lauantai 14. kesäkuuta 2014

Pooloon tutustuminen



Useimmiten kävelylenkkini kulkee paikallisen pooloklubin kenttien vierestä ja olen jo pitkään ihaillut, hyvin hoidettuja, isoja ja vihreitä nurmikenttiä. Ohikävellessä kentät ovat aina olleet tyhjinä ja olen miettinyt kuinka kiva olisi päästä seuraamaan poolo-ottelua. Huomasin jokin aika sitten että klubilla järjestetään tänä viikonloppuna pooloturnaus ja houkuttelin Papin mukaan katsomaan pooloa. 



Poolo oli meille molemmille lajina aivan uusi tuttavuus ja minun mielikuva poolosta perustuu vain englantilaisiin seurapiiripalstoihin ja elokuviin, missä isoilla hevosilla laukataan ympäri kenttää ja yritetään osua pitkällä mailalla palloon. Katsomossa ollaan leningit päällä, korkkareissa, lierihatut päässä ja naukkaillaan samppanjaa sekä mitataan toisia katsella ja puhutaan jonnin joutavia latteuksia. 




Saavuimme kylämme Poolo-klubille Polo Club VeyTay ja siellä oli poolopeli jo täydessä käynnissä ja otimme paikan kentän reunalta ja aloimme seurata peliä. Olihan se elämys nähdä läheltä nämä pooloratsukot ja yllätyin kuinka pieniä nuo hevoset olivat, melkein poninkokoisia. Ennen peliä olin pikaisesti googlannut, että molemmissa joukkueissa on neljä pelaajaa kentällä ja puista palloa yritetään saada maaliin mailan avulla. Ratsastajat voivat vaihtaa hevosia pelin aikana useaan otteeseen ja yhdellä ratsastajalla voi olla jopa neljä hevosta pelin aikana. Pelin kulusta ja säännöistä meillä ei ollut mitään tietoa ja yritimme selvitellä niitä peliä seuraamalla. 




Peli muistutti muita pallopelejä ja selkeästi sieltä erottuivat syötöt sekä puolustajat, jotka leikkasivat hevosilla vastustajan eteen suojaamaan ja pidättämään vastustajan ratsukkoa. Läpisyötöt olivat huikeeta katsottavaa kun ratsukot kiisivät laukassa kilpaa pallon perään. Mailan käsittely vaatii taitoa, sillä tuossa vauhdissa osumineen palloon ei ole helppoa, nähtiin useita upeita maaleja. Epäselväksi jäi vaihtuuko hyökättävä maali, aina maalinteon jälkeen, sillä molemmat joukkueet tekivät samassa erässä maaleja kumpaankin maaliin... Erien kestoista ja lukumääristä emme päässeet vielä selvyyteen joten ajattelin ottaa niistä selvää, jos vaikka huomenna menisi seuraamaan loppuotteluita.




  


 




Poolokentän reunalla ei ollut shamppanjatarjoilua eikä leninkiin ja korkkareihin pukeutuneita rouvia keskustelemassa. Katsomossa meidän lisäksi taisi olla vain poolotallien henkilökuntaa hoitamassa ja verryttelemässä hevosia sekä pelaajien sukulaisia ja ystäviä, vaikka turnaukseen osallistui Sveitsin isojen kaupunkien joukkueita. Niin kuin jokaisessa turnauksessa niin täälläkin oli tietenkin myyntikojuja sekä tietenkin ruokakoju. Poolo-ottelua oli oikein mukava seurata ja syksyllä on kuulemma isompi turnaus. Toinen hevosurheilu mihin olisi kiva päästä tutustumaan on laukkakilpailut, tuossa meidän lähellä on Divonnessa laukkarata, täytyykin tarkistaa milloin siellä olisi kilpailut.







Löysin Suomen Poololiiton sivuilta hieman lisätietoa ja selvennystä poolon sääntöihin, pelinkulkuun sekä historiaan.




Poolourheilu on maila- ja pallopelilaji sekä joukkueurheilua ja itse asiassa yksi vanhimmista tunnetuista joukkuelajeista. Poolon alkuperää ei tarkkaan tunneta, mutta lajia on harrastettu yli 2000 vuotta ja ensimmäinen rekisteröity turnaus pelattiin vuonna 600 eKr Turkomaanien voittaessa Persialaiset julkisessa ottelussa. Lajin oletetaan syntyneen samanaikaisesti useilla eri alueilla, kuten nykyisessä Iranissa ja Kiinassa, joten lajille ei pystyttäne määrittelemään yhtä alkuperäaluetta.

Poolourheilun lajeja ovat perinteinen, ulkona nurmella pelattava poolo (traditional polo), sisähallipoolo (arena polo) sekä talvipoolo (snow polo). Lisäksi pooloa pelataan ulkona erityisesti sateisella säällä hiekkakentällä (all-weather-field).

Joukkue koostuu perinteisessä poolossa neljästä pelaajasta, ja sisähalli- ja talvipoolossa kolmesta pelaajasta. Jokaisella pelaajalla on nimetty rooli, joka ilmenee pelaajan paidan numerosta. Numero 2 pelaa sekä hyökkääjän että puolustajan roolissa. Numero 3 toimii kapteenina ja usein kokeneimpana pelaajana koordinoi hyökkäyksiä, toimittaa pallon kohti vastustajan maalia eteneville joukkuetovereille, tukee maalin tekijöitä ja auttaa puolustuksessa. Numero 1 on hyökkääjä ja keskittyy maalintekomahdollisuuksien hyödyntämiseen. Numero 4 on puolustaja, pakki, jonka vastuulla on ensisijaisesti puolustaa oman joukkueen maalia ja tarvittaessa rikkoa peliä. Puolustuspelissä jokaisella pelaajalla on myös nimetty vastustajajoukkueen vartioitava pelaaja ja tyypillisesti oman joukkueen numero 1:n tehtävä on vartioida vastustajan numeroa 4 ja numero 2 vartioi vastustajan numero 3:a.

Poolo-ottelu koostuu yleensä kuudesta erästä, joista jokainen on seitsemän minuutin pituinen ja erien välillä on kolmen minuutin tauko lukuun ottamatta viiden minuutin väliaikaa. Pelikello pysäytetään mm. virheen tapahtuessa, ponin kaatuessa, pelaajan pudotessa, ponin tai pelaajan loukkaantuessa, pelaajan menettäessä kypäränsä sekä pallon ylittäessä pelikentän rajan. Väsyneen ponin tai rikkoutuneen mailan voi kuitenkin käydä vaihtamassa ilman pelikellon pysäytystä.

Mailatekniikan peruslyöntejä on neljä ja lyönnit tapahtuvat ponin molemmilla puolilla eteenpäin ja taaksepäin. Muita lyöntejä ovat hevosen kaulan, vatsan alta sekä hevosen takaa tapahtuvat lyönnit. Mailatekniikkaharjoituksia tehdään ponin selässä tapahtuvan harjoittelun lisäksi mm. puuhevosen selässä harjoitustilassa. Lisäksi pelitaktiikkaa kehitetään jalkaisin tapahtuvalla harjoittelulla.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Mahtavaa että löysit sivuilleni!
Jätäthän kommentin käynnistäsi, luen niitä mielelläni.