5. luukku: Puurojuhlista pikkujouluihin

Puurojuhlista pikkujouluihin

Joulutunnelmaan virittäydytään pikkujoulujuhlilla, joka on iloinen ja vapaamuotoinen juhla. Pikkujoulukausi alkaa ennen ensimmäistä adventtia ja perinteisesti pikkujouluja on juhlittu ystävien, yhteisöjen ja yritysten keskuudessa. Pikkujouluja juhlitaan tänä päivänä melkein kaikkialla ja ne ovat yleistyneet myös kouluissa ja päiväkodeissa. Pikkujouluihin kuuluvat myös pikkujoululahjat ja jokainen vieras tuo mukanaan sovitun hintaisen pienen lahjan. Lahjat kerätään yhteen ja jaetaan juhlijoiden kesken siten, että jokainen saa jonkin yllätyksen. Pikkujoulut ovat työpaikan yksi vuoden tärkeimmistä ja odotetuimmista juhlista. Pikkujouluna pukeudutaan hienosti ja juhlan väri on punainen. Juhlien koristelu on jouluinen ja yleensä juhlissa saa maistella ensimmäistä kertaa jouluruokia. Pikkujoulut ovat tunnetusti kosteita ja runsas alkoholi saa juhlijat riehakkaalle tuulelle.

Pikkujouluperinne on tullut Suomeen 1900-luvun alussa Ruotsista, jossa 1800-luvun loppupuolella Uppsalan ja Lundin yliopiston osakunnan opiskelijat viettivät puurojuhlia. Puurojuhlaan kuului oleellisesti laulut ja leikit, puuropuhe ja tietenkin puuron syönti, joka tuohon aikaan oli juhlaruokaa sekä pikkulahjat. Puuron sekaan sujautettiin manteli ja sattuman löytäjä sai määrätä tehtävän läsnäolijoille. Puuromantelin löytäjän uskottiin menevän pian naimisiin. Toisen maailmansodan jälkeen puurojuhlaa alettiin kutsua pikkujouluksi.

Pikkujoulut levisivät opiskelijoiden keskuudesta yrityksiin, yhteisöihin ja seuroihin. Ensimmäisiä yrityksen järjestämiä pikkujouluja vietettiin 1930-luvulla Kone Osakeyhtiön toimesta. Pikkujoulujen tarkoituksena on kiittää työntekijöitä kuluneesta vuodesta sekä pitää yllä yhteisöllisyyttä. Pikkujouluja juhlittiin aluksi erikseen eri henkilöstöryhmien kesken, mutta myöhemmin pikkujouluja on juhlittu koko henkilökunnan kesken.

Donnien pikkujoulut

Minä vietin pikkujouluja suomalaisten rouvien kanssa ja meitä oli paikalla hirmuinen määrä noin 30 henkilöä. Pikkujoulut toteutettiin nyyttikesteinä ja jokainen toi mukana suolaista tai makeaa purtavaa. Tapahtuma oli oikein mukava, puheensorinaa riitti ja aika vain vierähti todella nopeasti. Kiva oli nähdä kaikkia tuttavia vielä ennen tulevia joululomia. Pikkujouluissa oli myös oiva tilaisuus hankkia etukäteen joululahjoja ja siellä oli myynnissä Meksikolaisia huiveja, erilaisia suklaatuotteita, Magnetix- magneettikoruja, Luxury B- sisustustekstiilejä sekä hierontalahjakortteja.  

Tuoreimmat kuulumiset löydät Martan Matkassa 

Facebook-sivulta tai Instagramista.

4. luukku: Joulukortit

Joulukortit

Joulukortteja tehtiin Englannissa jo 1800-luvun alussa ja ensimmäiset kortit olivat lasten ja opiskelijoiden kirjoittamia jouluaiheisia aineita sekä piirtämiä tervehdyksiä kotivälle, jotka annettiin vastaanottajalle käteen. Victoria & Albert museon johtaja Henry Cole painatti ensimmäiset joulukortit Englannissa vuonna 1843. Tuohon aikaan oli saatavilla kalliita käsinmaalattuja kortteja, joten Cole pyysi taiteilijaa piirtämään joulukortin ja hän painatti kortteja 1000 kappaletta. Painetut joulukortit levisivät nopeasti Eurooppaan ja Saksasta tuli 1860-luvulla suurin joulukorttien valmistaja. Ensimmäisissä korteissa ei ollut kuvaa, vaan kortin kääntöpuoli oli varattu kirjoituksille ja tervehdyksille. 

Varhaisin Suomeen kirjeessä lähetetty joulukortti vuonna 1850 ja joulukortteja lähetettiin aluksi säätyläisten keskuudessa. Painotekniikan kehityksen myötä kuvalliset joulukortit yleistyivät 1890-luvulla ja ensimmäiset painetut kortit tulivat Suomeen Saksasta ja Ruotsista. Ensimmäisten joulukorttien kuva-aiheet eivät olleet jouluisia, mutta myöhemmin suosittuja aiheita joulukorteissa olivat mm. Jenny Nyströmin luoma tonttuhahmo, Martta Wendelin ja Rudolf Koivun lumiset maisemat, joulunvietto, tontut ja joulupukki.

Venäjän keisari hyväksyi vuonna 1871 postikortin viralliseksi lähetyslajiksi. Postikorttien lähetysmaksu oli edullisempi kuin kirjeiden, joka edisti postikorttien yleistymistä Suomessa. Kansakunnan luku- ja kirjoitustaidon yleistyessä sekä postinkulun nopeutumisen myötä postikorttien lähetys kasvoi. Vuonna 1882 Suomessa lähetettiin jo 200 000 postikorttia, joista noin joka toinen oli joulukortti. Joulukorttien lähettäminen on edelleen suosittua Suomessa, vaikka rinnalle on tulleet sähköiset joulukortit. Tänä päivänä Suomessa lähetetään noin 70 miljoonaa postikorttia, joista 50 miljoonaa lähetetään jouluna. Suomi on joulukorttien lähettämisessä yksi Euroopan kärkimaita. 

Joulukorttien lähettäminen

Nyt viimeistään on hyvä alkaa miettiä joulukorttien lähettämistä. Osoitteet ajantasalle ja minkälaisia kortteja lähetetään? Hankitaanko valmiina, askarrellanko itse, teetetäänkö valokuvasta vai kirjoitetaanko joulukirje?

Meidän perheessä lähetetään vuosittain joulukortit ja useimmiten askarrellaan ne itse. Joulukorttien askartelutuokioon osallistuvat kaikki ja jokaisella meillä on oma osaamisalueensa, joku ideoi, toinen kirjoittaa nätisti, joku on hyvä liimaamaan kuoria ja postimerkkejä ja joku taas on hyvä selvittelemään osoitetietoja. Joulukortteja tehdessä viimeistään tulee käytyä kaikki tuttavat läpi ja porukalla mietittyä, mitä läheisille mahtaa kuulua. Mikäli lähetämme valmiita kortteja mietimme yhdessä minkälainen kortti kenellekkin sopii. 

Tykkään myös saada joulukortteja ja yksi parhaimmista kortti-ideoista mielestäni on lähettää perheestä kuva. Näin kun asuu ulkomailla ei kovin usein näe tuttavia ja silloin kiva saada kuva, josta näkee miten lapset ovat kasvaneet ja kuinka nuorina me aikuiset olemme pysyneet ;) Itse huomaan aina joulun alla että vaikka olemme vuoden aikana ottaneet lukuisan määrän kuvia, niin joukossa ei ole yhtään missä olisimme kaikki yhdessä. Ehkä ensi vuonna… 

Toinen loistava idea on joulukirje ja eräs tuttuni lähettää joka vuosi kirjeen missä hän kertoo heidän perheen menneestä vuodesta. Mielestäni se on kiva tapa päivittää tietoja ja voi kun itse saisin myös joskus sellaisen aikaiseksi.  

Tänä vuonna (2018) joulutervehdyksien viimeiset postituspäivät ovat:

Suomessa:

kotimaassa 

joulutervehdys keskiviikkona 12.12. (1,05€)

1. lk kirjeenä keskiviikkona 19.12 (1,50 €)

Ulkomaille 

Pohjoismaat

Economy 2. lk kirjeenä keskiviikko 12.12 (1,50 €)
Priority 1. lk kirjeenä sunnuntai 16.12 (1,60 €) 

Eurooppa
Economy 2. lk kirjeenä sunnuntaina 9.12 (1,50 €)

Priority 1. lk kirjeenä perjantaina 14.12 (1,60 €)

Kanada ja Yhdysvallat
Economy 2. lk kirjeenä sunnuntai 2.12 (1,50 €)

Priority 1. lk kirjeenä sunnuntaina 9.12 (1,60 €)

Muut Maat
Economy 2. lk kirjeenä torstai 29.11 (1,50 €)

Priority 1. lk kirjeenä tiistai 4.12 (1,60 €) 

Tuoreimmat kuulumiset löydät Martan Matkassa 

Facebook-sivulta tai Instagramista.

3. luukku: Joulupukki

Joulupukki

Joulun odotetuin hamo on tietenkin joulupukki, harmaapartainen, punapukuinen, lempeä vanha ukko, joka jakaa kaikille kilteille lapsille jouluna lahjoja. Joulupukin odotus alkaa monta viikkoa ennen joulua ja lapset kirjoittavat joulupukille kirjeen, missä lupaavat olla kiltisti. Kirje lähetetään Korvatunturille ja kirjeen liitteenä on tietenkin tarkkaan mietitty lahjatoivelista.

Joulupukki asuu Korvatunturilla ja siellä hän valmistaa ja hankkii lahjat kaikille maailman lapsille, muorin sekä tonttuapulaisten kanssa. Ennen joulua tontut tarkkailevat lapsia ja mikäli lapset ovat olleet kilttejä, niin joulupukki kiertää jouluaattona jakamassa lahjat lapsille. Joulupukki liikkuu yleensä porojen vetämällä reellä, mutta välillä joulupukki joutuu turvautumaan, myös toisenlaisiin menopeleihin. 

Saapuessaan pukki kysyy onko talossa kilttejä lapsia ja mikäli niitä löytyy, niin pukki käy peremmälle. Pukki kyselee kuulumisia ja lapset usein laulavat hänelle joululauluja, moni haluaa myös ikuistaa itsensä pukin kanssa. Pukki on aattona kiireinen ja ehtii jakamaan vain muutaman lahjan, joten hän yleensä pyytää lapset avuksi jakamaan loput lahjat. Lyhyen vierailun jälkeen pukin on jatkettava matkaa, sillä vielä on monia paikkoja käymättä. Pukki lähtee jatkamaan matkaa ja hänet toivotetaan tervetulleeksi myös seuraavana vuonna.

Joulupukin esikuvana on Pyhä Nikolaus, joka toimi 300-luvulla nykyisen Turkin alueella sijaitsevan Myran piispana. Pyhä Nikolaus oli hyväntekijä ja hän antoi lahjoja lapsille ja vähäosaisille, siten että lahjan saaja ei tiennyt kuka lahjan oli antanut. Tarina kertoo että köyhällä isällä ei ollut varaa naittaa kolmea tytärtään ja tämän vuoksi Pyhä Nikolaus oli tyttärien tullessa naimaikään jättänyt oven taakse kultapussin. Nuorimman tyttären tullessa naimaikään, isä halusi tietää kuka tuo salaperäinen lahjoittaja oli ja yhtenä yönä hän huomasi Pyhän Nikolaksen kiipeävän katolle ja pudottavan savupiipusta kultapussin. Kultapussi putosi nuorimman tyttären sukkaan, joka oli kuivumassa takan luona. Tämän vuoksi monissa maissa ripustetaan joulusukat takanreunalle ja Pyhä Nikolaus tiputtaa jouluyönä lahjat joulusukkiin. 

Pyhä Nikolaus kuoli 6.12 ja keskiajalla hänestä tuli lasten suojelupyhmys Sanct Nikolaus. Hollannissa annettiin lahjoja Pyhän Nikolauksen päivänä ja myöhemmin perinne yhdistyi jouluun ja levisi 1600-luvulla Hollantilaisten siirtolaisten mukana Englantiin ja Yhdysvaltoihin. Joulupukin englanninkielinen nimi juontaa juurensa myös Pyhästä Nikolauksesta (lat. Sanctus Nicolaus), jota Hollanniksi kutsuttiin nimellä Sinterklaas ja tästä myöhemmin muokkaantui Santa Claus.

Suomessa 1700-luvulla nuuttipukit liikkuivat joulun jälkeen, Nuutinpäivänä (13.1) kerjäämässä joulusta jääneitä ruokia. Nuuttipukit olivat nuoria miehiä jotka pukeutuivat turkkiin ja laittoivat sarvet päähänsä. Lahjoja jakava Pyhä Nikolaus tuli Suomessa tunnetuksi 1800-luvulla. Nuuttipukista ja Pyhästä Nikolauksesta muodostiui suomalainen joulupukki, jonka vaatetus oli harmaa. Vasta 1960-luvulla joulupukin asu muuttui harmaasta punaiseksi, Amerikan malliin. Lastentunti nimisen ohjelman juontaja Markus-setä, kertoi vuonna 1927 ohjelmassaan että Joulupukki asuu Korvatunturilla. 

Joulupukki maailmalla:

Maailmalla on erilaisia joulunperinteitä ja joulupukki tuo lapsille lahjoja eri aikaan. Monissa maissa lapset saavat lahjat edelleen Pyhän Nikolauksens päivänä 6.12, mutta joulun kaupallisuuden myötä, joulupukki käy myös joulun aikaan. Suomessa ja useimmissa muissa maissa joulupukki käy 24.12 jouluaattona, kun taas Englannissa ja Amerikassa joulupukki käy jouluaattoyönä. Espanjassa lapsille Los Reyes Magos eli Itämaan tietäjät tuovat lapsille lahjat loppiaisen aikaan, mutta  myös Espanjassa joulunvietto on yleistynyt jouluaattona 24.12. Ortodoksisessa uskonnossa ja maissa joulua vietetään vanhan kalenterin eli juliaanisen kalenterin mukaan 7.1, joka on 13 päivää jouluaatosta. Suomalaiset pitävät tietenkin kiistatta Korvatunturin Joulupukkia ainoana oikeana!

Espanjalainen joulupukki

Papá Noel tuo lahjat ensin jouluaattona ja perinteisemmin Espanjassa vietetään joulua loppiaisena 6.1, jolloin Los Reyes Magos eli kolme kuningasta tuo lapsille lahjoja. Lapset kirjoittavat kuninkaille lahjalistan ja loppiaisena järjestetään useissa kaupungeissa Kuninkaiden kulkue, joka on suuri ja näyttävä tapahtuma. Kuninkaat tulevat kamelivaunuilla ja heittävät nameja lapsille. Lapset varaavat illalla kuninkaille juomaa ja ruokaa sekä kameleille vettä ja kuninkaat tuovat lahjat yöllä ja mikäli lapsi on ollut tuhma, hän saa mustan koksin lahjojen sijasta.

Iso-Britannian joulupukki

Father Christmas tuo lapsille lahjat joulupäivänä (25.12). Pienet lahjat laitetaan takan eteen ripustettuihin joulusukkiin ja isot lahjat jätetään kuusen alle.

Ranskalainen joulupukki

Ranskassa Pére Noel tulee joluna koteihin savupiipusta ja jättää joululahjat kenkiin. Lapset saavat lahjat joulupäivän aamuna. Saint Nicolas asuu taivaassa ja laskeutuu siletä joulupäivänä. 

Ruotsalainen joulupukki

Jultomten asuu Tonttumaassa, joka on Gesunda vuoren juurella, lähellä Moran kaupunkia. Jultomten tuo lapsille joululahjat jouluaattona.

Norjalainen joulupukki

Julnissen asuu tonttujen kanssa Drobakin kaupungissa, Oslovuonon rannalla. Julnissen liikkuu Joulutähti ja Jouluilo nimisillä vuonohevosilla. 

Amerikkalainen joulupukki

Santa Claus tulee jouluaattoyönä lentävillä poroilla pohjoisnavalta. Santa kiipeää savupiipusta alas ja laittaa lahjat takan edustalla roikkuviin joulusukkiin. Nykypäivän joulupukki on saanut piirteet kun kuvittaja Thomas Nast piirsi vuonna 1866 joulupukin, jolla oli valkoinen parta, punainen nuttu ja pukki kantoi mukanaan lahjasäkkiä.

Venäläinen joulupukki eli Pakkasukko

Venäjällä joulua juhlitaan vasta 7. tammikuuta, mutta Pakkasukko käy uudenvuodenaattona. 

Tuoreimmat kuulumiset löydät Martan Matkassa 

Facebook-sivulta tai Instagramista.

2. luukku: Joululahjat

Joululahjat

Yksi joulun perinteistä on lahjojen antaminen, lahjoja on annettu jo Rooman ajoista lähtien Saturnia-juhlan aikaan, jota vietettiin joulukuun 17-24 välisenä aikana. Saturnia juhlassa orjat ja isännät olivat samanarvoisia ja tuolloin orjatkin saivat pitää hiippalakkia, josta sanotaan tonttulakin periytyvän. Juhlissa pidettiin hauskaa, syötiin ja juotiin hyvin, sekä lahjoiksi annettiin herkkuja, kynttilöitä ja savinukkeja. 

Keskiajalla lahjoja jaettiin uuden vuoden aikaan, jolloin isännät antoivat lahjoja ja köyhäinapua palvelusväelle, joita pidettiin palkan lisänä. Myöhemmin kristinuskon levitessä, siirryttiin antamaan joululahjoja jouluaattona 24.12, Jeesuksen syntymäpäivänä, sillä olivathan itämaantietäjät tuoneet lahjoja Jeesus-lapselle. 

Suomeen joululahjan antamisen perinne tuli Ruotsista 1700-luvun lopulla ja tuolloin lähinnä varakkaat kaupunkilaiset antoivat toisilleen itsetehtyjä lahjoja. Kaupunkilaisilta joululahjojen antaminen levisi myöhemmin myös maalaisten keskuuteen 1800-luvun loppupuolella. 1900-luvun alussa alkoi joulun kaupallistuminen ja lahjoja alettiin hankkia enemmän kaupoista. 

Vanhan perinteen mukaan joulun alla lapset kirjoittavat joulupukille lahjalistan toivomistaan joululahjoista ja lista lähetetään Korvatunturille. Tontut käyvät ikkunan takana tarkkailemassa ovatko lapset olleet kilttejä vai tuhmia, kiltit lapset palkitaan lahjoilla ja mikäli lapset ovat olleet tuhmia, eivät he saa jouluna lahjoja. Joululahjat kääritään joulupapereihin ja koristellaan kiharretuilla pakettinaruilla sekä niihin kiinnitetään pakettikortti, josta selviää lahjan saajan nimi. 

Mitä lahjaksi? 

Joululahjojen hankkiminen ja tekeminen on hyvä aloittaa ajoissa, jotta välttää joulun ajan ruuhkat kaupoissa sekä turhan stressin. Mitä sitten joululahjaksi? Siinä se joka vuotinen pulma, itse yritän pitkin vuotta pistää korvan taakse mitä läheiseni ja ystäväni puhuvat, mutta kuitenkin joulun aikaan nuo asiat ovat aina unohduksissa. Tänä jouluna olen yrittänyt markkinoida omalle perheelleni 5 toiveen listaa asioista, mitä haluan tai mitä aion seuraavaksi ostaa. Tämä lista olisi ympärivuotinen ja sitä päivitetään koko ajan, jolloin lista kävisi myös syntymäpäivinä. Listan ideana on punnita omia toiveita sekä hankintoja ja miettiä pidemmällä aikavälillä ovatko ne todella tärkeitä vai ovatko ne hetkittäisiä päähänpistoja. Nyt voi siis toivoa mitä vaan...

Joululahjojen antaminen on henkilökohtaista, toiset tykkäävät antaa kalliita lahjoja, toiset taas humoristisia tai lahjan saajaa muistuttavia lahjoja. Jotkut pitävät joulua turhana hömpötyksenä ja tuhlauksena, kun taas toiset nauttivat muiden muistamisesta ja huomioimisesta. Perheet haluavat usein jouluna antaa lapsilleen hieman enemmän lahjoja ja hankkia niitä asioita, mitä lapsi on vuoden aikana toivonut. Kannattaa muistaa että joulu ei ole kilpavarustelua, vaan jokainen antaa lahjan oman mieltymyksensä mukaan tai on antamatta. Mielestäni lahjan antamisessa tärkeintä on halu muistaa toista ja lahjan saamisessa on parasta, että joku on halunnut muistaa sinua sekä hän on ajatellut sinua ja sinä olet hänelle tärkeä!  

Joulusta on tullut vuosien saatossa todella kaupallinen ja tuntuu että joka vuosi aina vaan aikaisemmin alkaa postista tulla erilaisia joulukatalogeja ja joulukoristeet sekä valot tulevat myyntiin. Joulu on kauppojen kulta-aikaa ja joulumyynti onkin suurin osuus liikkeiden vuosittaisesta myynnistä. Tavaratalot pursuavat kaikenlaista tavaraa ja joulun hittituotteita. Ihmiset hukkuvat tavarapaljouteen ja nykyään suosittuja lahjoja ovat elämykset ja aineettomat lahjat kuten erilaiset hyvinvointipalvelut, lahjakortit ja tapahtumat sekä eettiset lahjat eli hyväntekeväisyyteen liittyvät lahjat. Monet tykkäävät tehdä itse lahjoja leipomuksia, käsitöitä, askarteluita, taidetta, antaa palveluksia tai aikaa.

Saimme joskus ystäviltämme liput katsomaan Stand Up:ia ja se oli mielestäni loistava idea. Harvoin tulee itse lähdettyä katsomaan jotain esitystä, ja nyt joku toinen oli varannut liput puolestasi ja mikä parasta pääsimme pitkästä aikaan tekemään jotain yhdessä. Vietimme tuttavaperheen kanssa loistavan illan, kävimme ensin syömässä ja sitten lähdimme yhdessä katsomaan esitystä. Miksi myös lapselle ei voisi antaa lahjaksi aikaa? Lapsetkin tykkäävät käydä katsomassa elokuvia, teatteria, jääshowta tai vaikka keilaamassa vanhempien, mummojen ja pappojen tai kummien kanssa ja samalla he saavat myös laatuaikaa läheisten kanssa. Vanhemmille ihmisille ja ystäville voi hyvin antaa lahjaksi palveluksia vaikka siivousapua, renkaanvaihto- ja remonttiapua, tehdä hyvän illallisen tai käydä tekemässä yhdessä jotakin. 

Ruokalahjat ovat myös kivoja ja hyödyllisiä, perinteisen ruokakorin voi rakentaa vaikka peruselintarvikkeista tai jonkin teeman ympärille. Koriin voi kerätä eri teeman mukaan raaka-aineta sekä sujauttaa mukaan herkullinen reseptin. (leipomuskori, eri maiden keittiöt: Italia, Ranska, Espanja, Suomi, itämainen keittiö, sushi tai sitten korillinen herkkuja). Ruokalahjoina voi antaa itseleivottuja leipiä, piparkakkutalo, keksejä, makeisia tai itsetehdytyjä hilloja, marmeladeja, sinappia, maustekurkkuja ym. Kauniita ruokalahjoja voi tehdä myös purkkiin, eli kerätä jonkin leivonnaisen raaka-aineet kerroksittain koristeltuun lasipurkkiin ja laittaa valmistusohje mukaan... 

Nyt on viimeistään hyvä aika alkaa suunnitella joululahjojen hankintaa!

Tuoreimmat kuulumiset löydät Martan Matkassa 

Facebook-sivulta tai Instagramista.

1. luukku: Joulukalenterin tarina

Joulukalenterin tarina

Joulukalenteri on peräisin Saksasta, jossa ollaan jo 1800 luvulla laskettu on päiviä jouluaattoon. Vanhin tiedossa oleva joulukalenteri on käsityönä tehty kalenteri, vuodelta 1851. Ensimmäisen paperisen joulukalenterin julkaisi kirjakauppias Gerhard Land 1900-luvun alussa. Lang oli lapsena saanut äidiltään joulun alla 24 pientä pakettia ja joka päivä paketista tuli leivonnainen. Langin kalenterit tulivat suosioon vasta 1920-luvulla ja ne olivat ensimmäisiä, missä oli avattavat luukut ja luukkujen takaa paljastui pieniä värikkäitä kuvia. 

Suomeen joulukalenteri tuli Ruotsista, partiotyttöliiton johtaja Teresita Fazer oli nähnyt adventtikalentereita Ruotsissa ja hän sai siitä idean toteuttaa varainkeruuta, myymällä kalentereita partiolaisten hyväksi. Ensimmäinen kalenteri ilmestyi vuonna 1947 ja partiolaisten adventtikalenteri on ollut siitä asti myynnissä joka vuosi. Partiolaisten adventtikalenteri on osa suomalaista jouluperinnettä ja se eroaa tavallisesta joulukalenterista siten, että ensimmäinen luukku avataan jo ensimmäisenä adventtina ja joulukalenterin ensimmäinen luukku avataan 1.12. Partiolaisten kalenterin kuvitus oli alkuvuosina aina talo, jonka ovet sekä ikkunat olivat luukkuja ja osa kalenterin kuvituksista on vakiintunut esim. kynttilä ensimmäisenä adventtina, Suomen lippu itsenäisyyspäivänä ja Lucia-neito.

Suklaakalentereita alettiin valmistaa Saksassa vuonna 1958 ja televisioon joulukalenteri tuli Ruotsissa 1960-luvulla. Suomessa ensimmäistä joulukalenteri televisio-ohjelmaa katsottiin vuonna 1963. Yksi tunnetuimmista joulukalenteriohjelmista on ollut Kylli-tädin joulukalenteri ja tänä päivänä voi seurata Tonttu Toljanderin seikkailuita. Tänä päivänä on myynnissä on useita erilaisia joulukalentereita, joiden sisältä paljastuu makeisia, pieniä tavaroita ja leluja sekä jopa Lego-palikoita. 

Itsetehdyt kalenterit ovat suosittuja ja meidänkin lapset haluavat edelleen sellaisen joka joulu. Tänä vuonna vaihdoin joulukalenterin numeroiduista joulusukista  numeroituihin pyykkipoikiin. Kalenterimme joulusukat ovat sen verran pieniä, ettei niihin mahdu kovin kummoisia paketteja ja isokokoiset paketit ovat olleet kömpelön näköisiä, sekä sidottuja paketteja on vaikea irroittaa. Ajatuksenani oli itse numeroida ja koristella puiset pyykkipojat, mutta löysin kivat ja sievät pyykkipojat valmiiksi koristeltuina, vielä edulliseen hintaan. Halusin tänä vuonna kalenteriin selkeyttä ja yksinkertaisuutta, joten erilaisten pakettien sijaan halusin hankkia ruskeita paperipusseja, joiden koristelu olisi yksinkertainen. Paperipussien hankkiminen oli haastavaa puuhaa, sillä niitä ei  löytynyt mistään joten korvasin paperipussit ruskeilla kirjekuorilla. 

Kalentereita tehdään myös lemmikeille ja myös meidän Macho menee aivan villiksi omasta kalenteristaan. Heti ensimmäisen luukun avaamisen jälkeen, Macho osaa joka päivä odottaa kalenterin avaamista ja mikäli vähänkin keittiössä rapisee tai kalenteri liikahtaa vahingossa, niin Macho on paikalla heti.

Tuoreimmat kuulumiset löydät Martan Matkassa 

Facebook-sivulta tai Instagramista.