Kävelyllä Porkkalan vuokra-alueella - Ammusvarastot ja Kasaberget

”Muistan nuorena kuulleeni, että Porkkalan vuokra-alueen läpi kulkevien junien ikkunat peitettiin Espoon Kauklahdessa ja peite poistettiin, vuokra-alueen rajan ulkopuolella. Tarina on jäänyt hyvin mieleeni, sillä se tuntui silloin hyvin oudolta ja jännältä.”

Porkkalan vuokrakausi 1944-1956

Kartta,Porkkalan parenteesi: Porrkkkalan vuokra-alue 1944-1958

Minua on jo vuosia kiinnostanut Porkkalan vuokrakausi, olen aina välillä käynyt katsomassa siihen liittyviä paikkoja. Ajatus on tuntunut uskomattomalta, että aivan pääkaupunkiseudun tuntumassa on ollut eristetty alue, joka on ollut vieraan maan hallinnassa. Ukrainan sota toi taas mieliini nämä neuvostoajan ”nähtävyydet” ja viime aikoina olen käynyt niitä ihmettelemässä patikoinnin lomassa. 

Kirkkonummi toimi Porkkalan tukikohdan hallinnollisena alueena ja siellä on useita jälkiä vuokra-ajasta, rakennuksia, jotka olivat sotilaiden käytössä, raunioita sekä puolustukseen liittyviä rakennelmia.

Tällä kertaa lähdin ihmettelemään neuvostoaikaisia ammusvarastoja, jotka sijaitsevat metsässä Kirkkonummen Kantvikissa. Kirkkonummen sivuilta huomasin, että ammusvarastojen tuntumassa sijaitsee Kasaberget, josta on upeat näkymät merelle. Mitä ihmettä, jälleen yksi Kasaberget! Patikointi ammusvarastoille alkoi kiinnostaa yhä enemmän. 

Jännitystä ilmassa -kävelyretki Kantvikissa

Siitä on jo vuosia, kun kuulin Porkkalan vuokra-ajan ammusvarastoista ensimmäisen kerran. Keskellä metsää sijaitsevat autiot graffitien koristamat ammusvarastot, eivät houkutelleet minua yksin patikoimaan. Muistan vielä hyvin, miltä tuntui patikoida Hangon Tulliniemessä, jossa oli myös autioita taloja neuvostosotilaiden jäljiltä, se oli niin jännää ja mielikuvitus lähti laukalle.  

Jätimme auton ohjeiden mukaan Sepänkannaksen päiväkodin parkkipaikalle ja mietimme hetken, mihin suuntaan pitäisi lähteä, Google ohjasi kävelemään Upinniemen tietä pitkin. Heti alkumatkasta vastaan tuli kirpputori, olisin mieluusti vieraillut siellä, mutta valitettavasti se oli juuri menossa kiinni. 

Tästä kohdin kannattaa siirtyä metsään, niin on mukavampi kulkea

Luulin, että reitti kulkee metsässä tai ainakin hiekkatiellä, sen sijaan kävelimme asfalttia pitkin aina Strömbyntielle asti, josta jatkoimme Kipsitielle. Kipsitien alusta lähti luminen metsäpolku nouseman parakeille.

Ränsistyneet ammusvarastot metsän keskellä

Lunta oli vielä paljon maassa, joten ihan lähelle parakkeja ei päässyt. Parakkeja oli kolme, jotenkin hassua ajatella, että aivan tuossa metsän keskellä on ollut ammusvarastoja. Kantvikin alue oli yksi tukikohdan kasarmialueista, siellä oli huoltorakennuksia ja läheiseltä Båtvikin satamalta hoidettiin tavaratoimitukset. 

Myrskyn jälkeen

Ammusvarastojen katot olivat sammaloituneet ja seinät täynnä töherryksiä, niissä oli vain muutama selkeä graffitikuva. Olin hieman pettynyt, sillä odotin tagien sijaan hienoja kuvia. 

1. ammusvarasto

2. ammusvarasto

3. ammusvarasto

Parakkien lisäksi metsässä oli suurempi rakennus, en lähtenyt ottamaan siitä selvää, sillä siellä oli isompi seurue maalipurkkien kera. Toivottavasti heidän tuotos on näyttävämpi kuin nuo aikaisemmat ja he osaisivat viedä maalipurkit mukanaan. 

Kasabergetin näköalapaikka ja oudot raudat

Kasavuori tai Kasaberget, onhan näitä nähty Soukassa, Kauniaisissa, Helsingin Östersundomissa, Sipoonkorvessa ja nyt Kirkkonummella. Missä näitä vielä on? Tämä on kyllä yksi mysteeri, josta pitää seuraavaksi ottaa selvää, pitääkö jokaisessa pitäjässä olla oma Kasavuori? 

Kolmannen parakin jälkeen lähti pieni olematon polku oikealle, joka vei Kasabergetin kalliolle. Tämä osa metsästä oli jo sulanut ja kuiva, joten kapeaa polkua oli helppo kävellä, tarkkana sai kuitenkin olla, piti katsella mihin astuu ja väistellä kiviä. 

3. ammusvarasto, polultapäin kuvattuna

Kalliolta oli upeat merinäkymät, auringonpaisteessa oli kiva istuksia ja pitää pientä juomataukoa. Joku oli jopa rakentanut kalliolle nuotiopaikan, sen verran tuulista oli, etten uskaltaisi sitä sytyttää. 

Olin lukenut, että kallioiden luona olisi muinaishautoja, nämä jäivät minulta huomaamatta, sen sijaan kiinnitimme huomiota outoihin rautaputkiin. Putket kulkivat linjassa kalliota pitkin alhaalta ylös, seurasimme niitä, mutta niiden arvoitus ei selvinnyt. Mitähän tarkoitusta varten ne on kallioon kiinnitetty? Onko niissä kuljetettu jotakin? Nuo putket piiloutuvat osittain maastoon ja saattavat olla vaarallisia, jos niitä ei huomaa. 

Kallion oudot raudat

Tulimme kalliolta takaisin samaa reittiä, ohitimme jälleen ammusvarastot ja palasimme Kipsitien alkuun. 

Paluu autolle Strömbyn kautta

Metsätie Strömbyssä

Hain Googlesta vaihtoehtoista paluureittiä takaisin parkkipaikalle, löysin yhden, joka oli myös 2,2 km. Reitti näytti kulkevan pienen pätkän meren rantaa pitkin ja osittain peltojen vieressä. 

Päätimme kokeilla sitä, jatkoimme Strömbyntietä eteenpäin seuraavaan risteykseen, käännyimme oikealle ja kävelimme kapeaa tietä, niin pitkälle, kuin tuli ensimmäinen käännös oikealle. Tuo tie johti peltojen luokse ja kävelimme niiden välissä.

Tätä reittiä pitkin oli paljon mukavampi kävellä, se oli rauhallisempi, eikä tarvinnut kuunnella autojen ääniä. Peltotie päättyi Upinniemen tielle, jota pitkin kävelimme loppumatkan takaisin autolle. 

Pituus: Pysäköintipaikalta 2,2 km ja Kipsitieltä metsätietä 350 m 

Vaativuustaso: helppo, polku Kasabergetille haastava 

Merkintä: ei merkintöjä

Pysäköinti: Sepänrinteentie 2, 02480 Kirkkonummi, Sepänkannaksen päiväkodin parkkipaikka

Palvelut: ei palveluita

Mielenkiintoisia käyntikohteita lähellä

Haudat lumen peitossa

Hautausmaa Porkkalan vuokrakaudelta, Upinniementie 225 

Kolsarbyn muistomerkki on pystytetty 1958, Suomen mullassa lepääville Neuvostosotureille ja – kansalaisille. 

Kirkkonummen maatilapuoti, Eestinkyläntie 316 

Kerrassaan ihana puoti! Myynnissä vihanneksia, oman leipomon tuotteita, jauhoja yms. elintarvikkeita, käsitöitä ja kahvila. 

Retkihaaste 2022: Sijoitan tämän patikoinnin Retkihaateen kohtaan 33. Jännitystä ilmassa- retki.

Oletko sinä käynyt Porkkalan vuokra-ajan jäljillä? 

Tuoreimmat kuulumiset löydät 

Martan Matkassa 

Facebook-sivulta tai Instagramista

Meikon kotokierros – Retki, jolla tutustuit aluskasvillisuuteen

Kuinka monta valokuvaa voi ottaa 4,4 km pituisen patikointireitin aikana?

Olin lähdössä Kirkkonummelle katsomaan taimia pihan uusiin kukka-altaisiin ja ajattelin samalla käydä ulkoilemassa. Istutuksia katsellessa aika saattaa hurahtaa huomaamatta, joten reitin piti olla suhteellisen lähellä taimitarhaa. Mieleeni tuli Meikon ulkoilualue, kävin siellä muutama vuosi sitten kiertämässä Meikojärven ympäri ja tykkäsin siitä kovasti. 

Meikonkierroksen 8,3 km lisäksi alueella on kaksi muuta, lyhyempää reittiä Kuikankierros 3,2 km ja Kotokierros 4,4 km. Kartalta katsottuna tuo Kotokierros näytti mukavalta, sillä se kulkee monen lammen kautta. Taisimme viimeksi Meikoa kiertäessä kävellä ainakin osan matkaa Kuikankierrosta, joten reittivalinta oli helppo, päädyin Kotokierrokselle, valintaan vaikutti myös reitin profiili. Lue lisää Meikojärven kierroksesta.

Kotokierros, neljä lampea ja yksi järvi

Lähdin taimikaupasta pää täynnä ideoita ja ruskan värittämiä istutuksia, ei mennyt kuin tovi, niin olin jo Meikon parkkipaikalla. Hämmästelin, kuinka lyhyt matka Meikoon loppuen lopuksi oli, vain puolisen tuntia meiltä kotoa. Parkkipaikka oli täynnä autoja, joka enteili ruuhkaa reiteillä.

 

Pienen kävelyn jälkeen piti jo tehdä ensimmäinen valinta reitin suhteen, aloittaako ensimmäisestä opasteesta, lähteä kapuamaan korkeaa ylämäkeä ja päätyä lopuksi tulisijan ja käymälän luokse? Vaiko jatkaa kävelyä vielä vähän matkaa eteenpäin ja aloittaa reitti huoltorakennuksien luota, valitsin käymälän! 

Reitti näytti tutulta, kun saavuin nuotion luokse Korsolammelle, viimeksi olimme huhtikuussa ja nyt ruskan aikaan pieni ero. Lähdin matkaan Korsolammelta, aluksi polku kulki lammen viertä pitkin ja jatkui siitä sopivan levyisenä metsään. 

Ensimmäiseksi ilahduin reittimerkinnöistä, sillä ne olivat todella selkeät ja vihreitä vinoneliöitä oli tiheästi laitettu koko reitin varrelle. Merkinnöistä tuli itselle turvallinen olo, sillä polun varrella ei juurikaan ollut muita, moni oli jäänyt nautiskelemaan aurinkoisesta iltapäivästä ensimmäiselle lammelle kallioille ja nuotioiden ääreen. 

Huomasin että olin jo aikaisemmassa postauksessa Patikointikohteena Meikojärvi Kirkkonummella kehunut reittimerkintöjä ja toivonut, että merkinnät olisivat yhteneväisiä kaikilla poluilla. Lue lisää Meikojärven kierroksesta tai mikä minua eniten ärsyttää patikoinnissa? 

Kohta tuli vastaan seuraava lampi, pieni Immerialampi, jota ympäröi kostea hieman suontapainen maasto. Ihailin hetken ruskan värejä ja jatkoin matkaa. Maasto muuttui paikoin haastavaksi ja mäkiseksi.

Kolmas lampi oli pieni Kakarlampi, joka pilkotti puiden välistä, se oli osittain suon peitossa. Onnistuin kastelemaan kenkäni, kun lähdin lähemmäksi ihastelemaan ruskan värejä. Maastosta minulle tuli heti mieleen Torronsuon kansallispuisto, jossa olin hetki sitten patikoimassa. 

Kakarlammen jälkeen tuli pitkä osuus metsässä, kallioita, pitkoksia, ylämäkeä ja alamäkeä sekä paljon kauniita ruskan värejä, kunnes alkoi jyrkkä kallio-osuus. Kapusin ylös kallion päälle ja edessäni pilkotti puiden välistä upea järvimaisema, olin tullut Mustajärven yläpuolelle. Näky oli kerrassaan upea! 

Hieman kateellisena katsoin yhtä pariskuntaa, jotka söivät eväitään kallioiden parhaalla paikalla. Minulla ei ollut eväitä mukana ja vesipullokin oli unohtunut kotiin. Ihailin aikani maisemia, niin kaunista ja tyyntä, kerrassaan upea paikka.  Alhaalla oli laituri ja vaikka oli lämmin, niin ihoni meni kananlihalle, katsellessani kaverusten hyppimistä järveen. 

Lähdin jatkamaan matkaa, tässä vaiheessa kuvittelin olevani Mustajärven sijaan Kotolammella, eli edessä olisi viimeinen etappi parkkipaikalle. Sitten alkoi pidempi osuus metsässä ja olin niin iloinen, kun löysin sen aikana monta sopivaa kohtaa, mitkä voisin Retkihaastessa kuitata toteutuneeksi. 

Saavuin Kotolammen luokse ja hämmennyin hieman, sillä luulin jo nähneeni kaikki neljä lampea! Aurinko alkoi jo laskea, jatkoin matkaa ja tuijotin merkintöjä taukoamatta. Korvissani soi parkkipaikalla kuulemani keskustelu, missä kaksi rouvaa epäili lähteneensä väärälle polulle rappusien kohdalta, jäin miettimään oliko minulle käynyt myös niin?

Ei sentään, minua vastaan tuli iso ryhmä kurssilaisia suunnistus tai polkujuoksu, tämä rauhoitti mieltäni. Hetken päästä eteeni tuli vielä rappuset alas ja huomasin vasemmalla puolella uiden välistä pienen lammen, jonka oli lähellä parkkipaikkaa. 

Mä niin tykkäsin tästä Kotokierroksesta!

Retkihaaste 2020

Tämä retkihaaste on todella mahtava! 

Se on tuonut paljon iloa patikoimiseen ja uusia polkuja kuljettavaksi, paikkoja missä en välttämättä muuten kävisi. Kotokierroksen reitin valintaani vauhditti retkihaasteen kohta 33 ”Retki mäkisessä maastossa”, sillä olin lukenut, että reitillä on paljon korkeuseroja. 

Matkan varrella bongasin kuitenkin useita asioita ja huomasin, että tämän reitin voisi sijoittaa moneen eri kohtaan retkihaasteessa. Iloitsin jokaisesta huomiosta, ja jäin miettimään mihin kohtaan haluan tämän Kotokierroksen sijoittaa? 

Suunnitelmat muuttuivat alkuperäisestä ja päätin laittaa retken ainakin aluksi kohtaan 14 ”Retki, jolla tutustut aluskasvillisuuteen”, sillä sen verran paljon tuli otettua luontokuvia. Saattaapi olla, että loppuvuodesta täytän tyhjiä haastekohtia vielä tällä retkellä!

13 Kiveltä kivelle retki

14 Retki, jolla tutustut aluskasvillisuuteen

28 Luontokuvausretki

29 Värikäs retki

33 Retki mäkisessä maastossa

34 Retki, jolla kiipesit portaita

37 Retki merkitylle polulle

45 Aurinkotervehdysretki

Meikon ulkoilualue

Meikonjärvi sijaitsee luonnonsuojelualueella Kirkkonummella, se on osittain kaupungin, valtion ja yksityisten omistamaa aluetta. Alueella ei ole asutusta, se on hyvin luonnonmukaisessa tilassa, ympärillä on metsää, suota ja useita lampia. 

Meikojärven alue on nykyään suosittu virkistysalue, sieltä on löydetty jälkiä kivikautisesta asutuksesta ja siellä on sotahistoriallisesti tärkeitä Porkkalan vuokrakauden aikaisia linnoituksia. 

Onneksi luin vasta nyt tätä kirjoittaessa, että alueella on aikanaan havaittu karhu ja ilveksiä, yksin metsässä jokainen rasahdus saa minut jännittyneeksi.

Meikon ulkoilualueella on kolme eri patikointireittiä Meikonkierros 8,3 km, Kuikankierros 3,2 km ja Kotokierros 4,4 km. Reitit on hyvin merkitty, niissä on jonkin verran korkeuseroja ja jyrkkiä kohtia sekä pitkospuita, ne eivät sovi liikuntarajoitteisille. Reittien varrella on ulkohuusseja sekä pari tulentekopaikkaa.

Osoite: Kirkkonummi, Korsolammentie pysäköinti tien päässä

Kuikankierros 3,2 km

Pysäköintialueelta Meiko-järvelle ja Näseuddenin niemen ympäri

Meikonkierros 8,3 km

Kuikankierrokselta Meiko-järven ympäri, reitin varrella tulentekopaikka 

Kotokierros 4,4 km

Pysäköintialueelta Dorgarnin ylängön lammille: Korsolammelle, Immerlammelle, Kakarlammella, Kotolammelle ja Mustajärvelle.
Reitin varrella keittokatos ja telttailupaikka.