 |
| Upeat maisemat aamiaisella |
Aamiainen oli todellakin upea ja runsas sekä maisemat olivat mitä mahtavimmat. Saimme paikallista herkkuja, Foccaciaa joka oli järkyttävän hyvää, pieniä pizzapaloja, juustolla täytettyä pizzapohjaa, Papan tekemää munakasta sekä mamman ja isoäitien tekemiä herkkuja. Kaikki oli niin järkyttävän hyvää, ettei voinut lopettaa syömistä, sillä seurauksella, että tuli ihan hirveä ähky.
Aamiaisen jälkeen lähdimme ajamaan Sestri Levanten juna-asemalle, josta oli tarkoitus ottaa juna Riggiomaren kylään. Majapaikka on sen verran kaukana keskustasta (noin 7 km), että auto on pakollinen. Löydettyämme parkkipaikan suuntasimme juna-asemalle ja ostimme junaliput, joilla voimme kulkea kaikkien viiden kylän välillä. Jody oli katsonut meille lautta-aikataulun Monterossosta lähtevään lauttaan jotta voisimme tutustua kyliin veneellä, mutta valitettavasti emme ehtineet Monterosson lautalle, joten päätimme liikkua junalla ja matkasimme eteläisimpään Riomaggioren kylään ensimmäiseksi.
 |
| Riomaggiore |
Junamatka Riomaggioreen meni näppärästi ja kesti vain noin 20 minuuttia. Saimme Jodyltä kuulla jo aamulla, että tuo kuuluisa Rakkauden polku oli suljettu, sillä lokakuussa 2011 Cinque Terren kyliä koetteli rankkasateet ja mutavyöryt jotka saivat kylissä suurta tuhoa aikaan. Kävimme kuitenkin kurkistamassa, mistä tuo polku alkaa ja todella harmilista että emme päässeet patikoimaan sitä pitkin, sillä näkymät olivat todella upeat. Tutustuimme kylään ja kävelimme pienen reitin sen ympäri ja ihastelimme upeita maisemia ja hauskoja värikkäitä taloja.
 |
| Rakkauden polku Riomaggioresta Manarolan kylään |
 |
| Riomaggioren juna-asemalta |
Jatkoimme matkaa junalla seuraavaan kylään eli Manarolan kylään. Kapusimme Rosan kanssa ylös katsomaan kylän kuulua San Lorenzon kirkkoa ja huikeita maisemia. Kylässä valmistauduttiin jo pääsiäisen viettoon, sillä rinteeseen oli rakennettu teos kuvaamaan Jeesuksen viimeistä matkaa. Teokseen on laitettu valoja, jotka sytytetään pääsiäisen aikaan iltaisin. Mahtaa olla huikean näköinen illalla, kun valot on sytytetty.
 |
| San Lorenzon kirkko, Manarola |
Palasimme Rosan kanssa poikien luokse ja menimme rantaravintolaan ottamaan pientä huikopalaa ja tämän jälkeen oli tarkoitus kävellä seuraavaan Corniglian kylään. Ihastelimme kylän satamaa veneineen sekä tätä ihanaa Välimeren maiden tapaa kuivattaa pyykkejä ikkunoiden ulkopuolella. Lähdimme kohti patikointireitin alkua ja voi tätä meidän huonoa tuuria, kyseinen reitti oli myös suljettu, sillä siellä oli sortumia matkan varrella. Ei auttanut muu kuin ottaa juna seuraavaan kaupunkiin.
 |
| Manarolan kylä |
Saavuimme Corniglian kylään ja edessähän oli hurja kapuaminen ylös kylään. Reippaasti kuitenkin nousimme nuo 377 porrasta ja kyllä se kannatti. Pieni kylä oli todella kaunis, kapeine kujineen ja mahtava näköalapaikka. Päätimme vielä siirtää ruokailua ja otimme jätskit, sillä minä ja Rosa halusimme patikoida seuraavaan kylään, jonne oli matkaa 4 kilometriä. Pojat lähtivät junalla Vernazzan kylään. Me aloitimme Rosan kanssa patikoinnin ja onneksi tämä etappi oli auki.
 |
| Portat Corniglian kylään |
Reitti on vanha muulipolku ja se nousi ylös ja laski alas sekä matkan varrella oli lukuisia portaita. Maisemat olivat aivan huikeat ja reittiä pitkin oli helppo kävellä. Reitin kesto oli 1,5 tuntia ja suunnilleen sama aika meiltäkin kului vaikka kävelimme aika reippaasti. Korkeuserot olivat huimia ja näkymät kumpaankin kylään olivat upeat. Välillä meinasi usko loppua kun tuntui että tuo Vernazzan kylä ei lähesty ollenkaan. Saavuimme kylään yläkautta ja ei voinut kuin haukkoa henkeä, niin kauniilta se näytti ylhäältä päin.
 |
| Corniglian kylä patikointireitiltä |
 |
| Vernazzan kylä patikointireitiltä |
Vernazzan kylässä oli kaunis pieni satama ja ihana pieni ranta jonne pääsi kallion läpi menevästä aukosta. Kaikki nämä kylät ovat olleet kerrassaan upeita värikkäine taloineen ja viihtyisine ravintoloineen. Alueen kylät ovat suosittuja turistinähtävyyksiä ja meillä taisi olla onnea vierailuajankohdan suhteen, sillä suurin sesonki ei ole vielä alkanut. Turisteja oli sopivasti liikkeellä, mutta voin uskoa että sesongin aikana pienet kylät ovat turvoksissa ja joutuu jonottelemaan ravintoloihin tai junaan.
 |
| Vernazzan satama |
Ilta alkoi saapua ja kävimme vielä pikaisesti tutustumassa viimeiseen kylään eli Monterosso al Mareen. Kylä oli jakaantunut kahteen osaan rannan puolelle sekä vanhaan kylään. Kävelimme rantatietä pitkin ja alkoi jo hieman viiletä, joten päätimme jatkaa matkaa takaisin maapaikkaamme Sestri Levanteen. Mielessäni tuoksui jo seuraavan päivän ihana aamupala!
 |
| Monterosso al Maren ranta |
Lue lisää
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Mahtavaa että löysit sivuilleni!
Jätäthän kommentin käynnistäsi, luen niitä mielelläni.