Puces du Canal, kirpputori huumaa Ranskassa

Tasan 19 vuotta sitten eräs pikkuherra näki päivänvalon ja muistan tuon päivän vieläkin kuin eilisen. Roni syntyi vähän puolen yön jälkeen, vaikka olimmekin lähteneet jo ajoissa sairaalaan. Tuntuu hieman haikealta, kun tänä vuonna en pääse juhlistamaan Ronin synttäreitä, mutta onneksi tuohon vaivaan löytyy lääke, joka hieman helpottaa ja se on nimeltään Brocante!

Onnea Roni <3

Siitä on jo pari vuotta kun ensimmäisen kerran kuulin Lyonin lähellä sijaitsevasta isosta brocantesta ja tuosta lähtien olen halunnut päästä käymään siellä. Kuulin paikasta paljon tarinoita, kuinka ”Sinne pitää lähteä aamulla aikaisin ajamaan, sillä se on vain muutaman tunnin auki” tai ”sinne pitää lähteä pakettiautolla, eikä millään pienellä autolla” tai ”siellä on suuria halleja ja pöytiä, niin paljon ettei kaikkia ehdi edes kiertää”.

Kyllähän Fiudeen mahtuu!

Olen pitkään yrittänyt houkutella ystäviäni että lähtisimme käymään siellä, mutta aina se on jäänyt vain puheasteelle ja perheen kanssa emme pääse koskaan niin aikaisin liikenteeseen. Pitkään mietin mistä saisin sen ison auton Fiuden tilalle, kunnes viime viikolla päätin että nyt aion lähteä käymään siellä ja mikäli tekisin isoja hankintoja niin kyselisin kuljetusta. Halusin ainakin nähdä tuon paikan ja kyllähän siihen Fiudeen mahtuu kuitenkin aika paljon tavaraa.

Tuonne kirpputorille on meiltä noin 1 h 40 min ajomatka ja ilokseni eräs ystäväni innostui lähtemään mukaan. Lähdimme aamulla vähän kahdeksan jälkeen liikenteesen, ajomatka ei tuntunut yhtän pitkältä, kun autossa oli juttuseuraa. Loppumetreillä tuli hieman kommunikointiongelmia navigaattorin kanssa ja muutaman u-käännöksen jälkeen suoriuduimme lopuksi kuitenkin oikeaan paikkaan. Jätimme auton alueen vartoidulle parkkipaikalle ja saimme heti kuulla varsinaisen ilosanoman, Brocante olisi auki klo. 15:00 asti.

WOW! Siis todella WOW! Saavuimme kirpputorialueelle, siellä todella oli älytön määrä niitä halleja sekä lukuisia myyntipöytiä jotka olivat täynnä huonekaluja, erilaisia sisustustavaroita ja astioita. Tunsin kuinka askeleeni alkoi kiihtyä ja halusin kiireesti päästä tutkimaan minkälaista tavaraa oli tarjolla.

Monet pöydät olivat niin nätisti laitettu, että halusi vain ihailla

Pääsääntöisesti tavarat oli laitettu kivasti esille, monissa halleissa ja  konteissa oli todella nähty vaivaa niiden asetteluun ja niitä oli kiva katsella. Tarjolla oli paljon hyväkuntoista tavaraa ja hinnat olivat mielestäni kohtalaisia, halvempia kuin Sveitsin puolella. Huonekalujen valikoima oli laaja ja monet huonekalut olivat todella masiivisia ja ne vaativat ison kartanon, jotta ne eivät näyttäisi niin suurilta. Täytyy sanoa että tuo kirpputori oli yksi suuri aarreaitta, sieltä löytyy niin monenlaista tavaraa ja jos vain olisi tiedossa tuleva koti, niin sieltä voisi tehdä upeita löytöjä Ikean huonekalujen tilalle.

Vielä jä Bistron naulakko saamatta...

Meillä kävi hyvä tuuri sillä päivä oli kaunis ja aurinkoinen, eikä eilisestä sateesta ollut tietoakaan. Kirpputorilla oli mukava tunnelma, siellä oli hauska kierrellä ja kannattaa todella tinkiä. Kyllähän sieltä jotain tarttui jotain mukaankin, ystäväni teki useita löytöjä ja miäkin löysin vihdoin kynttelikön pöydälle sekä massiivinen pullotelineen, jolle vielä mietin sopivaa käyttötarkoitusta, jotta tuo idea on helpompi myydä Papille… Tällä hetkellä ajatuksena laittaa siihen tuikkuja roikkumaan ja valaisemaan syksyn pimeitä iltoja tai siitä voisi tehdä yrttitelineen ensi kesäksi, ripustamalla saviruukkuja tai vaikka joulukuusen ensi jouluksi. Alun perin tuota telinettä on käytetty viinitiloilla, siihen on laitettu pulloja kuivamaan.

Jotain pientä...

Mitähän muita ideoita sitä keksisi tuon telineen käyttötarkoitusta varten?

Puces du Canal

Konteissa ja varastohalleissa oli useita pysyviä kojuja 

Puces du Canal Ranskan toiseksi suurin kirpputori ja siellä käy viikonloppuisin noin 8000 kävijää. Alueella on 200 vakituista antiikkikauppiasta, 400 myyntipaikkaa, 7 ravintolaa sekä leipomo. Kirpputori järjestetään joka sunnuntai, antiikkiliikkeet ovat avoinna myös torstaina ja lauantaina. Kirpputori ja liikkeet ovat avoina 7-15:00, mutta monet lopettavat myymisen jo aikaisemmin.

Puces du Canal, sijainti

Sunnuntain sinappinen kirjolohi

Viikonloppuna on otettu rennosti ja nautittu hyvistä keleistä. Piipahdimme Papin kanssa Nyonissa syysmarkkinoilla eli Marché de Automme. Markkinat olivat oikein mukavat, kadut täyttyivät ihmisistä ja ulos oli tuotu useita pöytiä missä herkuteltiin paikallisilla herkuilla. Myös paikalliset yritykset tekivät kauppaa ulkona ja markkinoille oli saapunut useita myyjiä läheltä ja kaukaa. Upeat kojut olivat aseteltu näyttäviksi ja niissä myytiin vihanneksia, juustoa, viiniä, olutta ja muita herkkuja sekä käsitöitä ja paljon muuta.

Nyonin linnan luona oli samaan aikaan menossa viinijuhlat ja siellä sai 10 frangin hintaan ostaa lasin, jonka kanssa sai käydä maistamassa paikallisten tuottajien viinejä. Viinijuhlien teltassa upea soittokunta soitti musiikkia ja tunnelma oli täydellinen. Aurinkoisella kelillä Nyonin linnan terassilta oli upeat näkymät Alpeille. 

Lähdimme markkinoiden jälkeen Papin kanssa vielä patikoimaan St Cerguesta Jura-vuoren metsässä sijaitsevaan NotreDame d´Oujon luostarin raunioille. Reitin kesto oli noin 40 minuuttia ja autolta aloituspisteeseen kesti noin 20 minuuttia. Patikoimme loivaa ylämäkeä läpi lehmälaitumien, niittyjen sekä metsäreittejä pitkin. Keskellä metsää sijaitsevat luostarin rauniot olivat todella upea näky ja mahtava paikka evästauolle. Olimme ostaneet markkiniolta Foccaciaa ja Compte juustoa. 

Sunnuntaina kävin Rosan kanssa Grenolierin brocantessa eli kirpputorilla. Pienen kaupungin keskusta oli suljettu autoilta ja kadut olivat täynnä myyntipöytiä. Tunnelma oli todella rento ja tuli tunne että, suurin osa myyjistä on paikallisia, eikä kiertäviä antiikkikauppiaita. Olin iskenyt silmäni yhteen puukelkkaan ja harmittelin, kun näin erään miehen kantavan sitä pois. 

Sunnuntai-ilta on mukava päättää yhteiseen illalliseen ja tällä kertaa Bistrossa tarjolla on meidän perheen suurinta herkkua eli Sinappilohta. Lohen kanssa tarjoillaan kevyesti salaattia, joten jälkiruokana voi herkutella kaupasta hankittua ihanaa Creme Brûléeta. Tällä kertaa käytin lohen kastikkeessa oman maan rosmariinia, basilikan sijasta ja hyvää tuli näinkin.

Sinappilohi

500g lohifilee

Ripaus suolaa

0,5 tl pippurisekoitusta

1 rkl sitruunanmehua

Kastike:

2 rkl Dijon sinappia

2 dl kevyt ranskankermaa

1 basilikaruukku

0,5 tl pippurisekoitusta

Kuumenna uuni 200 asteeseen. 
Laita lohi uunipellin päälle. 

Mausta se kevyesti suolalla, pippurilla ja sitruunamehulla. 

Sekoita kastikkeen aineksen keskenään, 
kaada tasaisesti lohen päälle. 

Kypsennä noin 25 minuuttia, kunnes kala on kypsä.

Ihana kirppislöytö ja syyskukkia

Kävimme viikonloppuna läheisessä Rollen kaupungissa ja siellä järjestettiin pihakirppis kauniin linnan Chatêau De Rollen pihalla. Tällä kertaa myyjiä oli vähän verrattuna viime kevään pihakirppariin. Astuin ulos autosta ja jo kaukaa parkkipaikalta huomasin, että yhdessä pöydässä oli myynnissä kauan etsimäni karttapallo. Valitettavasti tuo karttapallo ei kuitenkaan läheltä katsottuna ollut niin mieluinen, että olisin sen ottanut mukaan 50 frangin hintaan. Pöytiä kierrellessämme löysin aivan ihanan puisen kelkan, jossa oli valurautaiset jalakset, mutta tuonkin hinta oli mielestäni kohtuullisen kallis 120 frangia. Eräässä pöydässä oli myynnissä vanha silitysrauta, jota olen myös pitkään etsinyt ja siitäkin pyydettiin melko paljon 40 frangia. Suomessa ollessa löysin samanlaisen  raudan kirpputorilta ja tuo rauta oli paljon paremmassa kunnossa sekä maksoi vain 15 euroa. Rauta jäi Suomeen, sillä en uskaltanut sitä ostaa, koska pelkäsin sen vievän liian ison osan meidän rajoitetuista kilomääristä. Kiersimme kirpparin loppuun ja ehdin jo harmitella, että mitään kivaa ei tarttunut mikaan,  kunnes viimeisen pöydän kohdalla se törötti, aivan ihana vanha kastelukannu.  

Aloimme käydä kauppaa kastelukannusta ja huomasin, että sekin vähä mitä olin Ranskaa oppinut ennen lomia, on totaalisesti unohtunut. Myyjä ei puhunut Englantia ja kun aloin tinkaamaan 18 frangin kastelukannua, niin mieleeni tuli ainoastaan numero 10 Ranskaksi. No sillä hinnalla sentään kannu ei lähtenyt vaan, myyjä tuli vastaan 15 frangiin. Tuo hinta oli hyväksyttävä, kun en siihen hätään keksinyt muitakaan lukuja Ranskaksi. Nappasin kannun matkaan iloinen hymy naamalla ja eikun Nyonin Migrokseen kukkia ostamaan. 

Papi pelkää Nyonin Migrosta, sillä usein tulen sieltä kotiin takakontti täynnä tavaraa ja olenkin huomannut että, usein hän painaa kaasua normaalia enemmän, kun ohitamme kaupan. Sain kuitenkin houkuteltua Papin tänään kukkaostoksille. :) Meidän loman aikana kaikki kukat ovat kärsineet sateista, paitsi pelargonit, jotka kukkivat vielä kauniisti ja ovat runsaan näköisiä. Keittiön ikkunan yrtit ovat kuolleet kokonaan ja keittiöpuutarhanikin on heikossa hapessa. Nyonin Migros on lempikauppani ja voisin verrata sitä Olarin Prismaan, mistä olen usein löytänyt hyviä ja edullisia kesä- ja syyskukkia, yrttejä sekä kausikukkia. 

  

Olin ajatellut ostaa valkoisia krysanteemeja ja ilokseni huomasin niiden olevan tarjouksessa. Ajattelin laittaa keittiön ikkunalle yrttien tilalle ruukkuihin pienet krysanteemit sekä yhden isomman pihan puolelle. Uuteen kastelukannuun ostin pari lilaa asteria sekä yhden muratin oloisen roikkuvan reunakasvin. Harmikseni unohdin kokonaan sisääntulon ruukut, joissa alkukesästä oli orvokkeja, joten täytyy palata pikinmiten Migrokseen hakemaan vielä muutama isompi krysanteemi. 

Se miksi tykkään tuosta Migroksesta on, kun löydän sieltä aina jotain TARPEELLISTA ja edullisesti. Tähän asti minua on suunnattomasti ärsyttänyt nurmikon leikkuun jälkeen epäsiistiksi jääneet reunat ja olenkin niitä usein leikannut, jopa puutarhasaksilla. Päivän löytö oli nurmikkotrimmeri hintaan 12.90 frangia!!! Meidän omasta akkukäyttöisestä trimmeristä on muuton aikana hävinnyt akku, eikä sitä löydy mistään, vaikka kuinka olen ettinyt. Onhan se haaskausta ostaa uusi laite, kun kotoota löytyy toimiva laite, mutta olemme etsineet akkuja vanhaan laitteeseen ja akkujen hinta on ollut meilkein sama, mitä laite maksaa uutena. Martan tuurilla tuo akku löytyy muutaman viikon kuluttua...

Tälläinen siitä nyt tuli :)

Kevät tulee ja sisustusvimma iskee...

Selkeitä kevään merkkejä ilmassa, päivät ovat alkaneet pidentyä huomattavasti, esikot ja krookukset ovat tulleet kauppoihin sekä Martalla on joka keväinen sisustusvimma. Nyt kun tavarat ovat saaneet täällä uudessa kodissa jonkinlaisen paikan niin, nyt voi alkaa sisustamisen uudelleen ja saada kodista hieman toimivamman. Eteinen on jokaisen kodin käyntikortti ja tuntuu että siellä on aina liian vähän tilaa kengille ja ulkovaatteille. Kaivoin kellarista yhden vanhan hattuhyllyn ja siitä se sitten lähti... Kun hattuhylly oli saatu seinään kiinni, niin teki mieli alkaa laittaa muitakin paikkoja uuteen uskoon ja eikun Ikeaan hakemaan ideoita.

Matkalla Ikeaan huomasimme Rosan kanssa Aubonnessa kyltin "Brocante Marche", olin aikaisemmin kuullut tuttavaltani, että näissä paikoissa myydään huonekaluja. Brocante on paikka missä myydään käytettyjä tavaroita ja voisi ehkä verrata Suomessa antiikkiliikkeisiin, jotka ostavat jäämistöjä ja kuolinpesiä. Aubonnessa tuo tila oli noin 3000 neliötä ja se oli neljässä kerroksessa. Paikka oli aivan täynnä tavaraa, huonekaluja, levyjä, kodintavaroita, urheiluvälineitä ja suurin osa tavaroista oli todella vanhaa. 

Paikka oli aika erikoinen, seinillä oli kaikenlaisia seinäkirjoituksia ja hämäryys toivat hieman karmivan olon. Paikka on ollut ilmeisesti pitkään tyhjillään. Myyjät käyvät ilmeisesti kirpputoreilla rekkojen kanssa myymässä sillä bongasin sieltä hevosenkengistä tehdyn viinipullotelineen, minkä olin nähnyt Nyonin kirpputorilla sekä kehyksiin tehdyn mitalikokoelman, jonka olin nähnyt Geneven kirpputorilla. Olen jo pitkään etsiskelyt tuollaista kehystä tai lasista laatikkoa, mihin voisi tehdä kokoelman Papin mitaleista. Nuo mitalit ovat olleet edellisestä muutosta asti muuttolaatikossa joten olisi kiva saada ne jotenkin esille. Tällä kertaa en kuitenkaan löytänyt etsimääni penkkiä tai sopivaa lasikehystä Papin mitaleille ja karttapallokin on vielä hakusessa.

Ikeasta sen sijaan satuin löytämään penkin meidän makuuhuoneeseen mihin saan laitettua päiväpeiton ja koristetyynyt sekä ostin Ribba kehyksiä joihin ajattelin tehdä kokoelmat Papin ja Rosan mitaleista. Mukaan tarttui myös pöytäliina, lasisia säilytyspurkkeja, tietenkin serviettejä ja ihania krookuksia sekä heräteostoksena pieni kulmahyllykkö. Paljon muutakin "tarpeellista" tuli hankittua, joten Tavara päivässä-projektiin tulee taas lisää haasteita. Aika loppui kesken, joten täytyy mennä pian uudelleen ja toivottavasti silloin ovat saaneet jo valmiiksi nuo näyttelytilat, sillä harmikseni suurin osa oli remontissa. Onkohan jotain uutta tulossa? Ensi viikko meneekin mukavasti sisustaessa, saisinkohan vihdoinkin aikaseksi kaivaa esille ompelukoneen ja opetella sen käyttöä. Olohuoneen verhot ovat jo muutaman kuukauden odotellut lyhentämistä.

Tällä viikolla vihdoin pääsin aloittamaan kauan odotetut Ranskan kielen opinnot. Ryhmässämme on kuusi oppilasta ja tunnit ovat kaksi kertaa viikossa. Ensimmäisen viikon jälkeen voin vain todeta, että pitkä on matka ja toivottavasti joskus vielä pystyisin kommunikoimaan Ranskaksi. Päätin, että yritän käyttää Ranskaa niin paljon kuin mahdollista ja onnistuinkin jo tekemään ensimmäisen MC Donald´s tilaukseni Ranskaksi. 

Espanjassa asuessamme pidimme ruotsalaisten rouvien kanssa usein lounaskekkereitä joissa oli kiva tavata ystäviä ja päivittää kuulumisia. Olen jo pitkään luvannut pyytää ystäviä kahville sekä näyttää heille taloa ja vihdoin viime perjantaina sain aikaiseksi järjestää lunssin eli lounaskekkerit Suomi-rouville. Ilokseni melkein kaikki pääsivät tulemaan ja oli mukava rupatella ja mikä parasta, talo täynnä kukkia sekä kämppä siistinä viikonloppua varten. 

Sotshin olympialaiset ovat alkaneet ja meillä kisakatsomossa seurataan kisoja saksankieliseltä tai ranskankieliseltä kanavalta. Harmi ettei TV-kaistalta voi seurata kisoja online, sillä olisi hauska kuulla suomalaista selostusta. Suomen mitalitilikin avautui tänään ja Enni Rukajärvi sai hopeaa lumilautailun slopestylessä. Hyvä Enni! 

Meidän rannassa oli jo merkkejä keväästä,
sillä linnut laulaa ja kukat alkavat nousta. 

Valokuvaprojekti etenee tällä hetkellä aika hitaasti, sillä I-phone kuvien siirtämisessä koneelle on ollut haasteita. Kaikki kuvat eivät olleet kopioituneet muistitikuille ja olen joutunut lähettämään kuvia sähköpostin välityksellä. Perhe yrittää painostaa siirtymään Mac-käyttäjäksi, mutta en ole sinut asian kanssa ja pistän vastaan niin pitkään, kun on mahdollista. Toiveena olisi ensi viikon aikana saada kaikki kuvat koneelle, jotta pääsen laittamaan niitä aikajärjestykseen.