Tänään 9.12 on Annan päivä ja Anna nimi juontaa juurensa Pyhästä Annasta, joka oli Jeesuksen isoäiti eli Neitsyt Marian äiti. Keskiajalla Annan päivää vietettiin pyhimyskalenterin mukaan 15.12, mutta suomalaisen almanakan käyttöönoton jälkeen 1700-luvun alussa päivä siirrettiin vietettäväksi 9.12, kuten Ruotsissa.
Aikaisemmasta Annan päivästä oli 9 päivää jouluun ja tuolloin aloitettiin joulun valmistelut. Annan päivänä pantiin jouluoluet alulle, että ne ehtii maisteltavaksi Tuomaan päiväksi (21.12). Muita kiireisiä Annan päivän askareita olivat leipien ja joululeivonnaisten leipominen sekä joulusiivouksen aloittaminen.
Anna kolmantena, Leonardo Da Vincin maalaus / Wiki |
Annan päivän askareet
Tänään on siis hyvä aloittaa Annan päivän askareet ja suunnitella miten aikatauluttaa joulukorttien teon, joululahjojen hankinnan, leipomisen, jouluruokien valmistamisen ja hankinnan, joulukoristelut, joulusiivouksen sekä joulujuhlavalmistelut vaatteet sekä muistamiset.
Joulusiivous
Suomessa on perinteisesti tehty suursiivoukset juhannukseksi ja jouluksi. Nykypäivänä meillä on apuna erilaisia laitteita imuri, pyykinpesukone ym. joiden avulla siivous sujuu huomattavasti nopeammin kuin aikaisemmin. Normaalin viikkosiivouksen lisäksi moni haluaa tehdä jouluksi perusteellisemman siivouksen, pestä ikkunoita ja mattoja, siivota kaappeja ja pestä saunaa ym.
Pitää muistaa olla myös itselleen armollinen, kukaan ei sentään vietä joulua kaapissa, mutta mikäli haluaa tehdä perusteellisemman siivouksen, kannattaa miettiä siivousavun hankkimista. Nyt kannattaa aloittaa joulusiivous ja tehdä sitä pienissä osissa, huone kerrallaan, kerätä turhat tavarat pois näkyvistä ja jättää viimeistely joulun aluspäiviin.
Joululeivonnaiset
Piparkakkujen, maustekakkujen, joulutorttujen ja Lucian päivän pullien leipomisen voi aloittaa Annan päivänä. Piparkakut maistuvat pitkin kuuta ja maustekakut saavat hyvää aikaa maustua. Joulutorttuja voi helposti leipoa useampaankin otteeseen kun käyttää helppoja valmistaikinoita.
Tämä perinteinen joulun leivonnainen valmistetaan voitaikinasta ja luumuhillosta ja sen päällinen koristellaan tomusokerilla. Leivonnainen muotoiltiin alunperin puolikuun muotoiseksi hillotaskuksi ja myöhemmin siitä on muotoutunut tähden mallinen leivos. Voitaikinan valmistus on aikaa vievää puuhaa, sillä taikinan pitää välillä levätä kylmässä, tämän vuoksi valmiit voitaikinat ovat yleistyneet.
Joulutortun tarkkaa alkuperää ei tiedetä, mutta ruotsalaisen Cajsa Wargin keittokirjassa (1755), on ollut ohje omenahyveestä, joka tehtiin kerroksittain valmistetusta voitaikinasta. Joulutorttuja leivottiin alkusi kartanoissa ja pappiloissa ja taikinan valmistaminen oli haasteellista puuhaa, sillä tuohon aikaan ei ollut jääkaappeja ja taikina vaatii tekeytymistä viileässä. Joulutortun leivonnan arvellaan yleistyneen 1800-luvulla, jolloin uunit tulivat kotitalouksiin.
Alunperin luumuhillon sijaan leivonnaisessa käytettiin mm. omenahilloa tai muita marjashilloja, sillä tuohon aikaan luumua ei saatu Suomesta. Joulutortun hillon paikasta käydään samanlaista keskustelua, kuin kumpi puoli näkkileivästä voidellaan. Luumuhillon voi laittaa alimmaiseksi ja kääntää sakarat hillon päälle, mutta helpommin torttu pysyy kasassa, kun hillon laittaa sakaroiden päälle. Perinteisen tähtitortun sijaan leivonnaisesta voi muotoilla kauniin kukkasen tai enkelin, välttääkseen keskustelun leivonnaisen muodon alkuperästä.
Muutama vuosi sitten ruotsalaiset saivat tästä suomalaisten perinteisestä joululeivonnaisesta kohun aikaan, yhdistämällä leivonnaisen muodon Hitlerin hakaristi symboliin. Hakaristin sijasta, leivonnaisen tähtimuoto yhdistetään kuitenkin Betlehemin tähteen kuin natsi-Saksan symboliin.
Joulutorttu
Joulutortun tarkkaa alkuperää ei tiedetä, mutta ruotsalaisen Cajsa Wargin keittokirjassa (1755), on ollut ohje omenahyveestä, joka tehtiin kerroksittain valmistetusta voitaikinasta. Joulutorttuja leivottiin alkusi kartanoissa ja pappiloissa ja taikinan valmistaminen oli haasteellista puuhaa, sillä tuohon aikaan ei ollut jääkaappeja ja taikina vaatii tekeytymistä viileässä. Joulutortun leivonnan arvellaan yleistyneen 1800-luvulla, jolloin uunit tulivat kotitalouksiin.
Alunperin luumuhillon sijaan leivonnaisessa käytettiin mm. omenahilloa tai muita marjashilloja, sillä tuohon aikaan luumua ei saatu Suomesta. Joulutortun hillon paikasta käydään samanlaista keskustelua, kuin kumpi puoli näkkileivästä voidellaan. Luumuhillon voi laittaa alimmaiseksi ja kääntää sakarat hillon päälle, mutta helpommin torttu pysyy kasassa, kun hillon laittaa sakaroiden päälle. Perinteisen tähtitortun sijaan leivonnaisesta voi muotoilla kauniin kukkasen tai enkelin, välttääkseen keskustelun leivonnaisen muodon alkuperästä.
Pohjolassa on hakaristiä käytetty pitkään onnen symbolina ja Suomessa ilmavoimat sekä Lotta Svård- järjestö ovat käyttäneet sitä tunnuksenaan. Hakaristi-tunnuksesta kuitenkin luovuttiin toisen maailmansodan jälkeen, sillä se mielletään selkeästi Hitlerin natsi-Saksaan.
Minä sain tänä vuonna ilokseni kuriirin mukana suomalaista paiston kestävää luumuhilloa, sillä sitä on täältä vaikea löytää. Viime vuoden joulutortut olivatkin surkea näky, kun paikallinen luumuhillo levisi pois tortun päältä. Nyt kyllä onnistuu ja onneksi hillossa on pitkä päiväys niin riittää myös ensi vuodeksi!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Mahtavaa että löysit sivuilleni!
Jätäthän kommentin käynnistäsi, luen niitä mielelläni.