Näytetään tekstit, joissa on tunniste näköala. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste näköala. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 24. huhtikuuta 2022

Kävelyllä Porkkalan vuokra-alueella - Ammusvarastot ja Kasaberget





”Muistan nuorena kuulleeni, että Porkkalan vuokra-alueen läpi kulkevien junien ikkunat peitettiin Espoon Kauklahdessa ja peite poistettiin, vuokra-alueen rajan ulkopuolella. Tarina on jäänyt hyvin mieleeni, sillä se tuntui silloin hyvin oudolta ja jännältä.”


Porkkalan vuokrakausi 1944-1956


Kartta,Porkkalan parenteesi: Porrkkkalan vuokra-alue 1944-1958

Minua on jo vuosia kiinnostanut Porkkalan vuokrakausi, olen aina välillä käynyt katsomassa siihen liittyviä paikkoja. Ajatus on tuntunut uskomattomalta, että aivan pääkaupunkiseudun tuntumassa on ollut eristetty alue, joka on ollut vieraan maan hallinnassa. Ukrainan sota toi taas mieliini nämä neuvostoajan ”nähtävyydet” ja viime aikoina olen käynyt niitä ihmettelemässä patikoinnin lomassa. 

Kirkkonummi toimi Porkkalan tukikohdan hallinnollisena alueena ja siellä on useita jälkiä vuokra-ajasta, rakennuksia, jotka olivat sotilaiden käytössä, raunioita sekä puolustukseen liittyviä rakennelmia.

Tällä kertaa lähdin ihmettelemään neuvostoaikaisia ammusvarastoja, jotka sijaitsevat metsässä Kirkkonummen Kantvikissa. Kirkkonummen sivuilta huomasin, että ammusvarastojen tuntumassa sijaitsee Kasaberget, josta on upeat näkymät merelle. Mitä ihmettä, jälleen yksi Kasaberget! Patikointi ammusvarastoille alkoi kiinnostaa yhä enemmän. 


Jännitystä ilmassa -kävelyretki Kantvikissa



Siitä on jo vuosia, kun kuulin Porkkalan vuokra-ajan ammusvarastoista ensimmäisen kerran. Keskellä metsää sijaitsevat autiot graffitien koristamat ammusvarastot, eivät houkutelleet minua yksin patikoimaan. Muistan vielä hyvin, miltä tuntui patikoida Hangon Tulliniemessä, jossa oli myös autioita taloja neuvostosotilaiden jäljiltä, se oli niin jännää ja mielikuvitus lähti laukalle.  

Jätimme auton ohjeiden mukaan Sepänkannaksen päiväkodin parkkipaikalle ja mietimme hetken, mihin suuntaan pitäisi lähteä, Google ohjasi kävelemään Upinniemen tietä pitkin. Heti alkumatkasta vastaan tuli kirpputori, olisin mieluusti vieraillut siellä, mutta valitettavasti se oli juuri menossa kiinni. 




Tästä kohdin kannattaa siirtyä metsään, niin on mukavampi kulkea


Luulin, että reitti kulkee metsässä tai ainakin hiekkatiellä, sen sijaan kävelimme asfalttia pitkin aina Strömbyntielle asti, josta jatkoimme Kipsitielle. Kipsitien alusta lähti luminen metsäpolku nouseman parakeille.



Ränsistyneet ammusvarastot metsän keskellä



Lunta oli vielä paljon maassa, joten ihan lähelle parakkeja ei päässyt. Parakkeja oli kolme, jotenkin hassua ajatella, että aivan tuossa metsän keskellä on ollut ammusvarastoja. Kantvikin alue oli yksi tukikohdan kasarmialueista, siellä oli huoltorakennuksia ja läheiseltä Båtvikin satamalta hoidettiin tavaratoimitukset. 


Myrskyn jälkeen


Ammusvarastojen katot olivat sammaloituneet ja seinät täynnä töherryksiä, niissä oli vain muutama selkeä graffitikuva. Olin hieman pettynyt, sillä odotin tagien sijaan hienoja kuvia. 


1. ammusvarasto


2. ammusvarasto


3. ammusvarasto

Parakkien lisäksi metsässä oli suurempi rakennus, en lähtenyt ottamaan siitä selvää, sillä siellä oli isompi seurue maalipurkkien kera. Toivottavasti heidän tuotos on näyttävämpi kuin nuo aikaisemmat ja he osaisivat viedä maalipurkit mukanaan. 



Kasabergetin näköalapaikka ja oudot raudat



Kasavuori tai Kasaberget, onhan näitä nähty Soukassa, Kauniaisissa, Helsingin Östersundomissa, Sipoonkorvessa ja nyt Kirkkonummella. Missä näitä vielä on? Tämä on kyllä yksi mysteeri, josta pitää seuraavaksi ottaa selvää, pitääkö jokaisessa pitäjässä olla oma Kasavuori? 

Kolmannen parakin jälkeen lähti pieni olematon polku oikealle, joka vei Kasabergetin kalliolle. Tämä osa metsästä oli jo sulanut ja kuiva, joten kapeaa polkua oli helppo kävellä, tarkkana sai kuitenkin olla, piti katsella mihin astuu ja väistellä kiviä. 


3. ammusvarasto, polultapäin kuvattuna


Kalliolta oli upeat merinäkymät, auringonpaisteessa oli kiva istuksia ja pitää pientä juomataukoa. Joku oli jopa rakentanut kalliolle nuotiopaikan, sen verran tuulista oli, etten uskaltaisi sitä sytyttää. 




Olin lukenut, että kallioiden luona olisi muinaishautoja, nämä jäivät minulta huomaamatta, sen sijaan kiinnitimme huomiota outoihin rautaputkiin. Putket kulkivat linjassa kalliota pitkin alhaalta ylös, seurasimme niitä, mutta niiden arvoitus ei selvinnyt. Mitähän tarkoitusta varten ne on kallioon kiinnitetty? Onko niissä kuljetettu jotakin? Nuo putket piiloutuvat osittain maastoon ja saattavat olla vaarallisia, jos niitä ei huomaa. 


Kallion oudot raudat


Tulimme kalliolta takaisin samaa reittiä, ohitimme jälleen ammusvarastot ja palasimme Kipsitien alkuun. 


Paluu autolle Strömbyn kautta


Metsätie Strömbyssä


Hain Googlesta vaihtoehtoista paluureittiä takaisin parkkipaikalle, löysin yhden, joka oli myös 2,2 km. Reitti näytti kulkevan pienen pätkän meren rantaa pitkin ja osittain peltojen vieressä. 



Päätimme kokeilla sitä, jatkoimme Strömbyntietä eteenpäin seuraavaan risteykseen, käännyimme oikealle ja kävelimme kapeaa tietä, niin pitkälle, kuin tuli ensimmäinen käännös oikealle. Tuo tie johti peltojen luokse ja kävelimme niiden välissä.



Tätä reittiä pitkin oli paljon mukavampi kävellä, se oli rauhallisempi, eikä tarvinnut kuunnella autojen ääniä. Peltotie päättyi Upinniemen tielle, jota pitkin kävelimme loppumatkan takaisin autolle. 



Pituus: Pysäköintipaikalta 2,2 km ja Kipsitieltä metsätietä 350 m 

Vaativuustaso: helppo, polku Kasabergetille haastava 

Merkintä: ei merkintöjä

Pysäköinti: Sepänrinteentie 2, 02480 Kirkkonummi, Sepänkannaksen päiväkodin parkkipaikka

Palvelut: ei palveluita


Mielenkiintoisia käyntikohteita lähellä


Haudat lumen peitossa


Hautausmaa Porkkalan vuokrakaudelta, Upinniementie 225 

Kolsarbyn muistomerkki on pystytetty 1958, Suomen mullassa lepääville Neuvostosotureille ja – kansalaisille. 



Kirkkonummen maatilapuoti, Eestinkyläntie 316 

Kerrassaan ihana puoti! Myynnissä vihanneksia, oman leipomon tuotteita, jauhoja yms. elintarvikkeita, käsitöitä ja kahvila. 


Retkihaaste 2022: Sijoitan tämän patikoinnin Retkihaateen kohtaan 33. Jännitystä ilmassa- retki.


Oletko sinä käynyt Porkkalan vuokra-ajan jäljillä? 


Tuoreimmat kuulumiset löydät 
Martan Matkassa 




sunnuntai 6. helmikuuta 2022

Struven ketju - Yksi Suomen seitsemästä ihmeestä



Jälleen jahdataan pisteitä, tällä kertaa bongataan pisteitä maailman mittanauhasta. Struven astemittausketju on yksi Suomen seitsemästä ihmeestä eli Unescon maailmanperintökohteen listalle merkityistä kohteista. Viime kesän lomareissu kulki neljän eri Struven ketjun mittapisteen tuntumassa ja kävimme niistä kolmessa, sillä Suomen pohjoisimmassa pisteessä ei voi noin vain pistäytyä, vaan se vaatii enemmän aikaa ja järjestelyitä. 

Kaikki pisteet ohitimme kotimatkan aikana, ensin kävimme hyttysten suosimalla Aavasaksan näköalatornilla, seuraava kohde oli Alatornion kirkko, jossa tapasimme mukavan herran ja saimme kuulla alueen historiasta ja viimeinen kohde oli Jyväskylän lähistöllä Korpilahdessa sijaitseva Oravinvuoren näkötorni. Nyt on neljä pistettä kuudesta kuitattu ja loput kaksi taitaa jäädä toteutamatta. 


Struven ketju – maailman mittanauha



Kuva: Maanmittauslaitos


Struven ketjua kutsutaan maailman mittanauhaksi, joka kulkee Mustanmeren ja Jäämeren välissä. Aikanaan 1800-luvulla kolmiomittausketjun avulla mitattiin ja selvitettiin maailman muotoa ja kokoa. Saksalainen tähtitieteilijä F. G. W. Struve halusi selvittää tähtitieteen ja kolmioiden muodostaman ketjun avulla yhden pituuspiirin pituutta. 

Mittauksia tehtiin 40 vuotta, ne suoritettiin vuosina 1816-1855. Ketjulla on mittaa yhteensä 2820 km, joista noin 1000 km kulkee Suomen poikki. Alun perin mittaukset tehtiin kahden maan alueella Venäjä ja Ruotsi. 

Tänä päivänä Struven ketju kulkee 10 valtion alueella, Norja, Ruotsi, Suomi, Venäjä, Viro, Latvia, Liettua, Valko-Venäjä, Ukraina ja Moldova. Komiomittausketju pitää sisällään yhteensä 265 mittauspistettä, joista 34 on nostettu Unescon maailmanperintölistalle, näistä pisteistä kuusi löytyy Suomesta. 




Suomessa mittauspisteet sijaitsevat Pyhtäällä Mustaviirin saaressa, Porlammin Tornikalliolla, Jyväskylän Oravivuorella, Alatornion kirkon kellotornissa, Aavasaksassa näköalatornin luona ja Enontekiössä Stuorrahanoaivi tunturissa. 

Mittauspisteet sijaitsevat upeilla näköalapaikoilla, alun perin pisteet ne ovat olleet kallioon porattuja reikiä tai kallioon kaiverrettuja ristimerkkejä. Suurin osa mittauspisteistä on helposti saavutettavissa, vain eteläisin Mustaviiri ja pohjoisin Stuorrahanoaivi vaativat järjestelyitä. 

Struven ketju on ollut Unescon listalla vuodesta 2005 lähtien ja edustaa tieteen ja tekniikan kulttuuriperintöä. 


Stuorrahanoaivi




Stuorrahanoaivi tunturin mittauspiste on Struven ketjun pohjoisin piste Suomessa, se sijaitsee Enontekiössä. Pääsy pisteen luokse vaatii parin päivän patikoinnin noin 25-30 km Tervantovaaran erämaa-alueella. Reittiä ei ole merkitty, joten tunturille kulkeminen vaatii hyviä erätaitoja. Talvella lähemmäksi pääsee moottorikelkalla. 

Lähtöpiste: Enontekiö-Kautokeino-tieltä tai Kilpisjärventieltä Karesuvannosta. 



Vaara vaanii Aavasaksalla



Pistejahti alkoi Aavasaksalta, ensimmäinen pysähdys oli vaaran päällä sijaitseva näkötorni. Vaara hyökkäsi hyttysten muodossa heti kun avasimme auton oven, suihkutimme itseemme kasapäin myrkkyä, mutta sillä ei ollut mitään vaikutusta. Seuraavaksi otimme jalat alle ja melkein juoksimme näköalatornille. Torni oli oven takana, joten ihan kaikki hyttyläiset eivät sinne päässeet, tosin ininä hieman latisti maisemien ihailua.  Mahtavat maisemat, ylhäällä tornissa oli kiikarit, joilla näki vielä kauemmaksi rajasillalle ja Ruotsin puolelle.

Näkötornin vieressä oli Keisarin maja, hämmästelin kovasti huomatessani ovien olevan avoinna. Mahtavaa tosiaan jos, tällainen aarre on kaikkien saatavilla ja ovia voidaan pitää auki koko ajan. Piipahdin sisällä, sisustus oli koristeellinen ja kaunis, olisin voinut ihailla yksityiskohtia, vaikka kuinka pitkään, mutta ikävä kyllä nuo verenimijät pilasivat tuon hetken. 


Aavasaksa




Aavasaksa on 242 metriä korkea vaara Ylitorniossa, se on ollut pitkään suosittu näköalapaikka ja käyntikohde. Ei ole mikään sattuma, että se on valittu yhdeksi Suomen kansallismaisemaksi Ympäristöministeriön toimesta. Aavasaksan mittauspiste on jäänyt vuonna 1969 rakennetun näkötornin alle, torniin kannattaa kiivetä, sillä sieltä on upeat näkymät Torniojoelle ja Ruotsin puolelle.




Näköalatornin vieressä on turisteja varten rakennettu Keisarinmaja, rakennus on saanut nimensä Keisari Aleksanteri II mukaan, hänen piti matkustaa alueelle, mutta matka peruuntui häneen kohdistuneen hyökkäyksen vuoksi. Keisarinmaja on upea koristeellinen rakennus, joka on kesäisin avoinna kaikille. 




Sanotaan että Aavasaksa on juhannuksena eteläisin piste, missä voi nähdä keskiyön auringon. Aavasaksan juhannusjuhlat ovat olleet sotien jälkeen suosiossa, jopa 10 000 kävijää on tullut viettämään juhannusta ja tulijoita oli aina Helsingistä asti. Esiintyjäkaarti oli korkeatasoista, lavalla on nähty myös Kansallisbalettia.

Osoite: Aavasaksanvaarantie 277, 95620 Aavasaksa



Tarinoita rajaseudulta



Päivä lähti käyntiin seuraavalta pisteeltä, piti vain piipahtaa kirkon luona ja kurkata sisälle, mutta toisin kävi. Olin kuvaamassa kirkkoa kun, vanhempi herra tuli juttelemaan. Päädyimme keskustelemaan rajan ylityksestä, sillä meitä houkutteli käydä Haaparannassa, mutta saimme kuulla, että sinne ei kannata mennä, kun paikat eivät ole auki. 




Koronakeskustelun jälkeen herra alkoi kertomaan meille jänniä tarinoita elämästä rajan tuntumassa. Saimme kuulla kuinka sodan aikana, nuoret miehet pakenivat Ruotsiin pappilan ikkunan kautta rintamalle menoa. Kuulimme kertomuksia rajakaupasta, kuinka tavarat vaihtavat omistajaa ja miten kertoja oli pienenä poikana lähetetty hakemaan sairaalle veljelle maitoa. 

Herralla oli sukulaisuussuhde pappilaan ja hän osasi kertoa miten aikanaan kirkon aarteita ollaan onnistuttu piilottamaan, siten että ne ovat säilyneet sodilta ja ryöväreiltä. 


Alatornion kirkko




Struven ketjun mittausketjussa on käytetty vain kahta rakennusta, Alatornion kirkko ja Dopatin tähtitorni Tartossa. Kirkontorni on 40 metriä merenpinnan yläpuolella ja sieltä näkee muille mittauspisteille. Keltainen kivikirkko on rakennettu 1797, se on ollut aikanaan katolilainen kirkko, joka on muutettu luterilaiseksi uskonpuhdistuksen myötä. 

Kirkon vieressä on pappila ja myöhemmin 1976 valmistunut seurakuntatalo, jonka on suunnitellut tunnettu arkkitehtipariskunta Kaija ja Heikki Sirén. Nykyisen kirkon paikalla on aikanaan ollut puukirkko jo 1200-luvulla ja myöhemmin keskiajalla vanha harmaakivikirkko.

Osoite: Kirkonmäentie 85, 95450 Tornio


Vuorikiipeilyä




Olin lukenut, että Oravinvuoren mittauspisteelle on noin kilometrin matka ja reitti on haastava, mietin mielessäni että, kilometrin tallustaa miten päin vaan ja lähdin Jyväskylä-päivän päätteeksi kipuamaan Oravivuorelle. 

Polku eteni jyrkkää mäkeä ja yritin kävellä hitaasti, etten väsytä itseäni heti, mutta hyttyläiset saivat minuun vähän enemmän vauhtia. En meinannut uskoa silmiäni kun näin ensimmäisen kyltin, jossa kerrottiin että olin edennyt vain 270 metriä, siis neljänneksen! 







Hitaasti kävellen matka taittui hyvin, ylämäki ja lämmin päivä vaativat veroaan, 740 metrin kohdalla kone alkoi hyytyä, sitten alkoi rappuset ja vähän jyrkempi nousu. Lopulta saavutin näköalatornin ja tuon patikan kruunasi maisemat, väsymys unohtui kokonaan.

 

Oravivuori





Oravinvuori on Puolakan mittauspiste, se sijaitsee Jyväskylässä Korpilahdella. Korkealle vuorelle johtaa jyrkkä polku, mutta ylös kannattaa ehdottomasti kiivetä, sillä näkötornista on upeat näkymät Päijänteelle. Polku on vain kilometrin pituinen, mutta sitä on raskasta kävellä, sillä se nousee koko ajan yhteensä noin 90 metriä. Reitin varrella on muutamia levähdyspaikkoja, pitkospuita ja portaita

Osoite: Vanhanpääntie 65, 41800 Jyväskylä


Ensimmäinen Piste! 




Pari vuotta sitten teimme kesälomareissun Itä-Suomeen ja heti alkumetreillä huomasin kyltin Struven ketjulle, tehtiin U-käännös ja seurattiin kylttejä. Aluksi opasteet olivat hyvät, mutta sitten lähempänä ne katosivat kokonaan. Pysähdyimme uimarannalle ja etsin polkuja sieltä, mutta nämä eivät johtaneet tuolle näköalapaikalle. Onneksi vastaan tuli koiran ulkoiluttaja ja saimme ohjeet polun alkupisteelle, muuten emme olisi sitä löytäneet, sillä se ei erottunut hyvin kasvuston seasta.  

Näköalapaikalle oli matkaa vain 500 metriä, mutta se olikin todella jyrkkää nousua ja polku oli huonossa kunnossa. Matka vaikutti lyhyeltä, taisin kävellä liian reippaasti, sillä olin aivan loppu ylhäällä. Oli upea kesäpäivä, juuri sopiva järvimaisemien ihailuun. Täällä olisin viihtynyt pidempääkin, mutta meillä oli vielä matkaa seuraavaan kohteeseen. Olin NIIN iloinen ensimmäisestä pisteestä ja päätin ottaa selvää muistakin pisteistä. 


Porlammi




Porlammin piste sijaitsee Lapinjärvellä Pyhäjärven tuntumassa korkean kallion päällä, Tornikalliolta voi ihailla upeita järvimaisemia. Kallion päälle johtaa jyrkkä noin 500 metrin pituinen polku, jonka lähtöpistettä on vaikea erottaa. Ylhäällä saa olla varovainen, sillä kalliolta on jyrkkä pudotus alas. Auton voi pysäköidä läheisen uimarannan parkkipaikalle. 

Osoite: Pyhäjärventie 147, 07820 Lapinjärvi


Mustaviiri



Mustaviiri on saari Pyhtään kunnassa noin 30 kilometriä Loviisasta avomerelle, saari kuuluu Itäisen Suomenlahden kansallispuistoon. Mittauspisteen viereen on rakennettu näkötorni. 

Saarella on myös muita historiallisesti kiinnostavia nähtävyyksiä, kuten Jatulintarha ja pirunpelto sekä 1,6 km pituinen opastettu luontopolku. 

Saarelle ei ole yhteiskuljetusta, sinne pääsee taksiveneellä tai omalla veneellä. Saarella on nuotiopaikka ja kuivakäymälä. 


Tuoreimmat kuulumiset löydät Martan Matkassa 


sunnuntai 9. helmikuuta 2020

Genevejärven parhaat paikat






Tiedätkö sen tunteen kun sydän pakahtuu, ja tuntuu että et edes henkeä saa? Minulle kävi usein näin Sveitsin vuosina, kun katselin näkymiä Genevejärvelle ja Alpeille. Järjestelin juuri matkaesitteitä ja käteeni osui yksi mihin oli kerätty suosittuja näköalapaikkoja Genevejärven ympäristöstä. Vihkosessa oli esitelty kymmenen näköalapaikkaa, joista olen käynyt kahdeksassa. Useimmista näköalapaikoista oli näkymät Genevejärvelle, ja muutamista vuoristoon.

Esitteestä ei käynyt ilmi oliko paikat laitettu jollakin mittarilla tai äänestyksen perusteella paremmuusjärjestykseen. Minä aloin tietenkin heti arvoittamaan noita paikkoja, ja innostuin tekemään oman TOP 10- listani Genevejärven parhaista näköalapaikoista. Pistin paikat paremmuusjärjestykseen, ja lopullisen järjestyksen suhteen tunteilla saattaa olla iso merkitys.


1 Burtigny


Burtigny, Mont Blanc

Talliltani oli huikeat näkymät Genevejärvelle sekä Juravuorille, ratsastuskenttää vastapäätä näkyi Mont Blanc ja hyvällä säällä näki Geneveen asti erottaen kapungin symbolin Jet d’Eaun. Tämä oli aivan selkeä valinta.


2 Geneve, Saint Pierre Cathédral


Geneve

Muiden kuvien osalta niiden järjestykseen saattaminen on vaikeaa, toiseksi valikoitui kuva, joka on otettu Geneven katedraalin tornista opastetun kaupunkikierroksen jälkeen nousimme 157 porrasta ja näimme tämän upean näkymän.


3 Rochers de Naye, Montreux




Upean junamatkan ja kauniiden maisemien jälkeen nämä näkymät tuli heti vastaan. Näin Genevejärven ensimmäistä kertaa järven toisesta päästä, Alppien puolelta katsottuna. Rochers de Naye sijaitsee Montreuxin yläpuolella 2042 metrin korkeudella.


4 Lavaux, viiniviljelmät



Kun ensimmäisen kerran näin nämä Genevejärven viiniviljelmät olin pakahtua. Työskentelin päivän viinitilalla ja se oli unohtumaton kokemus. Lavauxin viinialue kuuluu UNESCON suojelukohteisiin, täällä munkit aloittivat viinin viljelemisen jo 1100-luvulla.


5 La Dole



Tämä kuva on sääpallon luota, joka näkyi aina pitkälle ja oli merkkinä siitä että ollaan lähellä kotia. Muutaman kerran tuli patikoitua pallon luokse ja sieltä on ihan huikeat maisemat.


6 Nyon, Chateau de Nyon



Yksi lempipaikoistani! Nyonin linnan terassin penkeillä silmä lepää. Tämä näköalapaikka sijaitsi lähellä kotia ja tämän vuoksi täällä tuli käytyä usein. Nyon on vanha Rooman ajan kaupunki. Genevejärven vastapäätä näkyy Yvoiren kaupunki.

7 Saleve




Geneven lähellä Ranskan puolella sijaitsevalta Salevevuorelta on upea katsella maisemia toisesta näkövinkkelistä, vastarannalta.


8 Montreux, Vanha kaupunki




Upea kaupunki Genevejärven rannalla! Rantakatu ja sen upeat kukkaistutukset näyttävät kauniilta, järven pintaa vasten ja Alpit taustana. Kuva vanhasta kaupungista ja tässä lähellä Glionissa, Marsalkka Mannerheim asui viimeiset vuotensa.


9 Fruitiers de Nyon



St Cerguen kylältä lähtee patikointireitti ylös Juravuorille, josta näkee Geneverjärvelle sekä Juralle. Ylähäällä on kesäisin lehmiä laiduntamassa ja juustola, josta voi ostaa tuoretta juustoa.


10 Mont sur Rolle


Mont sur Rolle

La Côten viinialueella on useita upeita paikkoja joista on upeat näkymät, viinialueella on noin 50 km kävelyreittejä.


Mikä sinun mielestä on paras maisema?