Struven ketju - Yksi Suomen seitsemästä ihmeestä

Jälleen jahdataan pisteitä, tällä kertaa bongataan pisteitä maailman mittanauhasta. Struven astemittausketju on yksi Suomen seitsemästä ihmeestä eli Unescon maailmanperintökohteen listalle merkityistä kohteista. Viime kesän lomareissu kulki neljän eri Struven ketjun mittapisteen tuntumassa ja kävimme niistä kolmessa, sillä Suomen pohjoisimmassa pisteessä ei voi noin vain pistäytyä, vaan se vaatii enemmän aikaa ja järjestelyitä. 

Kaikki pisteet ohitimme kotimatkan aikana, ensin kävimme hyttysten suosimalla Aavasaksan näköalatornilla, seuraava kohde oli Alatornion kirkko, jossa tapasimme mukavan herran ja saimme kuulla alueen historiasta ja viimeinen kohde oli Jyväskylän lähistöllä Korpilahdessa sijaitseva Oravinvuoren näkötorni. Nyt on neljä pistettä kuudesta kuitattu ja loput kaksi taitaa jäädä toteutamatta. 

Struven ketju – maailman mittanauha

Kuva: Maanmittauslaitos

Struven ketjua kutsutaan maailman mittanauhaksi, joka kulkee Mustanmeren ja Jäämeren välissä. Aikanaan 1800-luvulla kolmiomittausketjun avulla mitattiin ja selvitettiin maailman muotoa ja kokoa. Saksalainen tähtitieteilijä F. G. W. Struve halusi selvittää tähtitieteen ja kolmioiden muodostaman ketjun avulla yhden pituuspiirin pituutta. 

Mittauksia tehtiin 40 vuotta, ne suoritettiin vuosina 1816-1855. Ketjulla on mittaa yhteensä 2820 km, joista noin 1000 km kulkee Suomen poikki. Alun perin mittaukset tehtiin kahden maan alueella Venäjä ja Ruotsi. 

Tänä päivänä Struven ketju kulkee 10 valtion alueella, Norja, Ruotsi, Suomi, Venäjä, Viro, Latvia, Liettua, Valko-Venäjä, Ukraina ja Moldova. Komiomittausketju pitää sisällään yhteensä 265 mittauspistettä, joista 34 on nostettu Unescon maailmanperintölistalle, näistä pisteistä kuusi löytyy Suomesta. 

Suomessa mittauspisteet sijaitsevat Pyhtäällä Mustaviirin saaressa, Porlammin Tornikalliolla, Jyväskylän Oravivuorella, Alatornion kirkon kellotornissa, Aavasaksassa näköalatornin luona ja Enontekiössä Stuorrahanoaivi tunturissa. 

Mittauspisteet sijaitsevat upeilla näköalapaikoilla, alun perin pisteet ne ovat olleet kallioon porattuja reikiä tai kallioon kaiverrettuja ristimerkkejä. Suurin osa mittauspisteistä on helposti saavutettavissa, vain eteläisin Mustaviiri ja pohjoisin Stuorrahanoaivi vaativat järjestelyitä. 

Struven ketju on ollut Unescon listalla vuodesta 2005 lähtien ja edustaa tieteen ja tekniikan kulttuuriperintöä. 

Stuorrahanoaivi

Stuorrahanoaivi tunturin mittauspiste on Struven ketjun pohjoisin piste Suomessa, se sijaitsee Enontekiössä. Pääsy pisteen luokse vaatii parin päivän patikoinnin noin 25-30 km Tervantovaaran erämaa-alueella. Reittiä ei ole merkitty, joten tunturille kulkeminen vaatii hyviä erätaitoja. Talvella lähemmäksi pääsee moottorikelkalla. 

Lähtöpiste: Enontekiö-Kautokeino-tieltä tai Kilpisjärventieltä Karesuvannosta. 

Vaara vaanii Aavasaksalla

Pistejahti alkoi Aavasaksalta, ensimmäinen pysähdys oli vaaran päällä sijaitseva näkötorni. Vaara hyökkäsi hyttysten muodossa heti kun avasimme auton oven, suihkutimme itseemme kasapäin myrkkyä, mutta sillä ei ollut mitään vaikutusta. Seuraavaksi otimme jalat alle ja melkein juoksimme näköalatornille. Torni oli oven takana, joten ihan kaikki hyttyläiset eivät sinne päässeet, tosin ininä hieman latisti maisemien ihailua.  Mahtavat maisemat, ylhäällä tornissa oli kiikarit, joilla näki vielä kauemmaksi rajasillalle ja Ruotsin puolelle.

Näkötornin vieressä oli Keisarin maja, hämmästelin kovasti huomatessani ovien olevan avoinna. Mahtavaa tosiaan jos, tällainen aarre on kaikkien saatavilla ja ovia voidaan pitää auki koko ajan. Piipahdin sisällä, sisustus oli koristeellinen ja kaunis, olisin voinut ihailla yksityiskohtia, vaikka kuinka pitkään, mutta ikävä kyllä nuo verenimijät pilasivat tuon hetken. 

Aavasaksa

Aavasaksa on 242 metriä korkea vaara Ylitorniossa, se on ollut pitkään suosittu näköalapaikka ja käyntikohde. Ei ole mikään sattuma, että se on valittu yhdeksi Suomen kansallismaisemaksi Ympäristöministeriön toimesta. Aavasaksan mittauspiste on jäänyt vuonna 1969 rakennetun näkötornin alle, torniin kannattaa kiivetä, sillä sieltä on upeat näkymät Torniojoelle ja Ruotsin puolelle.

Näköalatornin vieressä on turisteja varten rakennettu Keisarinmaja, rakennus on saanut nimensä Keisari Aleksanteri II mukaan, hänen piti matkustaa alueelle, mutta matka peruuntui häneen kohdistuneen hyökkäyksen vuoksi. Keisarinmaja on upea koristeellinen rakennus, joka on kesäisin avoinna kaikille. 

Sanotaan että Aavasaksa on juhannuksena eteläisin piste, missä voi nähdä keskiyön auringon. Aavasaksan juhannusjuhlat ovat olleet sotien jälkeen suosiossa, jopa 10 000 kävijää on tullut viettämään juhannusta ja tulijoita oli aina Helsingistä asti. Esiintyjäkaarti oli korkeatasoista, lavalla on nähty myös Kansallisbalettia.

Osoite: Aavasaksanvaarantie 277, 95620 Aavasaksa

Tarinoita rajaseudulta

Päivä lähti käyntiin seuraavalta pisteeltä, piti vain piipahtaa kirkon luona ja kurkata sisälle, mutta toisin kävi. Olin kuvaamassa kirkkoa kun, vanhempi herra tuli juttelemaan. Päädyimme keskustelemaan rajan ylityksestä, sillä meitä houkutteli käydä Haaparannassa, mutta saimme kuulla, että sinne ei kannata mennä, kun paikat eivät ole auki. 

Koronakeskustelun jälkeen herra alkoi kertomaan meille jänniä tarinoita elämästä rajan tuntumassa. Saimme kuulla kuinka sodan aikana, nuoret miehet pakenivat Ruotsiin pappilan ikkunan kautta rintamalle menoa. Kuulimme kertomuksia rajakaupasta, kuinka tavarat vaihtavat omistajaa ja miten kertoja oli pienenä poikana lähetetty hakemaan sairaalle veljelle maitoa. 

Herralla oli sukulaisuussuhde pappilaan ja hän osasi kertoa miten aikanaan kirkon aarteita ollaan onnistuttu piilottamaan, siten että ne ovat säilyneet sodilta ja ryöväreiltä. 

Alatornion kirkko

Struven ketjun mittausketjussa on käytetty vain kahta rakennusta, Alatornion kirkko ja Dopatin tähtitorni Tartossa. Kirkontorni on 40 metriä merenpinnan yläpuolella ja sieltä näkee muille mittauspisteille. Keltainen kivikirkko on rakennettu 1797, se on ollut aikanaan katolilainen kirkko, joka on muutettu luterilaiseksi uskonpuhdistuksen myötä. 

Kirkon vieressä on pappila ja myöhemmin 1976 valmistunut seurakuntatalo, jonka on suunnitellut tunnettu arkkitehtipariskunta Kaija ja Heikki Sirén. Nykyisen kirkon paikalla on aikanaan ollut puukirkko jo 1200-luvulla ja myöhemmin keskiajalla vanha harmaakivikirkko.

Osoite: Kirkonmäentie 85, 95450 Tornio

Vuorikiipeilyä

Olin lukenut, että Oravinvuoren mittauspisteelle on noin kilometrin matka ja reitti on haastava, mietin mielessäni että, kilometrin tallustaa miten päin vaan ja lähdin Jyväskylä-päivän päätteeksi kipuamaan Oravivuorelle. 

Polku eteni jyrkkää mäkeä ja yritin kävellä hitaasti, etten väsytä itseäni heti, mutta hyttyläiset saivat minuun vähän enemmän vauhtia. En meinannut uskoa silmiäni kun näin ensimmäisen kyltin, jossa kerrottiin että olin edennyt vain 270 metriä, siis neljänneksen! 

Hitaasti kävellen matka taittui hyvin, ylämäki ja lämmin päivä vaativat veroaan, 740 metrin kohdalla kone alkoi hyytyä, sitten alkoi rappuset ja vähän jyrkempi nousu. Lopulta saavutin näköalatornin ja tuon patikan kruunasi maisemat, väsymys unohtui kokonaan.

 

Oravivuori

Oravinvuori on Puolakan mittauspiste, se sijaitsee Jyväskylässä Korpilahdella. Korkealle vuorelle johtaa jyrkkä polku, mutta ylös kannattaa ehdottomasti kiivetä, sillä näkötornista on upeat näkymät Päijänteelle. Polku on vain kilometrin pituinen, mutta sitä on raskasta kävellä, sillä se nousee koko ajan yhteensä noin 90 metriä. Reitin varrella on muutamia levähdyspaikkoja, pitkospuita ja portaita

Osoite: Vanhanpääntie 65, 41800 Jyväskylä

Ensimmäinen Piste! 

Pari vuotta sitten teimme kesälomareissun Itä-Suomeen ja heti alkumetreillä huomasin kyltin Struven ketjulle, tehtiin U-käännös ja seurattiin kylttejä. Aluksi opasteet olivat hyvät, mutta sitten lähempänä ne katosivat kokonaan. Pysähdyimme uimarannalle ja etsin polkuja sieltä, mutta nämä eivät johtaneet tuolle näköalapaikalle. Onneksi vastaan tuli koiran ulkoiluttaja ja saimme ohjeet polun alkupisteelle, muuten emme olisi sitä löytäneet, sillä se ei erottunut hyvin kasvuston seasta.  

Näköalapaikalle oli matkaa vain 500 metriä, mutta se olikin todella jyrkkää nousua ja polku oli huonossa kunnossa. Matka vaikutti lyhyeltä, taisin kävellä liian reippaasti, sillä olin aivan loppu ylhäällä. Oli upea kesäpäivä, juuri sopiva järvimaisemien ihailuun. Täällä olisin viihtynyt pidempääkin, mutta meillä oli vielä matkaa seuraavaan kohteeseen. Olin NIIN iloinen ensimmäisestä pisteestä ja päätin ottaa selvää muistakin pisteistä. 

Porlammi

Porlammin piste sijaitsee Lapinjärvellä Pyhäjärven tuntumassa korkean kallion päällä, Tornikalliolta voi ihailla upeita järvimaisemia. Kallion päälle johtaa jyrkkä noin 500 metrin pituinen polku, jonka lähtöpistettä on vaikea erottaa. Ylhäällä saa olla varovainen, sillä kalliolta on jyrkkä pudotus alas. Auton voi pysäköidä läheisen uimarannan parkkipaikalle. 

Osoite: Pyhäjärventie 147, 07820 Lapinjärvi

Mustaviiri

Mustaviiri on saari Pyhtään kunnassa noin 30 kilometriä Loviisasta avomerelle, saari kuuluu Itäisen Suomenlahden kansallispuistoon. Mittauspisteen viereen on rakennettu näkötorni. 

Saarella on myös muita historiallisesti kiinnostavia nähtävyyksiä, kuten Jatulintarha ja pirunpelto sekä 1,6 km pituinen opastettu luontopolku. 

Saarelle ei ole yhteiskuljetusta, sinne pääsee taksiveneellä tai omalla veneellä. Saarella on nuotiopaikka ja kuivakäymälä. 

Tuoreimmat kuulumiset löydät Martan Matkassa 

Facebook-sivulta tai Instagramista.

Heinäkuu on lomakuu

Niin se vaan on että heinäkuu on lomakuu, kesäkuu on liian aikainen sillä kesän loppumiseen on liian pitkä aika ja loma on jo silloin unohtunut. Elokuu kuulostaa hyvälle, mutta valitettavasti Suomessa moni paikka sulkee jo ovensa ja Eurooppa on ihan turvoksissa lomalaisista. Meikäläisellä arki alkoi tänään ja heinäkuusta ei ole kuin muistot jäljellä, onneksi ehdin kerätä niitä ison nipun syksyn ja talven varalle. Mitä sitten tuli tehtyä heinäkuussa?

Billnäsin antiikkimessut

Ennen varsinaista lomareissua lähdimme käymään Bilnäsissä, jossa järjestettiin antiikkimessut. Odotin innolla että pääsen ruukin alueelle sisään, sillä muutaman kerran olen joutunut tyytymään siihen että katselen ruukkia rauta-aidan takaa. Myyjiä oli paljon pöydät notkuivat kaikenlaista mielenkiintoista katseltavaa, mitään tiettyä en etsinyt, kunhan nautiskelin ruukista sekä tavaroiden katselusta. Yllätyin sillä useilla hinnat olivat ihan kohtuullisia, hillitsin kuitenkin itseni, mutta Senaatintorin kohdalla en voinut enää sanoa ei vaan taulu lähti mukaani.

Ihastelin ruukin aluetta ja heitän ilman pienen toiveen siitä että ruukki saisi uuden elämän tai ainakin siellä olisi useammin tapahtumia. Ruukin vieressä on kiva kauppa Rakennusapteekki ja vihdoin pääsin käymään myös siellä. Tuo kauppa on varsinainen aarreaitta vanhojen talojen kunnostajille, onneksi ei ole mitään projektia menossa…

Piipahdimme samalla reissulla Fiskarsissa, sillä siellä oli antiikkimarkkinat samaan aikaan, mutta kun saavuimme alueelle, niin taivas repesi ja alkoi sataa kaatamalla. Myyjät alkoivat keräämään ja peittelemään tavaroita, joten luovutimme ja lähdimme kotio.

Automatkailua kesälomalla

Tämän kesäloman teemana on ollut RoadTrip ja automatkailu! Ensin matkailimme viikon verran Suomessa ja teimme RoadTripin Itä-Suomen upeissa maisemissa. Sitten teimme toisen Road Tripin Englannissa, tuo reissu oli erityisen jännittävä sillä vasemman puoleinen liikenne antoi siihen hieman lisämaustetta. Seuraavaksi pieniä makupaloja paikoista missä tuli käytyä ennen kun saan varsinaisia postauksia tehtyä.

Road Trip Itä-Suomessa

Ensimmäinen kohteemme oli Kouvolan lähellä sijaitseva pieni Verlan kylä, jossa sijaitsee vanha pahvitehdas, joka on yksi Suomen seitsemästä Unesco-kohteesta. Verlan retkeä olen odottanut pitkään ja täytyy sanoa että sitä kannatti odottaa! Vanha pahvitehdas on tänä päivänä museo ja sinne pääsee tutustumaan opastetulla kierroksella. Kierros oli aivan loistava ja kertoi kattavasti Verlan tarinan.

Ennen Verlaan saapumista pysähdyimme kuitenkin pikaisesti Pornaisissa, sillä huomasin että siellä sijaitsee yksi piste Struven ketjun mittauspisteistä. Struven ketju on myös Unescon kohde, se on vanha mittausjärjestelmä, jonka avulla selvitettiin maapallon muotoa 1800-luvulla. Struven ketju kulkee Mustaltamereltä Jäämerelle, 10 maan kautta, ketjussa on yhteensä 265 mittaupistestä, joista 34 on Unescon suojelemia, niistä kuusi sijaitsee Suomessa. Minä sain nyt bongattua ensimmäisen pisteen tuosta ketjusta. Sanotaan että nämä pisteet sijaitsevat upeilla näköalapaikoilla. Vai mitä mieltä olet?

Repovesi ja sen kuuluisa silta

Verlan vierailun jälkeen ajelimme Repovedelle ja minulla kiilsi silmissä tuo Repoveden kuuluisa silta. Lähdimme matkaan ja täytyy sanoa että maisemat reitin varrella oli kerrassaan upeat, ylitimme järven käsikäyttöisellä lossilla ja kuljimme polkua pitkin aivan järven tuntumassa, suurten kallioiden alapuolella. 

Kun vihdoin saavuimme sillalle, niin sitä ei sitten ollutkaan… Silta sortui reilu vuosi sitten eikä sille ole saatu korvaavaa vaihtoehtoa. Matkaa tuli yhtäkkiä puolet lisää, kun piti kävellä melkein koko matka takaisin, olimme kuuden jälkeen liikenteessä  eli venetaxi ei enää kulkenut!

Zsar Suomen ensimmäinen Outletkylä

Heräsin aamulla Kouvolasta ja keli ei ollut kovinkaan kummoinen, joten muokkasimme hieman meidän ohjelmaa. Sen sijaan että olisimme ajelleet suoraan Imatralle, niin päätimme käydä testaamassa Zsarin Suomen ensimmäisen Outletkylän. Kylä oli vielä keskeneräisen näköinen ja siellä oli useita tyhjiä kauppapaikkoja. Minä olisin toivonut että laadukkaiden ulkomaalaisten merkkiliikkeiden sijaan, siellä olisi ollut suomalaisten yritysten outletliikkeitä. Hinnat eivät mielestäni tuoneet mielikuvaa ylijäämätuotteiden hinnoittelusta, ehkä tulevaisuudessa siellä on enempi ns. Outlet-tuotteita.

Linnojen Lappeenranta

Ajelimme hiljakseen Lappeenrannan kautta Imatralle ja täytyy sanoa että Lappeenranta yllätti minut positiivisesti. Upeat hiekkalinnat ja sympaattinen linnoitusalue, olivat kivjoja katsella. Hävettää ihan myöntää että en aikaisemmin tiennyt Lappeenrannan linnasta mitään! 

Lappeenrannan pikapyrähdyksen lisäksi vietimme siellä lomamme ainoan aurinkoisen päivän, teimme Saimaalla kahden tunnin risteilyn ja pääsimme Mälkiän sulussa kokemaan sulutuksen ylös ja alas.

Imatra ja sen upea koski

Vihdoinkin Imatralla, yövyimme Valtionhotellissa ja pettymykseni oli suuri, kun jouduimme lisärakennuksen koirakäytävälle. Valtionhotelli on ollut jo useamman vuoden toivelistalla ja onneksi pääsimme sinne edes nauttimaan aamiasta…

Imatralla odotin koskinäytöstä ja täytyy myöntää että se oli huima näky jota suosittelen lämmöllä. Liikenne pysäytettiin sillalla kun pato avattiin, vesi virtasi koskeen vauhdilla ja kovalla voimalla musiikin tahdissa. Koskinäytöksiä järjestetään kesällä keskiviikosta sunnuntaihin klo 18.00.

Punkaharjun upea harjutie

Onko joku voinut välttyä näkemästä ilmakuvaa Punkaharjusta ja sen harjutiestä? Minä ainakaan en, kuluneen vuoden ajan olen nähnyt tuon kuvan useampaan otteeseen ja tämän vuoksi Punkaharju oli ehdoton käyntikohde. Harjualueella oli useita patikointireittejä, kävelimme Kuikon Salpapolkua ja näimme useita hyvin säilyneitä korsuja ja vallihautoja. Jatkoin vielä kävelyä ja kuljin harjutietä pitkin, ihaillen samalla järvimaisemia.

Punkaharjulta oli haasteellista löytää ruokapaikkaa, joten piipahdimme Valtionhotellille kahvittelemaan ja täytyy sanoa että se on todella upeasti remontoitu. Näimme hotellin omistajan tutusssa puuhassa, valmistautumassa tuleviin kuvauksiin.

Kolin upeat kansallismaisemat

Punkaharjulta matka jatkui Joensuun kautta Kolille patikoimaan ja palon halusta nähdä nuo kuuluisat kansallismaisemat, jotka ovat innoittaneet suomalaisia kautta aikojen. Ajomatkan aikana kyselin Vaellusryhmistä sopivia reittiehdotuksia Ukko-, Akka- ja Paha Kolin sekä kansallismaisemien näkemistä varten ja minulle suositeltiin Mäkrän polkua (7,2 km). Tietenkin meille osui sateisen sumea päivä, joten näkyvyys ei ollut ihan paras ja haasteena oli liukas maasto. Myönnän se yksi ylämäki oli ihan kauhea, mutta kyllä kaikki maisemat ja näköalat olivat sen arvoisia. Patikoinnin jälkeen olimme kuin uitetut koirat ja ihan loppu, olisimme halunneet päästä suihkuun, mutta hotellin kylpylämaksu tuntui aika kovalta hinnalta pelkästä suihkusta. Kolille pitää vielä ehdottomasti palata.  

Jatkoimme matkaa ja pääsimme pientä korvausta vastaan eräälle leirintäalueelle suihkuun ja tunne oli aivan mahtava. Meillä oli tarkoitus käydä Suomen itäisimmässä paikassa, mutta aina ei mene kuten elokuvissa, ajoimme oikein kunnolla harhaan. Ajoimme harhaan siis todella pahasti ja meidän oli pakko lähteä kohti Mikkeliä, meidän ja eksymisen vuoksi olimme perillä vasta yömyöhällä.

Järvi-Suomen helmiä

Jostain kumman syystä olen aina onnistunut välttämään Järvi-Suomen, vaikka siellä on useita kivoja käyntikohteita ja Mikkeli on ollut monesti mielessä. Isännän nukkuessa aamulla pitkään, minä käytin tilanteen hyödyksi ja lähdin pyörähtämään kaupungilla. 

Kävin Mannerheimin päämajassa, sekä Lokki museossa ja ihailemassa näköaloja vesitornin luona. Nautimme torikahvit ja lähdimme jatkamaan matkaa. Piipahdimme viihtyisässä Kenkäverossa, jonka ohitse olemme aina ajaneet, kartano oli oikein viihtyisä, mutta valitettavasti siellä oli juhlat, eikä löytynyt vapaita pöytiä.

Lähdimme vielä ennen kotimatkaa ajamaan Puumalan suuntaan nauttimaan järvimaisemista. Ei voi valittaa! Kyllä Suomi on kaunis maa! Tekemistä ja nähtävää löytyy yllin kyllin, harmi että loma-aika on rajallista. Itä-Suomen tournee oli oikein onnistunut!

Joku sai tuliaisia Lappeenrannan torilta...

RoadTrip Englannissa

Itä-Suomen reissun jälkeen kävimme kotona pesemässä pyykkiä ja pakkasimme laukut uudelleen, tällä kertaa kohteena oli Brighton Englannissa ja sinne oli ajatus mennä mutaman pysähdyksen periaatteella. Vuokrasimme auton ensimmäistä kertaa Englannissa ja se taisi jäädä myös viimeiseksi, sillä niin jännää tuo autolla ajaminen oli vasemmanpuoleisessa liikenteessä.

Kylpyläkaupunki Bath

Ensimmäisenä kohteenamme oli viehättävä kylpyläkaupunki Bath, joka tunnetaan myös Jane Austenin kaupunkina. Kaupunki oli aivan ihastuttava, enkä voinut muuta kuin katsella ympärilleni ja toistella kuinka kaunis tuo kaupunki oli. Osallistuimme kirkon opastetulle kierrokselle ja pääsimme kipuamaan sen kellotorniin ihailemaan maisemia. Vierailimme Roomalaisessa kylpylässä ja käyskentelimme kaupungilla.

Iltaan mennessä olimme kävelleet kaupungissa niin että jalat olivat ihan poikki.

Historiallinen Salisbury

Bathista lähdimme matkaamaan alas kohti Isle of Wightin saarta, matkan varrella meillä oli kuitenkin tiedossa muutama mielenkiintoinen pysähdys, Salisburyn kaupungin tuntumassa. 

Ensimmäinen pysähdys oli keskellä niittyä sijaitseva massiivinen ja arvoituksellinen kivimuodostelma Stonehenge. Vieläkään ei ole selvinnyt mikä tuo kivikehä oikein on, mutta siitä on olemassa useita arvailuita. Näkymä oli todella vaikuttava, monumentti näytti joka puolelta erilaiselta.

Sitten siirryimme ajassa tuhansia vuosia eteenpäin ja vierailimme Old Sarumissa, entisessä linnoituskaupungissa, joka edelsi Salisburyn kaupunkia. Tänä päivänä linnoituksesta on jäljellä vielä rauniot ja sieltä on upeat näkymät Salisburyn kaupunkiin. Old Sarumissa papisto ja sotaväki riitaantuivat, jonka seurauksena papisto perusti uuden kaupungin New Sarumin eli nykyisen Salisburyn. 

Old Sarumin katedraali siirrettiin uuteen Salisburyn kaupunkiin ja se rakennettiin uudelleen. Katedraalissa on nähtävillä yksi parhaiten säilyneistä Magna Cartan neljästä jäjennöksestä. Magna Cartan on vuonna 1215 julkaistu säädöskokoelma, joka vastaa muiden maiden perustuslakia Britanniassa.

Isle of Wight

Salisburysta ajoimme Southamptoniin, joka tunnetaan parhaiten epäonnisen Titanic-aluksen lähtösatamana. Otimme lautan Isle of Wightin saarelle, jossa meillä oli tarkoitus olla pari yötä. 

Saari on ollut Brittien suosima lomasaari jo Kuningatar Viktorian ajoista, hänellä oli saarella kesäasunto Osborne house, jossa hän vietti kesiä perheen kanssa. Suosittelen tuota kartanoa käyntikohteeksi, rakennus ja sen sisutus on näkemisen arvoinen ja puutarhasta on näkymät Portsmouthiin.

Kiertelimme saarta ympäri ja siellä oli toinen toistaan ihania pieniä kyliä ja rannikolla oli näyttäviä kalliojyrkänteitä.

New Forest ponitytön unelma

Viimeisenä etappina meilä oli Brighton, mutta sitä ennen kävimme New Forestin luonnonpuistossa, tämä puisto kiinnosti minua erityisesti samannimisen ponirodun vuoksi. Kuulin että puistossa elää villinä New Forest poneja ja halusin ehdottomasti päästä näkemään vapaana käyskenteleviä poneja.

Kun sitten saavuimme alueelle ja näin noita villiponeja, niin en ollut uskoa silmiäni, astuin autosta ulos ottamaan muutaman kuvan ja pari ponia kiinnostui minusta heti ja alkoi tulla kohti. Eräällä tammalla oli pieni varsa ja molemmat lähestyivät minua, kunnes jengin kingi tuli pitämään kuria ja näytti minulle että ei saa tulla liian lähelle. Ikävä kyllä meillä oli vain pieni hetki aikaa, joten patikoiminen New Forestissa pitää jättää toiseen kertaan.

Kesäinen Brighton

Kun kuulet lokkien kiljunnan niin tiedät tulleesi Brightoniin. Koko reissumme tarkoitus oli tulla Brightoniin seuraamaan Rosan valmistujaisia ja en voi kuin todeta miten aika rientää nopeasti. Mihin katosi kolme vuotta? Vastahan se tyttö aloitti opinnot täällä!

Juhlat sujuivat hyvin ja olivat oikein onnistuneet. Minä jännitin tilaisuudessa eniten miten meidän sukunimi lausutaan (pieleenhän se meni), sitten piti huutaa ja hurrata sekä ottaa kuvia samaan aikaan. Arvatkaas miten siinä sitten kävi?

Kun juhlat oli juhlittu niin vielä oli aikaa vähän kierrellä kaupungilla ja hieman shoppailla, miten ihania nuo englantilaiset talot ovat, en saa niistä kyllikseni.  

Lomat loppuu…

Nyt on lomat vietetty ja paljon tuli nähtyä ja tehtyä, viimeinen viikko tuli toipuessa reissuista ja tekemällä rästiin jääneitä kotihommeleita. Sentään tuli tehtyä muutamia kävelylenkkejä mm. Lehtisaari ja Lauttasaari tuli tutuksi ja eräänä päivänä huomasin kauhukseni että tuo kovasti parjaamani Matinkylän ostoskeskus oli ajettu maantasalle ja hieman sen alle. Uutta tulee tilalle, mutta tuo nostalginen ostoskeskus on nyt poissa, en ole yhtään yllättynyt että ostari on ollut kuvauspaikkana ja esittänyt elokuvassa DDR:ää.

Ohessa vielä muutamia menovinkkejä elokuulle!

Linnanmäen yhteislauluiltoja vietetään Linnanmäen Estradilla kesäkeskiviikkoisin klo 18-19

7.8. Mikael Konttinen

14.8. Teijo Lindström

21.8. Mikael Konttinen

4.7-4.8 Savonlinnan oopperajuhlat

10-11.8 Teijo Wanhan ajan markkinat

10.8 Naantali: Sukkapäivä

11.8 Naantali: Vanhan kaupungin pihakirppis 10-16.00

-11.8 Kouvolan asuntomarkkinat

10-11.8 Teijo Wanhan ajan markkinat

15.8-1.9 Helsingin Juhlaviikot

17.8 Santamäen elomarkkinat (Loppi)

23.8 Naantali päivä

24.8 Herttoniemi Block Party

31.8 Muinaistulien yöt (Naantali, Velkua, Rymättylä, Särkisalo)

31.8 Venetsialaiset (Mathildedal)

31.8 Muurla, Wanhan ajan markkinat

Tervetuloa blogiini

www.martanmatkassa.fi

Tuoreimmat kuulumiset löydät Martan Matkassa 

Facebook-sivulta tai Instagramista.