Olimme viettäneet Rosan kanssa upean päivänä Luzernissa,
joka oli meidän tyttöjen RoadTripin
ensimmäinen kohde. Ajomatka Luzerniin kesti reilu kaksi tuntia ja vihdoin
pääsin näkemään tuon ihanan vanhan puusillan,
jonka kuva oli kummitellut pitkään mielessäni. Saimme turisti-infosta kivoja
vinkkejä muutaman tunnin kaupunki vierailulle, oheisessa postauksessa muutamia suosikkejani Luzernin nähtävyyksistä. Postauksesta
voi lukea minkälaisia tarinoita nähtävyyksiin liittyy, näiden vinkkien lisäksi Luzernissa
on paljon mielenkiintoista nähtävää, mutta palataan näihin juttuihin myöhemmin
oman postauksen merkeissä.
Meidän oli aika sanoa hyvästit Luzernille ja jatkaa matkaa
kohti Luganoa, missä meillä oli tarkoitus yöpyä. Lugano sijaitsee Alppien toisella
puolella ja sinne pääsee Gotthardin solan kautta, joko tunnelia pitkin tai
kiemuraista serpentiinitietä. Minä halusin ehdottomasti mennä tuota
serpentiinitietä, sillä tästäkin olin aikanaan nähnyt upean kuvan. Useaan
otteeseen olimme ajelleet erilaisia serpentiiniteitä, mutta mikään niistä ei
ole vastannut tuota kuvaa joka on otettu Tremolasta, Gotthardin solasta.
Kun näin ensi kerran kuvan Tremolan serpentiinitiestä halusin ehdottomasti päästä käymään siellä…
Tämä kuva Tremolasta jäi mieleen houkuttelemaan |
Lähdimme mutkittelemaan kapeaa serpentiinitietä ylöspäin ja myönnän
että alkuun ajaminen hieman jännitti. Tie oli kapea ja kuoppainen, sen varrella
oli monin paikoin tietyökalustoa. Ajaessa tietä piti katsoa tarkkaan, eikä
siinä päässyt maisemia ihailemaan, ennen kuin tottui noihin kiemuroihin. Maisemat
olivat upeita alas Luzernen suuntaan ja ylöspäin mentäessä ympärillä oli aika karun
näköistä kiveä ja jyrkkää kalliota, ei juurikaan kasvillisuutta.
Matkan varrella ilma viileni huomattavasti ja ympärillä näytti hyvin karulta. Pysähdyimme pikkuruisen Alppijärven luokse kuvaamaan maisemia ja syömään eväitä ennen kuin tuo uskomaton vuoristorata alas alkoi…
Pysähdyimme muutaman kerran näköalapaikoille ihailemaan
maisemia ja kun pääsimme ylös, siellä oli järviä ja kalliota. Jätimme Fiuden
tienreunaan ja lähdimme hieman kävelemään, tarkoituksena oli syödä eväitä ja
ottaa vähän kuvia. Astuimme autosta ulos, kylmä ilma iski kasvoihin ja yllätti
meidät täysin, sillä alhaalla oli kuitenkin ollut ihan hellettä. eväs- ja kuvaustaukomme lyheni huomattavasti, ihastelimme ja hämmästelimme karuja maisemia,
luulempa että nyt tiedän minkälaista on kuussa.
Lähdimme ajelemaan alaspäin ja täytyy sanoa että oli ihan hillitöntä
seurata tuota kiemurtelevaa serpentiinitietä. Alkoi jo hieman hämärtää, mutta
onneksi näkyvyys oli kuitenkin hyvä. Pidimme muutaman kuvaustauon ja täytyy
sanoa että nyt löytyi se ”The serpentiinitie”.
Tremolasta oli vielä noin 100 km Luganoon eli reilu tunnin
verran. Löysimme hotellin helposti, kirjauduimme sisään ja lähdimme kävelemään
keskustaan etsimään ruokapaikkaa. Keskusta löytyi helposti ja se näytti
suloiselta kuin karkki, ihan kun olisimme tulleet toiseen maahan! Odotin
innolla seuraavaa päivää…
Gotthardin sola
Gotthardin solan
kautta menee vanha kulkureitti Alppien yli, kapea serpentiinitie on mukava ajoreitti
Alppien toiselle puolelle. Reitin varrella maisemat ovat huikeita, karut
Alppimaisemat tuovat mieleen kuun, niitä kannattaa ehdottomasti pysähtyä ihailemaan.
Ylhäältä on upeat näkymät ja kiemurtelevaa maisematietä on hauska lasketella.
Tremola
WIKI |
Reitti lähtee
pohjoisesta Urin kantonista Andermattista ja etelässä se päätyy Airoloon Ticinon
kantoniin. Tremola on rakennettu vuosina 1828-1832 ja se on listattu Sveitsin
vanhimpien teiden listaan. Tremola sijaitsee Ticinon kantonissa, se on pituudeltaan
16 km, sen varrella on 24 mutkaa ja jokainen niistä on nimetty. Tremola on yksi
Euroopan korkeimpia päällystettyjä teitä, sen korkein kohta on 2106 mpy ja
matalin kohta on 1174 mpy.
Tie on suljettu huonolla säällä sekä talvella, eli se
on suljettuna suurimman osan vuodesta. Alppien läpi pääsee myös junalla Gotthardin
rautatietunnelia pitkin ja nykyään myös autolla Gotthardin maatunnelia pitkin. Gotthardin rautatietunneli kulkee Alppien läpi, se on pituudeltaan
noin 15 km. Tunneli on otettu käyttöön vuonna 1882 ja se sijaitsee noin 1000
metrin korkeudessa. Vuonna 2016 valmistui Gotthardin maantietunneli, joka on tärkeä
ajoreitti Italian, Sveitsin ja Saksan välillä. Tunneli on pituudeltaan 16,9
kilometriä, tällä hetkellä se on kaksikaistainen, mutta pian alkaa tunnelin
rakentaminen 4-kaistaiseksi.
Tervetuloa blogiini
www.martanmatkassa.fi
Tuoreimmat kuulumiset löydät Martan Matkassa
Wau! Mieheni ei ole tähän mennessä serpentiinimutkia kaihtanut ja muutama tie on Alppien yli kuljettukin, esim Grossglockner, Stelvio, Timmelsjoch, Wurzenpass, mutta ei tätä. Hänenkin silmänsä levisivät äsken, kun kuviasi näytin. Olipa huikea matka!
VastaaPoistaKiitos kommentista ja kiva kuulla että tämä serpentiinitie teki vaikutuksen myös teihin. Tämä Tremolan vanha kulkureitti Alppien yli on kieltämättä yksi mieleenpainuvimmista ajoreiteistä!
PoistaNo nyt on kyllä mutkia ja huikeat maisemat! Valitsisin ilman muuta tuollaisen serpentiinitien tunnelien asemesta, pitkät tunnelit ahdistavat, joten olen valmis ajamaan paljonkin lisämatkaa, ettei niihin tarvi mennä. Road tripillähän on tarkoituskin nähdä maisemia, eikä päästä nopeasti seuraavaan paikkaan, eikö?
VastaaPoistaJuuri näin lomalla on kiva ihailla maisemia! Tunneli helpottaa paikallisia varmasti huomattavasti ja säästää aikaa, mutta minäkään en tykkää noista pitkistä tunneleista, sillä ne todella ahdistavat.
PoistaHuh, en voisi itse koskaan kuvitellekaan ajavani tuollaisia teitä. Jo pelkästään pelkääjän paikalla istuminen jännittää. Toivoisinpa omistavani edes palan tuollaista huimapäisyyttä :)
VastaaPoistaVeikkaan että itse ajaminen on helpompaa kuin kyydissä oleminen, tuppaan painamaan liian usein jarrua pelkääjän penkillä kun isäntä ajaa... Mutta ajaessa nenä pitää olla tiessä kiinni ja se hieman häiritsee maisemien ihailua...
PoistaSerpenttiinejä on kiva ajella. Tuo on tullut ajeltua aikanaan myös läpi. Korkein huiputettu mulla on Furka Pass 2436, joka sekin Sveitsissä.
VastaaPoistaTuolla kulkee muuten Gotthard Panorama Express, johon katselimme lippuja joskus. Oli aika kallis ... Ajeltiin sitten reittiä autolla ja ihmeteltiin kun joka puskassa oli radan varressa valokuvaajia. Sitten tajuttiin, että liikkeellä oli myös joku ikivanha museojuna. Mentiin asemalle katsomaan kun se tuli ja lähti. Oli kyllä kytinää, kolinaa ja paljon mustaa savua : )
Kiitos Anna kommentista, Blonayssa Montreuxin suunnalla ainakin tiedän olevan jonkun museojunan, mutta en ole nähnyt, voin uskoa että nuo junat ei taida ihan tämän hetken ympäristönormeja täyttää. Junaliput panoramajuniin ovat suosittuja ja hintavia ainakin sesonkiaikaan, mutta SBB:llä on mielestäni myös hieman edukkaampia matkakortteja, useammaksi päiväksi, mikäli liikkuu junalla enemmän. Nuo Panorama Express junat kulkevat kyllä hieman erilaisissa maisemissa kuin esim. Helsinki-Turku, joten niistä ehkä maksaakin muutaman frangin enemmän :D
PoistaOi! Meillä on ensi kuussa luvassa Sveitsin matka ja mietitään just näitä solia ja muita, mitkä mahtavat olla edes auki vieä! Kovat oli ajatukset ajaa Furka Pass, mutta tietojeni mukaan se olisi vielä toukokuun alkupuolella kiinni, nouh...!
VastaaPoistaMuistaakseni Furka Pass aukeaa autoille touko-kesäkuussa keleistä riippuen, mikäli olen ymmärtänyt niin tänä vuonna ollaan vähän myöhässä kevään kanssa. Toivottavasti tuo reitti ehtii aueta ennen teidän reissua, ettei tarvitse hypätä junaan... Ketjut varmuudeksi mukaan!
VastaaPoistaUpeita maisemia, varmasti mahtava ajella autolla omaan tahtiin pysähdellen välillä ihailemaan ja kuvaamaan. :) Olisipa mahtava vaikka joku vaellusloma noissa maisemissa!
VastaaPoistaKiitos Virpi kommmentista! Sanoppa muuta, tuollapäin on useita upeita patikointireittejä! Niin tahtoisin...
Poista