Näytetään tekstit, joissa on tunniste 10. luukku. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste 10. luukku. Näytä kaikki tekstit

lauantai 10. joulukuuta 2016

J Voisiko tämä sattuma olla enne haaveen toteutumisesta?






J = Joulumarkkinat




Mikä hauska yhteensatuma, joulukalenterin J- kirjain oli varattu joulumarkkinoille, kun aloin selata aikaisempia kirjoituksia aiheesta, niin huomasin että joulumarkkinoita oli käsitelty Martan Matkassa-blogin ensimmäisessä joulukalenterissa, täsmälleen samana päivänä J-kirjaimen kanssa eli tänäkin vuonna 10. Luukun takaata löytyy joulumarkkinat.


Strasbourg


Vieläkään en ole päässyt käymään Strasbourgin joulumakkinoilla saati sitten koko kaupungissa ja edelleen nuo markkinat kiinnostavat kovasti. Olisiko tänä vuonna vihdoin jo niiden aika? Enteileekö tämä hauska yhteensattuma sitä, että pääsisin tänä vuonna Strabourgiin markkinoille, vai vaikuttaako sinne menoon taas mahdollinen terroriuhka, kuten viime vuonna.


Les marchés de Noël de Strasbourg


Joulukuusi Place Kléber-aukiolla

Haaveissani on ollut todella pitkään päästä käymään Strasbourgin joulumarkkinoilla, luin aikanaan niistä artikkelin ja se teki minuun suuren vaikutuksen. Strabourg kiinnostaa myös matkakohteena muutenkin, sillä onhan tuo vanha keskiaikainen kaupunki yksi Euroopan Unionin pääkaupungeista. Strasbourg on kuulunut vuoroin Ranskalle ja vuoroin Saksalle, mutta nykyään se on osa Ranskaa. Strasbourg markkinoi itseään joulun pääkaupunkina eli Capital de Noël ja siellä vietetään joulumarkkinoita 25.11-24.12, valaistu joulukuusi on nähtävillä 31.12.2016 asti.

Strasbourgin joulumarkkinoita, joita paikalliset kutsuvat Christkindelsmärik eli Kristus-lapsen markkinoita on vietetty jo vuodesta 1570 asti. Strasbourgin markkinat ovat yhdet Euroopan suurimmista markkinoista ja ne jakautuvat 11 eri alueeseen kaupungin keskustassa. Markkinoita pidetään Place de la Cathédralella, mutta ne levittyvät pitkin kaupunkia Broglieplatzin ja Münsterplatzin alueen toreille ja kaduille. Markkinoilla on noin 300 myyntikojua ja niissä myydään taide-esineitä ja käsitöitä, joulukoristeita, jouluhalkoja jotka ovat tunnettuja ranskalaisia joulunajan kakkuja sekä Alsacelaisia joulukeksejä, ”Bredelejä”. Markkinoiden symbolina on keskelle Kleberin aukiota, pystytettävä 30 metriä korkea kuusi, joka on koristeelliset valot vaihtuvat viikottain. Strasbourgissa joulun aikaan kaikki tiet, talot, kirkot, ikkunat ja parvekkeet loistavat valoissa ja väreissä. Tänä vuonna Strasbourgin markkinoiden kunniavieras on Belgia ja markkinoiden yhteyteen on tehty Belgialainen kylä, jossa pääsee tutustumaan maan ruokakulttuuriin ja jouluperinteisiin.

Avoinna: arkena 11-20.00 ja pe-su 11-21.00 

Lisätietoja: Strasbourgmarkkinat



Kaikki kuvat Wikipedia, ellei toisin mainita.


Mikä on sinun matkahaave J-kirjaimella?



Avaa tämän päivän luukut myös aikaisemmilta vuosilta:



10. luukku: Joulumarkkinat



Tuoreimmat kuulumiset löydät Martan Matkassa
Facebook-sivulta tai Instagramista.

torstai 10. joulukuuta 2015

10. Missä maassa jouluna kuusen sijaan koristellaan tammipuu?






Joulukuusen sijaan tammipuun koristelevat Serbit! Toinen kiva Serbien jouluperinne liittyy leipään, jouluaamuna leivotaan leipää ja tärkeä osa leivän tekemistä on sen koristelu, joka saattaa kestää useita tunteja. Tämä joululeipä ja sen leipominen, voisi olla kiva uusi traditio joulunviettoon, sillä leipä on parhaimmillaan tuoreena ja itse en pidä suomalaisesta makeasta joululimpusta. Täytyykin alkaa miettiä omaa joluleipää, ilman koristeita!!!

Seuraava kirjoittajavieras hikoili minun kanssa muutama vuosi sitten koulunpenkillä ja upeilla kuvilla entisistä kotiseuduistaan houkutteli minut matkaamaan syyslomalla, kauniille Adrianmeren rannikolle! Kiitos Djurdijca kun jaoit tämän upean tarinan ja oli kiva saada sinut vierailijaksi blogiini!



Serbien Joulu



Kuva: Wikipedia


Serbit viettävät Joulua juliaanisen kalenterin mukaan. Tämä tarkoittaa sitä, että Jouluaatto  on 6. tammikuuta ja Joulupäivä 7. tammikuuta. Serbialainen Joulu noudattaa hyvin vahvasti perinteitä. Jouluaaton aamuna talon isäntä lapsineen hakee metsästä nuoren tammipuun. Puu tuodaan ulko-oven eteen aamulla ja koristellaan odottamaan iltaa. Illalla, ennen illallista, puu tuodaan sisälle koristeltuna. Tammipuu symbolisoi puuta joka on tuotu luolaan, jossa Jeesus on syntynyt, lämmitykseksi. Jouluaaton liturgiassa tammipuu poltetaan kirkon pihalla. Puu poltetaan vain kirkon pihalla Jouluaatona tuomaan ihmisille lämpöä, valoa ja rakkautta koko vuodeksi. Kotitalouksissa puu pidetään Joulun ajaksi sisällä ja yksi oksa jätetään kotiin sisälle koko vuodeksi, kun muu osa poltetaan lämmitykseksi tai viedään muuten ulos. Jouluaattona koko perhe on koolla illallisella ja on tapana, että Jouluaattona ei mennä mihinkään vierailulle tai ulos vaan ollaan perheen kesken ja illalla mennään kirkkoon. 

Joulunviettoa, Serbian ortodoksisessa kirkossa, edeltää 40 päivän paastokausi. Joulupaasto, Suomen ortotoksisessa kirkossa tunnettu nimellä apostoli Filippuksen paasto, on kansan kesken kutsuttu  ns.  puhdistuksen paasto. Ihmiset pyrkivät ajamaan pois pahat asiat omasta elämästä, pyritään tehdä sopu jos ollan riidoissa, annetaan anteeksi niile, jotka pahoittivat mielemme jne. Paaston aikana ei syödä  lihaa tai kanaa vaan ainoastaan kalaa, vihanneksiä ja leipää. Näin paastovat vain hyvin uskolliset ihmiset. Tavallisesti ihmiset paastoavat vain Jouluaaton, jolloin tarjollaan esim. kalaa, papuja ja leipää. Kalasta karppi on suosituin ja löytyy melkein jokaisesta Joulupöydästä. Papu on serbialaisessa keitiössä hyvin yleinen ja papuja syödään erilaisessa muodossa. Jouluaattona yleensä syödään papukeittoa ja leipää, jonka emäntä tekee ja koristaa eriysen tarkasti juuri tätä iltaa varten. Leipä on tärkeä osa myös Joulupäivää ja jokaista päivää kohti tehdään ja koristellaan oma leipä.






Joulupäivän aamuna yleensä herätään vähän aikaisemmin. Jotkut osallistuvat Jouluaamun liturgiaan, jonka jälkeen ihmiset palaavat kotiin aamiaiselle. Jouluaamusta alkaen ihmiset tervehtivät toisiaan sanomalla: ”Mir Boziji, Hristos se Rodi”. Johon vastaava puoli vastaa: ”Vaistinu se rodi”. Vapaasti käännettynä tämä tarkoittaa: ”Jeesus on syntynyt”  ja  vastaus tähän ”Totisesti on syntynyt” eli ei toivotella ollenkaan ”Hyvää Joulua” kuten esim. Suomessa tai Merry Christmas Yhdysvalloissa vaan siihen on täysin oma sanonta. 

Joulupäivänä, 7.tammikuuta, syödään erityisen hyvin. Joulupöydässä tarjolla on karitsaa, possua, nautaa, erilaisia kakkuja ja muita herkkuja. Yleisin ns. herkku on vartaassa grillattu kokonainen possu. Kaiken muun lihan lisäksi tällä tavalla valmistettu possu koristaa jokaisen serbiperheen pöydän. Jouluaamuna emäntä herää aamulla aikaisin tekemään Joulupäivän leipää. Tämä on hyvin tärkeää ja emäntä käyttää leivän leipomiseen reilusti aikaa. Leipä on tavallinen vaaleasta vehnästä tehty leipä, mutta leipä koristellaan ja sisälle piilotetaan kolikko. Aamiaisen yhteydessä leipä jaetaan perheen kesken. Uskotaan, että henkilöä joka löytää kolikon seuraa onni, rakkaus ja rikkaus koko tulevan vuoden ajan. 

Aamiaisen jälkeen levätään ja sitten ihmiset käyvät sukulaisten luona toivottamassa hyvää Joulua ja viemässä lahjoja. Serbiassa lahjoja ostetaan yleensä vain Uudeksi Vuodeksi kaikille. Tavallisesti lahjoja Jouluksi aikaisempia vuosina ei ostettu, mutta käytäntö on muuttunut ja lahjoja on alettu nyt ostaa sekä Uudeksi Vuodeksi että Jouluksi. Tapaninpäivänä ihmiset  8. tammikuuta  tapaavat ystäviään ja tuttuja joille myös toivotaan hyvää Joulua ja jaetaan heidän kanssa iloista Joulumieltä.

Serbit ovat hyvin uskovaisia, mikä on ehkä vaikea kuvitella ottaen huomioon, että kansa eli pitkään kommunismissa, ja Joulunperinteissä ortodoksinen uskonto on hyvin vahvasti läsnä. Kolme asiaa, jotka koetaan tärkeimmiksi Joulupöydässä; kynttilä, leipä ja suola.



-Djurdijca-


Хиваа јоулуа!






Tuoreimmat kuulumiset löydät Martan Matkassa
Facebook-sivulta tai Instagramista.



keskiviikko 10. joulukuuta 2014

10. luukku: Joulumarkkinat





Joulumarkkinat


Joulun odotukseen kuuluu perinteisesti erilaiset joulumarkkinat, -torit, -myyjäiset, -basaarit sekä muut jouluiset myyntitapahtumat. Suomessa joulumarkkinatapahtumat ovat lisääntyneet ja useina viikonloppuina ennen joulua eri seurat ja yhteistöt järjestävät joulumarkkinoita. Tänä vuonna Helsingissäkin järjestetään ensimmäistä kertaa melkein kuukauden mittaiset joulumarkkinat, Tuomaan markkinat, kuten monissa muissa Euroopan pääkaupungeissa. Joulumarkkinoilla voi tehdä joululahjahankintoja tai vaikka vain nauttia niiden tunnelmasta. Madridissa asuessamme meillä oli tapana käydä Plaza Mayorin joulumarkkinoilla, ja sieltä hankimme joka joulu meidän Beleniin eli jouluseimeen, uuden figuurin tai muun rekvisiitan. 


Nürnbergin joulumarkkinat


Joulumarkkinat ovat yksi suosituimmista joulunajan matkakohteista ja suosittuja joulumarkkinoita ovat Saksassa Berliini ja Nürnberg, Itävallassa Wien, Tukholma, Tallinna, Ranskan Strasbourg ja Sveitsin Zürich. Oma pitkäaikainen haaveeni on päästä käymään kuuluisilla Strabourgin markkinoilla Koillis-Ranskassa, Ranskan ja Saksan rajalla. Tällä hetkellä markkinat ovat vain noin kolmen tunnin ajomatkan päässä, joten katsotaan toteutuuko toive tänä vuonna.

Meillä täällä Sveitsissä ja Ranskan puolella joulun alusaika on täynnä erilaisia markkinoita. Pidempiaikaiset isot markkinat järjestetään Montreuxissa ja melkein jokaisessa kylässä on omat pienemmät markkinat jossain vaiheessa joulukuuta


Dresdenin joulumarkkinat


Joulumarkkinoita vietettiin jo keskiajalla Saksassa ja Itävallassa. Ensimmäiset tiedossa olevat joulumarkkinat olivat Saksan Dresdenissä vuonna 1434. Etelä-Saksasssa  katolilaisten alueella joulumarkkiniota kutsutaan Christkindlmarkt eli Kristus-lapsen markkinoiksi. Perinteisesti joulumarkkinat pidetään ulkona kaupungin toreilla tai pääkaduilla. Markkinoilla pähkinät tuoksuvat ja joululaulut soi sekä siellä nautitaan Glühweiniä eli hehkuviiniä ja syödään grillimakkaraa. Markkinoilla on tarjolla ruokaa ja juomaa sekä myynnissä on käsitöitä, leluja, herkkuja sekä paljon muita tuotteita. Eri puolilla Saksaa järjestetään vuosittain noin 150 joulumarkkinatapahtumaa ja suurimmilla markkinoilla on vuosittain yli miljoona kävijää. Saksasta markkinaperinne levisi muihin Euroopan maihin ja siirtolaiset veivät sen mukanaan Amerikkaan. Nürnbergin joulumarkkinat ovat Saksan 50 suosituimman matkailukohteen joukossa ja vuosittain siellä on kävijöitä noin kaksi miljoonaa. Kaupungin vanhassa keskustassa on noin kilometrin pituinen ostoskuja, jossa on yli 200 myyntikojua. 




Tuomaan markkinat


Tänä vuonna perinteisiä Vanhan ylioppilastalon joulumarkkinoita ei järjestetä, mutta sen sijaan Tuomaan markkinat ovat tänä vuonna suurempi tapahtuma kuin aikaisemmin. Tuomaan markkinoita vietetään tänä vuonna 8-21.12.2014 Senaatintorilla. Tuomaan markkinat on Helsingin kaupungin perinteisesti järjestämä jouluinen myyntitapahtuma, jossa myydään kotimaisia tuotteita ja käsitöitä. Tänä vuonna markkinat muistuttavat muiden eurooppalaisten suurkaupunkien joulumarkkinoita ja sinne pystytetään noin 100 myyntikojua. Myyntikojuissa on tarjolla, ruokaa, juomaa, käsitöitä, tekstiilejä, keramiikkaa, nahkatuotteita, joulukoristeita sekä paljon muuta. Markkinoiden yhteydessä on ruokapiha, jossa on kahvila ja ravintola. Markkinoiden vetonaulaksi on hankittu Hollannista vanha karuselli, joka on käytössä markkinoiden aukioloaikoina klo 10-19.00. Tuomaan markkinoilla järjestetään useita tapahtumia ja kaikkiin niihin on vapaa pääsy kuten myös karuselliin.

Ohjelmaa:
Avajaiset maanantaina (8.12.2014)
Joulumarkkinat käynnistetään puurotarjoilulla klo 10–11. Joulupukki on tavattavissa koko päivän ajan.

Lucianpäivä lauantaina 13.12. klo 18
Perinteinen Folkhälsanin Lucia-kulkue lähtee liikkeelle Senaatintorilta. Lucian lisäksi valon kulkueessa voi nähdä tonttuja, hevosia ja museoautoja.

Sointi Jazz Orchestran Tiernapojat sunnuntaina (14.12.2014 klo 15)
Perinteinen joulukuvaelma uudelleen sovitettuna big bandille ja neljälle solistille. Musiikintäyteinen koko perheelle sopiva esitys uudistaa kuvaelman tyylillä ja perinteitä kunnioittaen.

Kauneimmat joululaulut sunnuntaina (14.12.2014 klo 18) Suomen Lähetysseuran järjestämä joululaulutilaisuus leviää tänä vuonna myös Tuomiokirkon portaille ja Tuomaan Markkinoille. Kaikki pääsevät mukaan rakkaimpien ja perinteisten joululaulujen äärelle.

Lisätietoja: Tuomaan markkinat


Olen tänä vuonna jo päässyt käymään muutamilla markkinoilla täällä Sveitsissä, Montreuxissa sekä naapurikylässämme Coppetissa. Montreuxin ja Coppetin lisäksi yritän vielä ehtiä käydä ennen joulua, jossakin Ranskan puolella järjestettävistä joulumarkkinoista. 




Montreux joulumarkkinat


Montreuxin markkinat järjestetään (21.11-24.12.2014) Geneve-järven rannan tuntumassa. Joulumarkkinoilla on noin 150 koristeltua myyntikojua ja osa niistä on katetussa tilassa. Markkinoilla järjestetään musiikkiesityksiä ja siellä on lapsille oma leikkipaikka sekä Joulupukin postitoimisto. Markkinoilla on tarjolla paljon erilaista syötävää, aina paikallisesta keittiöstä muiden maiden keittiöiden annoksiin sekä perinteistä pikaruokaa. 





Markkinoilla on myynnissä kaikenlaista käsityötä, sisustustavaroita, elintarvikkeita, leluja, tekstiilejä, taidetta yms. Kävin markkinoilla viikolla päiväsaikaan ja tuolloin siellä oli mukava ja rauhallinen tunnelma. Markkinoilla pitää tietenkin perinteisesti nauttia lasillinen Vin Chaudia eli maustettua viiniä ja löytyipä markkinoilta, jopa glögiä sekä Lucia-pullaa. Markkinoilla on mukana Montreuxin ystävyyskaupunkeja ja saimmekin lämpimän vastaanoton Unkarin osastolta. Maistelimme hyvää Tokajin viiniä ja edustaja innostui kertomaan tarinoita Suomen ja Unkarin historiasta. Hyvällä Unkarin kielellä osasin kohottaa maljan ja tietenkin opetin edustajalle saman myös Suomeksi.




Aukioloajat: 
ma-to 11-20.00, ruoka ja juomapaikat + 2h
pe: 11-22.00, ruoka ja juomapaikat + 2h
la: 10-22.00, ruoka ja juomapaikat + 2h
su: 10-20.00, ruoka ja juomapaikat + 2h

Lisätietoja: Montreux markkinat





Coppet joulumarkkinat


Naapurikylämme Coppetin joulumarkkinat pidettiin (3-7.12,2014) Coppetin linnassa. Kävin kävellen piipahtamassa markkinoilla heti ensimmäisenä päivänä, juuri markkinoiden avaamisen jälkeen. Markkinat oli olikein mukava tapahtuma ja tietenkin linnan miljöö teki niistä vaikuttavan. Linnan sisätiloissa oli myynnissä joulukoristeita, kukkia, käsitöitä sekä tietenkin suklaata ja muita paikallisia herkkuja. Markkinoiden yhteydessä oli lapsille järjestetty luistelumahdollisuus pienellä ulkojäällä linnan läheisyydessä. Mukaani tarttui ihana puusta muotoiltu tähti, jonka ajattelin laittaa ovikoristeeksi tänä vuonna. Muutoinkin samalla myyjällä oli aivan ihania kransseja ja jouluisia kukka-asetelmia. Osa myytävistä tuotteista oli varmaan saanut pientä jouluextraa hintoihin, sillä vastaavia tuotteita olen nähnyt myytävän edullisemmin tavallisissa kaupoissa. Harmi, sillä markkinoilta aina odottaa löytävänsä ainutlaatuisia ideoita sekä tuotteita ja uniikeista käsitöistä aina maksaakin hieman enemmän, mutta en halua maksaa ylihintaa joulumarkkinoilla tavallisista tuotteista. Coppetin joulumarkkinat oli kaikin puolin mukava tapahtuma ja toki linnan miljöö saa aina hyvän mielen aikaan. 





Les marchés de Noël de Strasbourg


Haaveissani on ollut todella pitkään päästä käymään Strasbourgin joulumarkkinoille, sillä olen lukenut niistä aikanaan artikkelin, joka teki minuun suuren vaikutuksen. Strasbourg kiinnostaa kaupunkina muutenkin, sillä onhan se yksi Euroopan Unionin pääkaupungeista sekä vanha keskiaikainen kaupunki. Strasbourg on kuulunut vuoroin Ranskalle ja vuoroin Saksalle, mutta nykyään se on osa Ranskaa. Strasbourg markkinoi itseään joulun pääkaupunkina eli Capital de Noël ja siellä vietetään joulumarkkinoita (28.11-31.12.2014).

Strasbourgin joulumarkkinoita, joita paikalliset kutsuvat Christkindelsmärik eli Kristus-lapsen markkinoita on vietetty jo vuodesta 1570 asti. Strasbourgin markkinat ovat yhdet Euroopan suurimmista markkinoista ja ne jakautuvat 11 eri alueeseen kaupungin keskustassa. Markkinoita pidetään Place de la Cathédralella, mutta ne levittyvät pitkin kaupunkia Broglieplatzin ja Münsterplatzin alueen toreille ja kaduille. Markkinoilla on noin 300 myyntikojua ja niissä myydään taide-esineitä ja käsitöitä, joulukoristeita, jouluhalkoja jotka ovat tunnettuja ranskalaisia joulunajan kakkuja sekä Alsacelaisia joulukeksejä, ”Bredelejä”. Markkinoiden symbolina on keskelle Kleberin aukiota, pystytettävä 30 metriä korkea kuusi, joka on koristeelliset valot vaihtuvat viikottain. Strasbourgissa joulun aikaan kaikki tiet, talot, kirkot, ikkunat ja parvekkeet loistavat valoissa ja väreissä. Tänä vuonna Strasbourgin markkinoiden kunniavieras on Belgia ja markkinoiden yhteyteen on tehty Belgialainen kylä, jossa pääsee tutustumaan maan ruokakulttuuriin ja jouluperinteisiin.

Lisätietoja: Strasbourg markkinat





Tuoreimmat kuulumiset löydät Martan Matkassa
Facebook-sivulta tai Instagramista.