vietiinköhän turisteja taas hieman?


Ostoksia Maya-yhteisössä


Meksikolainen viidakkoveitsi


Maya-naiset työnteossa


Matka jatkui kohti Chichen Izaa ja kello alkoi lähestyä jo yhtä, kun pääsimme rauniokaupuungin luokse. Saavuimme kaupungin porteille ja vastaamme tuli turistitavaroiden myyjien lauma ja tunne oli melkein sama kuin eiliseillä markkinoilla Carasolilla. Gaby piti meille noin puolen tunnin opastetun kierroksen ja saimme kuulla maya-kulttuurista, rauniokaupungista, linnakkeesta, pelikentästä sekä Cenotesta. Opastuksen jälkeen Gaby näytti miten otetaan FB-statuskuva, meidän Rosa pääsikin mannekiiniksi.


Chicen Itza sisäänkäynti


Chicen Itza, myyjiä joka puolella


Chicen Itza


Chicen Itza


Chicen Itza


Chicen Itza, Pok-ta-Pok pelikenttä


Chicen Itza, Pok-ta-Pok pelikenttä


Chicen Itza, Pok-ta-Pok pelikenttä


Kierroksen jälkeen meille jäi vapaataa aikaa ja lähdimme käymään Chichen Itzan alueen Cenotella, johon on uhrattu ihmisiä vedenjumalalle sekä kiersimme vielä kuvaamassa aluetta. Ilma oli todella lämmin ja helteessä kävely otti voimille, vettä kului litratolkulla. Onneksi seuraavaksi oli vuorossa lounas sekä matka Cenotelle uimaan, näistä kerron lisää seuraavassa postauksessa…

Cenoteja löytyy myös Tulumin rauniokaupungin lähistöltä, me teimme sinne omatoimiretken vuokra-autolla ja samalla reissulla kävimme snorklaamassa Belizen koralliriutalla, joka on myös yksi UNESCO-kohde.



Chicen Itza



Chicen Itza, El Castillo porraspyramidi


Viidakon keskellä sijaitseva Chichen Itza on yksi parhaiten säilyneistä Mayakansan rauniokaupungeista ja sitä pidetään yhtenä uutena “maailman seitsemästä ihmeestä”. Kaupunki oli noin 600-900 eaa. Mayakansan keskus, jossa palvottiin jumalia ja opiskeltiin astrologiaa, matematiikkaa sekä arkkitehtuuria. 

Kaupungin rauniot on merkitty UNESCON-maailmanperintölistalle ja rauniot ovat suosittu pyhiinvaelluskohde sekä Riviera Mayan suosituin nähtävyys. Arkeologisissa kaivauksissa alueelta on löydetty uhrikaivo, sotureiden temppeli sekä tunnettu Kukulcanin porraspyramidi eli El Castillo, joka on noin 24 metriä korkea.



Chicen Itza, Arkeologiset kaivaukset aloitetaan


Chicen Itza


El Castillo porraspyramidi on toiminut Mayojen kalenterina. Pyramidi on 25 metriä korkea ja siinä on 365 rappusta. Kevät- ja syyspäiväntasauksen aikaan, kun auringonvalo osuu pohjoisen porraskäytävän puolelle, sen varjot muodostavat ylhäältä alas kiemurtelevan käärmeen kuvan. Käärmeen laskeutuminen on merkinnyt Mayoille satokauden alkamista kevätpäiväntasauksen aikaan ja päättymistä syyspäiväntasauksen aikaan, jolloin käärme on tullut hakemaan satoa.


Chicen Itza, El Castillo ja kiermurteleva käärme 


Alueella on 60 metriä leveä ja 30 metriä syvä lähde, Cenote Sagrado, jolle on uhrattu ihmisiä sateenjumala Chacille. Ihmiset kiedottiin koruilla ja hienoilla kankailla liikuntakyvyttömiksi ja työnnettiin veteen.


Chicen Itza, Sagrado Cenote


Juego de Pelota on mesoamerikkalainen pelikenttä, jossa on pelattu useita erilaisia pelejä. Pelikenttä on noin 100 metriä pitkä ja 32 metriä leveä. Kentän seinillä on kivirenkaita ja osa seinien kaiverruksista on onnistuttu entisöimään. 

Pok-ta-pok on mesoamerikkalainen pallopeli, jota pelattiin noin 1500 eKr, pelistä on erilaisia versioita, pelin luonteeseen kuului pitää liikkeessä noin neljän kilon painoista kumista palloa ja sitä pelattiin lähinnä lonkkien avulla tai käytettiin polvia, reisiä, vartaloa, mutta käsiä eikä jalkoja saanut käyttää. Pallopeli oli suurta kansanviihdettä, se oli kuninkaiden suosiossa ja siihen kuului oleellisesti uhraukset ja erilaiset rituaalit mm. päänleikkaus rituaalit.


Chicen Itza, Pok-ta-Pok pelikenttä

   
Cancúnista Chichen Itzaan on matkaa noin kolme tuntia ja jokaisesta turistikohteesta järjestetään retkiä ympäri vuoden. Kierros kannattaa ajoittaa aamupäivään, sillä alueella ei ole varjopaikkoja ja keskipäivällä on kuumin aika. Retkelle mukaan kannattaa varata vesipullo ja suojata itsensä auringolta vaikka sateenvarjon avulla.

Lue lisää: 
Mikäköhän mahtaa olla seuraava kohde???
Meksiko ja Maya Rivieran lomakohteet
Virkistävä uinti Cenotessa eli pyhässä kaivossa



lauantai 12. joulukuuta 2015

12. Missä maassa etsitään joulun alla yösijaa Joosefille ja Marialle?







Meksikossa joulua juhlitaan melkein kuukauden verran, joulun juhlinta alkaa 12.12 Meksikon kansallispyhimyksen Guadalupen Neitsyen juhlasta ja päättyy 6.1 loppiaisena Itämaan tietäjien vierailuun. 


Guadalupe 


Sanotaan että vuonna 1531 tummaihoinen Neitsyt Maria, Guadalupe ilmestyi Juan Diego nimiselle intiaanille ja hän esitti toiveen, että kyseiselle paikalle Tepeyacin kukkulalle rakennetaan hänen nimeä kantava temppeli. Neitsyt suoritti ihmeen ja hänen kunniaksi valmistui temppeli vuonna 1660, Guadalupea juhlitaan ympäri Meksikoa useissa kylissä ja kaupungeissa, joissa järjestetään juhlan kunniaksi erilaisia kulkueita. Kulkueet ovat iloisia niissä lauletaan ja tanssitaan sekä juhlaan kuuluu myös ilotulitukset.




Posada


Joulua ennen järjestetään yhdeksän päivää kestävä pyhiinvaellus eli Posada, joka päätyy jouluaattona 24.12 ja tuolloin juhlitaan Jeesuksen syntymää. Pyhiinvaellus kuvaa Joosefin ja Marian matkaa Betlehemiin synnyttämään ja kuinka he kyselivät itselleen majapaikkaa, posadaa eli majataloa. Yösijan etsimiseen osallistutaan kynttilöiden sekä Maria ja Joosef nukkien kanssa, yösijaa kysellään laulaen ja hartaus on osa Posadaa, pyhiinvaelluksen kesto 9 päivää kuvaa Marian raskauskuukausia. Posadan juhlintaan kuuluu oleellisesti kuuma hedelmäjuoma Ponche ja lapsille Piñatat, eli paperinen hahmo, jossa on seitsemän kulmaa ja sen sisällä on namia. Piñata on kiinnitetty kattoon ja sitä hakataan kepillä, silmät sidottuna, sanotaan että sen myötä kuolemansynnit katoavat.


Jouluaatto


Joulua vietetään perheen kanssa, illalla käydään kirkossa ja kirkon jälkeen syödään illallinen. Joulupöytään kuuluu Buñuelo-kakku, jonka sisältä löytyy Jeesus-lasta esittävä hahmo ja sen saajan tulee järjestää Kynttilänpäivän juhlat 2. Helmikuuta. Perheestä ja kotipaikasta riippuen Santo Clos tuo lapsille jouluna muutamia lahjoja tai sitten loppiaisena lahjat tuovat El Día de los reyes magos eli itämaan tietäjiä.






El Día de los reyes magos


Kuten monessa katolilaisessa maassa, niin myös Meksikossa on 6.1 lapsille joulun odotetuin päivä, Itämaan tietäjät ovat jättäneet lasten lahjat kuusen alle. Lapset saavat aamulla lahjat ja myöhemmin syödään yhdessä perheen ja sukulaisten kanssa.

Feliz Navidad!


tiistai 28. huhtikuuta 2015

Päiväretki Tulumiin ja mahtava snorklaus kokemus Belizen koralleilla


Moottoritie 307 kulkee Cancunista Tulumiin  


Muutaman auringonottopäivän jälkeen aloin kaivata pientä puuhastelua ja kyselin hotellin matkatoimistosta erilaisista tarjolla olevista retkistä. Kyseiselle päivälle emme retkeä onnistunut saamaan, mutta autonvuokra kuullosti edulliselle noin 100 dollaria, joten päätimme vuokrata auton ja lähteä omatoimimatkalle. Päätimme tehdä retken Tulumin rauniokaupunkiin ja samalla vierailla Cenotessa sekä Playa del Carmenissa. 


Tulum, Maya-rauniot 


Tulum on yksi Maya Rivieran tunnetuimmista rauniokaupungeista ja se on alueen eteläisin kaupunki. Kaupunki on ollut Mayojen tärkeimpiä kauppapaikkoja ja se on rakennettu korkealle kalliolle noin 12 metrin korkeuteen, lähelle rantaa muurien suojaan. Kaupungin muuri on viisi metriä leveä ja siinä on viisi sisäänkäyntiä, muuri on antanut nimen kaupungille. Muurin sisällä oli hallinnollinen sekä uskollinen keskus ja muurin ulkopuolella asui tavallinen kansa.

Cancúnin ja Playa del Carmenin käydessä ahtaaksi on Maya Riviera laajentunut etelän suuntaan ja Tulumin kaupungista on lyhyessä kasvanut suosittu turistikohde. Sanotaan että Tulumissa on Maya Rivieran kauneimmat rannat.


saavumme Tulumiin

saavumme Tulumiin


Lähdimme Tulumiin joka sijaitsee noin 130 km päässä Cancunista ja siellä on ainoa Maya-rauniokaupunki joka sijaitsee rannalla. Muutaman tunnin ajomakan päästä saavuimme Tulumiin ja kaupungista tuli heti mieleen Meksiko, jota olen mielikuvissani ajatellut. Parkkeerasimme auton Subin viereen ja otimme sieltä hieman huikopalaa ja lähdimme pyörähtämään kaupungissa ympäri. Olin aivan innoissani, tämähän näyttääkin ihan Meksikolta, ihanat pienet ja hauska kaupat kuten kalakauppa tai hurja parturi, johon en kyllä uskaltautuisi mennä. Kaupungilla kulki lava-autoja, joiden lavat oli täynnä matkustajia, riippukeinuissa nukkuvat myyjät sekä asuntojen rappusilla isännät teroittamassa mancete veitsiään. Nyt ollaan niin Meksikossa!


kalakauppa Tulumin keskustassa

Parturi Tulumin keskustassa


Lähdimme etsimään Tulumin rauniota ja se osottautui meille haasteelliseksi, meillä vain onneton turistikartta ja opasteet olivat huonot. Tulumin kylä tuli ajettua useaan kertaan läpi ennen kuin oikea reitti löytyi, no se ei haitannut, sillä tätä värikästä puebloa oli hauska katsella. Jätimme auton rauniokaupungin parkkiin ja eräs "turisti-infon" innokas työntekijä halusi esitellä meille erilaisia vaihtoehtoja tutustua rauniokaupunkiin. 


ostosrysä Tulumin raunioalueen vieressä, ei voi ohittaa


Vaihtehto 1. tutustua rauniokaupunkiin jalkaisin, 2. saada kyyti raunioille ja tutustua niihin oppaan kanssa jonka jälkeen ajaa rannalle, mistä voi lähteä veneellä koralliriutalle snorklaamaan sekä ottamaan raunioista kuvia, viimeinen eli 3. oli vaihtoehto 2. lisäksi uintia Cenotella. No mehän emme meinanneet päästä irti tuosta avuliaasta työntekijästä ja hän ei ollut meihin kovin tyytyväinen kun  oli uhrannut meihin niin paljon aikaa ja me otimme vain pelkän itsenäisen tutustumisen raunioille. Hän ei siis saanut myytyä meille mitään, sillä raunion sisäänpääsy ostettiin tietystä paikasta. Lähdimme kävelemään raunioille ja ympärillä oli useita matkamuistomyymälöitä sekä ravintoloita. Ostimme perusliput ilman opastusta sekä kuljetusta ja liput oli mielestäni naurettavan halvat noin 26 pesoa / kpl, tuo info-mies taisi myydä niitä meille 50 pesolla. Eli siis tälläistä kaupankäyntiä täällä, saa todella miettiä ja olla tarkkana ettei turistia viedä kuin litran mittaa! Raunioita ennen parkkipaikan läheisyyteen on rakennettu ravintola- ja kauppakeskittymä, jonka läpi  kävelemällä pääsee raunioille.  




yksi raunion muurin sisäänkäynneistä (ulosmeno)

Tulum rauniot

näitä liskoja vilisi joka puolella

Tulum rauniot

Menimme raunioille ja ne olivat todella upeat ja hyväkuntoiset, ylhäällä raunioalueella oli kuuma ja kun menimme meren äärelle tuli ihana tuuli vastaan. Raunioalue oli täynnä gekkoja tai mitä lienee liskoja, joita sai väistellä. Ylhäältä näki hyvin Beleizen koralliriutan. Kapusimme alas rannalle, toinen ranta oli suljettu yleisöltä sillä tällä hetkellä oli merikilpikonnien paritteluaika ja kyseinen ranta oli rauhoitettu. Koralliriutan nähtyäni, minun alkoi tehdä mieli käydä siellä veneellä ja ehdotin että menisimme sinne omatoimisesti, ilman info-sedän tarjoaamaa pakettia. 


Tulum ranta

Tulum ranta


Ohjeista huolimatta emme löytäneet kyseitä rantaa vaan löysimme itsemme taas Tulumin keskustasta. Lähdimme sinnikkäästi etsimään rantaa ja löysimme erikoisia rakennelmia tien vierestä, viidakon keskeltä, hotelleja, ravintoloita kauppoja, mutta emme rantaa. 


hauskoja rakennuksia keskellä viidakkoa, rannan tuntumassa

Ranta bungaloweja


Löytyihän se rantakin vihdoin ja sitten se hauskuus taas alkoi! Meiltä kysyttiin olimmeko tehneet varuksen veneretkelle ja kerroimme että emme olleet, jonka jälkeen meitä pyydettiin odottelemaan. Hetken päästä eräs työntekijä tuli luoksemme ja kertoi hinnan olevan 800 pesetaa meiltä kaikilta ja pyysi että emme kerro muille veneen asiakkaille retken hintaa, sillä heiltä on veloitettu puolet enemmän, kun he ovat tehneet varauksen raunioalueeella. Jäin melkein suu auki, kun kuulin mitä myyjä sanoi... Loppuen lopuksi he eivät ilmeisti uskaltaneet ottaa sitä riskiä että paljastamme hinnan, niin saimme yksityisveneen ja yli puolet edullisemmin! 


matkalla snorklaamaan Belizen koralliriutalle


Lähdimme veneellä kohti riuttaa ja itseäni hieman pelotti, sillä olen todella arka veden kanssa ja kammotti ajatuskin laittaa maskeja naamaan. Otin kuitenkin haasteen vastaan sillä halusin todella nähdä tuon koralliriutan ja kun kerran veneellä ei saanut mennnä lähelle niin pakko oli mennä veteen. Pieni paniikki oli koko ajan matkassa, muttaa onnistuin kuitenkin näkemään riutan sekä jonkin verran kaloja. Saimme snorklataa noin puolisen tuntia ja sitten ajoimme raunioiden lähelle ottamaan valokuvia. Pidin todella paljon veneretkestä ja olin todella ylpeä itsestäni, että uskaltauduin snorklaamaan. Nyt voin siis sanoa että olen nähnyt maailman toiseksi suurimman koralliriutan Belizen. 



Belizen koralliriutta

Martan ensimmäinen snorklaus 

Tulum rauniot mereltä päin


Cenote-vierailulle meille ei enää aikaa riittänyt, joten lähdimme paluumatkalle ja päätimme piipahtaa Playa del Carmenissa iltapalalla. Navigaattori oli taas hukassa ja hetken kesti ennen kuin löysimme 5 th Avenuelle. Wau! Tämähän vaikutti mukavalta paikalta, pitkä katu täynnä kauppoja, ravintoloita ja elämää, melkein kuin olisi kanarialla. Tuntuu että Cancunissa kaikki viettävät aikaa hotelleissa ja niiden ravintoloissa tai ostoskeskuksissa, joihin pääsee vain taksilla tai bussilla, mitään kivaa kävelykatua ei ole. Me menimme syömään hollantilaisen rouvan ja argentiinalaisen miehen pitämään Salt Rock ravintolaan, ruoka oli hyvää ja herttainen pariskunta piti asiakkaista hyvää huolta. Ehdimme vielä pikaisesti piipahtaa muutamissa liikkeissä sekä aistia Carmenin tunnelmaa ja voin sanoa että me like! Ikävä kyllä pakko oli lähteä, sillä edessä oli vielä pitkä ajomatka, vaikka olisin voinut jäädä mielelläni drinkille!


Playa del Carmen, 5 th Avenue illalla


Belizen koralliriutta



Belizen koralliriutta


Belizen koralliriutta sijaitsee Karibianmerellä, Väli-Amerikassa saman nimisen valtion edustalla, ulottuen etelässä Guatemalan ja pohjoisessa Meksikon rajalle. Belize on maailman toiseksi suurin ja pohjoisenpallon puoliskon suurin koralliriutta, joka on pituudeltaan noin 300 km, suurin koralliriutta on Iso Vallliriutta noin 2300 km pitkä ja se sijaitsee Australian rannikolla. Belizen Koralliriutta on merkitty UNESCON maailmanperintökohteeksi vuonna 1996 ja suojelukohteeksi vaarassa olevien perintökohteiden listalle vuonna 2010. Alueelta on löydetty simpukankuoritunkioita, joista käy ilmi että Maya-intiaanit ovat asuttaneet aluetta jo 1500 vuotta ennen ajanlaskunalkua ja käyttäneet riuttoja kalastamiseen.


Belitzen koralliriutta


Koralliriutat ovat eliöiden tuottamia rakennelmia, saaria tai särkkiä joiden muodostuminen kestää tuhansia vuosia. Koralleja esiintyy runsassuolaisissa valtamerissä, joiden lämpötila ei laske alle 18 asteen. Koralliriutat jaetaan kolmeen tyyppiin kehäriuttoihin eli atolleihin, jotka ovat renkaan muotoisia ja niiden sisään muodostuu laguuni esim. Belizen tunnetuin atolli on Blue Hole, valliriuttoihin, jotka ovat suuria korallijonoja kymmenien kilometrien päässä mantereesta sekä pienempiä rantariuttoja. Koralliriutoilla elää lukuisa määrä merikasveja ja –eläimiä. Riutat ovat kuin vedenalaisia sademetsiä ja ne ovat vaarassa tuhoutua. Suurimmat syyt riuttojen tuohoutumiseen ovat kalastus, hakkuut, rakentaminen, turismi, ilmaston ja merivesien lämpeneminen. 


Lähde: Belize.com, Blue hole, Belizen koralliriutta


Belizestä on vielä tutkimatta noin 90%, mutta sanotaan että, Maya intiaanit olisivat kalastaneet sekä käyttäneet sen saaria kauppa-, rituaali- ja hautapaikkoina noin 300 eKr – 900 jKr väisenä aikana. Belizen valliriutan suosituin kohde on Blue Hole eli sininen aukko, joka on noin 120 m syvä ja sen halkaisiaja on noi 300 m. Blue Hole on maanalainen luola eli cenote, joka muodostuu kalkkivestä. Belizestä on jo tuhoutunut noin 40% ja suurimmat syyt ovat liiallinen kalastaminen, rakentaminen, hirmumyrskyt sekä korallien haalistuminen.  


Tässä hieman videokuvaa veden alta :)




Tässä ensimmäinen videopostaukseni ja vähän jännittää miten se onnistuu! 
Kertokaahan näkyykö ollenkaan...