Tapahtui Kesäkuussa

Vaikka onkin heinäkuu onkin jo paremmalla puolella, niin palataan kuitenkin vielä kesäkuun tapahtumiin, ennen kuin aletaan purkamaan lomakuulumisia.

Kesäkuu alkoi mukavissa merkeissä Rosalta loppui koulut ja hän tuli piipahtamaan kotona. Olimme varanneet liput Mamma Mia esitykseen ja odotin sitä innolla, mutta samalla mietitytti miten nuo Abban biisit saadaan kuulostamaan hyvältä suomalaisittain äännettynä? Tämä tosin oli turha huoli sillä sanoitukset olivat aivan loistavat ja kaikki suoriutuivat kunnialla lauluista, ei jäänyt yhtään paha mieli, sen sijaan esitys oli sopivasti humoristinen. Tykkäsin!

Loma alkoi ihan kesäkuun lopulla ja joku tarkkaavainen lukija on saattanut huomata että osan lomasta vietimme Läntisen Välimeren risteilyllä, täältä voit lukea mihin kaikkialle laiva meidät vei. Ennen reissua kävin hakemassa vähän risteilyfiilistä Jätkänsaaressa, siellä oli ankkurissa upea Celebrity Silhouette-alus ja kun risteilyvieraat olivat viettämässä päivää Helsingissä, niin minä kävin katsastamassa laivan. Täältä voit lukea laivavierailustani. 

Laivavierailulla fiilistelemässä ennen lomaristeilyä 

Upea Alppipuutarha

Alkukuusta kyttäilin Haagan Alppipuiston tilannetta, sillä halusin ehdottomasti nähdä nuo Rodot kukassa tänä vuonna, kun en ole aikaisemmin päässyt niitä ihailemaan syystä tai toisesta. Puisto on kyllä ihan huikea, kävin siellä pariin otteeseen ja onnistuin näkemään nuo upeat Rodot kukassa. Täältä voit lukea lisää tuosta Alppipuistosta ja katsoa kuvia upeista kukista. 

Karnevaalihumua Helsingissä

Samba saapui jälleen Helsinkiin!

Siitä on kulunut ainakin 15 vuotta kun olin viimeksi seuraamassa Sambakarnevaaleja, tuolloin olin huoltojoukoissa kun Rosa oli mukana kulkueessa. Tällä kertaa olimme molemmat katsomon puolella seuraamassa kulkuetta ja täytyy sanoa että on niin ihanaa kun tuo tapahtuma on vielä olemassa. Senaatintori, suurkirkon portaat ja katujen varret olivat täynnä iloista karnevaalikansaa. Tänäkään vuonna ei sääolosuhteet pettäneet, sillä karnevaalien aikaan on aina turkasen kylmä, se taitaa pitää tanssijat liikkeessä. 

Noin 15 vuotta sitten viimeksi mukana ja samat värit vielä pitää pintansa ;) 

Brasilian Riossa sambakarnevaali liittyy oleellisesti Pääsiäiseen, karnevaali on suuri juhla ennen paaston alkamista, kun taas Suomessa Sambakarnevaali on samalla Sambakoulujen välinen kilpailu.  Karnevaalit on sambaajien vuoden odotetuin tapahtuma ja koulut järjestävät pukutalkoita, uuden teeman mukaan tehdään pukuja ja koristeita hartaudella, koreografioita harjoitellaan ja tanssikenkiä kiilotellaan, lauluja hiotaan loppuun asti, vaunuja rakennetaan ja kun bateriat soittavat rumpuja siitä alkaa tunnelma.

Tänä vuonna sambakarnevaalit järjestettiin Helsingissä jo 28. kerran, kulkueisiin osallistuu yli 1000 esiintyjää ja kulkuetta seuraa vuosittain noin 30 000 katsojaa. 

Karnevaalien jälkeen käytiin vähän ihailemassa Helsingin kattoja

Martan touhut

Uskomattomat kelit ovat hellineet meitä tässäkin kuussa, joten sadetta ei ole tarvinnut pitää museoissa. Kävin kuitenkin piipahtamassa Kiasmassa, nykytaide ei ole ihan meikäläisen juttu, joten enää en ihmettele, että edellisestä Kiasman vierailusta on kulunut jo useita vuosia. 

Helsinkipäivää vietettiin jälleen 12.6 ja musiikkitalolla oli upea megakaraoke, voisiko saada yhteislauluja Helsingin keskustaan? 

Tässäkin kuussa tuli käytyä Helsingin kaupunginmuseon järjestämillä opastetuilla kävelyretkillä, tällä kertaa oli vuorossa kummistuskävely ja saimme kuulla minkälaisia kummituksia täällä Helsingissä on nähty. Näistä tarinoista teen vielä myöhemmin ihan oman postauksen.

Juhannusta vietimme Helsingissä, lähdimme Kauppatorilta Kokkoristeilylle ja ajelimme Seurasaaren lähistölle katsomaan perinteistä juhannuskokkoa. Sain kuulla pöydässämme istuneilta Mymmeleiltä, että kokko sytytetään kirkkoveneestä ja sen sytyttää tuore hääpari.

Siitä onkin kulunut aikaa kun olen viimeksi nähnyt Lauttasaaren sillan ylhäällä!

Ulkoilu

Kesäkuussa päätin ryhdistätyä ja aloitin pienen kuntokuurin, löysin netistä treeniohjelman kävely / juoksu, jonka tavoitteena on lopuksi juosta 5 km. Viime kuussa on tullut sahattua Rantaraittia edestakaisin ja samalla olen ihastellut maisemia. 

Kävimme Papin kanssa pitkästä aikaa patikoimassa, lähdimme Helsingin vanhankaupungin ulkoilualueelle ja suuntasimme sieltä  Lammassaareen. Olen nähnyt useita upeita kuvia Lammassaaren pitkospuista, joten halusin päästä näkemään, mikä vetää ihmisiä sinne. Enää en ihmettele oleenkaan, patikointireitti oli oikein mieluisa täältä voit lukea siitä lisää. 

Vanhankaupunginkoski

Juhannuspäivänä lähdimme Inkooseen patikoimaan, sillä olin kuullut kehuja Barösundistä Inkoon osastolla, joillain messuilla. Barösundissa oli parikin reittiä me lähdimme kokeilemaan Elisaarta, hetki meni ennen kuin keksimme, miten pääsemme aloittamaan patikoinnin, oli meinaan pieni hidaste matkan varrella. Tästä retkestä lisää myöhemmin oman postauksen kera. Inkoossa kokeilimme ensimmäistä kertaa Geokätköilyä, sekin taitaa olla oman postauksen arvoinen tarina! Kotimatkalla kävin kurkistamassa Fagervikin ruukkialuetta ja se näytti juuri sellaiselta, että sinne täytyy tehdä ihan oma retki.

Loma

Loppukuu sujuikin lomavalmisteluissa, lennot ja majoitus oli vielä varaamatta, mutta onneksi ne sitten saatiin hoidettua! Täältä voit lukea lisää meidän lomasuunnitelmista Läntisellä Välimerellä ja täältä lomasuunnitemistamme Provencessa. 

Tuoreimmat kuulumiset löydät Martan Matkassa 

Facebook-sivulta tai Instagramista.

Iltapäiväkahvit Kopparnäsin rantakalliolla

Lauantaina oli ihana aurinkoinen päivä ja halusin ehdottomasti päästä ulkoilemaan pitkän iltavuoroviikon jälkeen. Pakkasin kahvit ja leivät reppuun ja lähdin ajelemaan Inkoon suuntaan. Minua on jo pitkään houkutellut tuo Porkkalan vuokra-alue ja olen halunnut päästä tutustumaan siihen, tällä kertaa valitsin kohteeksi Koppanäsin virkistysalueen, sillä nimessä oli jotakin tuttua.

Perille oli helppo löytää ajoin 51 tietä ja Degerbyn kohdalla käännyin vasemmalle, jatkoin hiekkatietä ihan päätyyn asti. Matkan varrella oli muutamia parkkipaikkoja, mutta minä päätin katsoa kuinka pitkälle pääsen ja jätin auton viimeiselle parkkipaikalle. 

Otin repun ja lähdin rannan suuntaan, kiipesin pienen ylämäen ja sen yläpuolelta avautui aivan huikea maisema merelle! Olin tullut Rävberget näköalapaikalle, joka oli korkean kallion päällä. Aikani ihastelin maisemia, kunnes lähdin kävelemään varovasti alas rantakallioille.

Rantakivillä oli useita kalastajia ja kyselin eräältä mahdollisia patikointipolkuja, sillä en ollut niitä löytänyt alueen kartasta. Virkistysalueella ei ollut mitään merkittyjä reittejä, vaan metsässä kulki pieniä kalastajien polkuja. 

Lähdin kävelemään rantakiviä pitkin, kalastaja huuteli vielä perääni, että metsässä saattaa olla kyykäärmeitä ja hän oli nähnyt muutamia rantakäärmeitä. 

Jatkoin matkaa ja kävelin eteenpäin katse tiukasti maassa. Polut olivat todella kapeita ja olemattomia, olin hieman huolissani että saattaisin eksyä, joten palasin takaisin rantakallioille ja lähdin kulkemaan toiseen suuntaan, joka johti Berguddenin näköalapaikalle.

Tuuli vihmosi rannan tuntumassa, etsin itselleni suojaisan paikan missä nautin maisemista ja kahveista, samalla seurasin joutsenien puuhia. Olin toivonut että löytäisin joitakin merkkejä tuosta Neuvostoliiton vuokra-ajalta, mutta valitettavasti en niitä nähnyt, ellei mutterin näköiset betonimöhkäleet sitten olleet vanhoja bunkkereita.

Kopparnäs

Kopparnäs on yksi Uudenmaan virkistysalueyhdistyksen ulkoilualueista, se sijaitsee Degerbyssä Inkoossa. Alue on avoin kaikille, siellä voi ulkoilla, marjastaa ja sienestää tai vaikka käydä paistamassa makkarat. Meri- ja saarimaisemia voi ihailla Berguddenin rantakallioilta tai Rävenbergetin kalliolta.

Kopparnäs on ollut osa Porkkalan vuokra-aluetta, jonka Suomi joutui sodan jälkeen rauhanehtojen vuoksi vuokraamaan Neuvostoliitolle 50 vuodeksi aina vuoteen 1994 asti. 

Neuvostoliitto perusti sotilaallisen tukikohdan puolustamaan Leningradia Suomenlahden kapeimmalle kohdalle Porkkalannimen ja Viron Naissaaren välille. Vuokra-alue oli laaja, se käsitti suuren osan Kirkkonummea ja Degerbytä sekä osia Inkoosta, Siuntiosta ja Espoosta. Vuokra-alue evakuoitiin ja sen asukkaat joutivat siirtymään kodeistansa toisaalle.

Tilanne oli erikoinen, sillä Neuvostoliiton tukikohta sijaitsi vain kivenheiton päässä Helsingistä ja se oli täysin suljettu. Tukikohdassa oli yli 30 000 Neuvostoliittolaista ja sinne oli ulkopuoliselta pääsy kielletty. Neuvostoliitto kuitenkin luovutti yllättäin alueen Suomelle vuonna 1955 ja vetivät joukkonsa pois Porkkalan alueelta.

Porkkalan alue oli vuokrakauden aikana rapistunut huonoon kuntoon vuosien 1944-1956 aikana. Kopparnäsin aluetta oli käytetty tykistö ja maalialueena, alueen rakennuksista oli jäljellä vain kivjalat ja maasto oli palanut lähes kokonaan.

Kopparnäsin alueelle suunniteltiin myöhemmin ydinvoimalaa 1970-luvulla, mutta alueen asukkaat nousivat vastustamaan hanketta ja se kariutui. Nykyään alue on Uudenmaan virkistysyhdistyksen omistuksessa.

Kartta: Uudenmaan virkistysyhdistys