Coppet ja historiaan kirjoitettu Château de Coppet

Viikonloppuna Coppetin kartanossa oli vuotuiset joulumarkkinat, piipahdin siellä tuttuun tapaan ja mieleeni tuli eräs unohtunut blogipostaus. Jokin aika sitten teimme koulun vanhempien kanssa opastetun kaupunkikierroksen Coppetissa ja samalla kävimme vierailimme upeassa Coppetin kartanossa. Kartanon kellareissa olen käynyt useampaan kertaan joulumarkkinoiden aikaan sekä pihamaalla puutarhamessujen aikaan, mutta jostain syystä kartanovierailu on jäänyt tekemättä ja tämän vuoksi järjestinkin ParentTime-ryhmälle kartanovierailun.

Kartano ja sen historia on kiinnostanut minua jo pitkään, mutta en tiennytkään kuinka historian kannalta merkittäviä tapahtumia tuossa naapurissa sijaitsevassa kartanossa on käsitelty ja minkälainen vaikutus niillä on ollut historian kirjoihin. Rakkaudesta linnoiihn ja niiden tarinoihin Château de Coppet kuuluu luonnollisesti osana Linnasta linnaan juttusarjaani, jossa esittelen lähialueen linnoja. 

Coppet kaupunkikierros

Aloitimme kupunkikierroksen Coppetin satamasta ja meillä oli oppaana kaksi ihastuttavaa vanhaa rouvaa, joiden tiukassa valvonnassa kuin alakoululaiset kuljimme ympäri kaupunkia. Opastuksen kannalta keli ei ollut mikään paras, sillä päivä oli tuulinen ja saimme todella pinnistellä että kuulemme opastusta, eikä Madamen englannin kieli ollut kovin sujuvaa.

Coppetin pieni kirkko on valmistunut noin vuonna 1490

Kirkon upeat lasimaalaukset

Lehtereiden upeita, mutta hieman pelottavia puuveistoksia 

Saarnatuoli ja oikealla puolella vanha ovi, jota munkit käyttivät

Ensiksi vierailimme Coppetin kirkossa, joka sijaitsee pääkadun ”Grand Rue” varrella, temppeli on valmistunut noin 1490 ja tuo vanha kirkko on kaupungin ylpeys, se on listattu Sveitsin kansallisesti merkityksellisten rakennusten listalle. Kirkon puiset lehterit ja niiden puuveistokset ovat täynnä pieniä yksityiskohtia, osa veistoksista näyttää todella pelottavialta.

Coppet Grand Ruen arkadeja, pylväskäytäviä 

Suihkukähde Grand Rue

Grand Rue, Kunnantalo ja värikkääti ikkunaluukut

Kirkon lisäksi Grand Ruen varrella on kunnantalo sekä useita yksityisasuntoja jotka ovat muurien ympäröimiä ja niiden pihat ulottuvat Geneve-järvelle asti. Kunnantalon sisäpihalle johtaa huomaamaton sisäänkäynti asuintalojen läpi, kaunis ja hyvin hoidettu sisäpiha on yleistä aluetta ja pihan penkiltä voi ihailla Geneve-järven upeita maisemia.

Kunnantalon sisäpiha yleistä aluetta, kirkko vasemmalla

Kunnantalo on keskiaikainen rakennus vuodelta 1533, alun perin se toimi sairaalana ja vuodesta 1727 lähtien rakennus on toiminut kunnantalona. Kunnantalon värikkäät sinivalkoiset ikkunaluukut ovat peruja Bernin valla ajalta, jolloin kaupunkien tärkeiden virastojen ikkunaluukut maalattiin joko Bernin puna-keltaisiin väreihin tai kunnan oman vaakunan värien mukaan.

Coppet, Grand Rue 

Toisella puolella Grand rueta on upeat pylväskäytävät, joiden varjossa on pieniä liikkeitä ja kahviloita sekä Maison Michel museo, jossa pääsee tutustumaan alueen historiaan ja tuonajan elämään. Museo on ollut pitkään listallani, mutta en ole päässyt käymään, kierroksen aikana meidän piti päästä vierailemaan siellä, mutta valitettavasti se peruuntui. Pylväskäytävät johtavat Coppetin toriaukiolle.

Coppet oli aikanaan muurien ympäröimä ja tässä oli yksi sisääntulo
kun portit menivät illalla kiinni. 

Rue de Perron on saanut nimensä ulkonevista portaista ”perron”

Château de Coppet 

 

Kaupunkikierroksen jälkeen suunnisitimme Château de Coppetin upean kartanoon opastetulle kierrokselle, oppaamme puhui todella hyvää ja selkeää englantia, mikä parasta kuulimme useita erittäin mielenkiintoisia tarinoita. Ikävä kyllä kartanossa ei saanut ottaa kuvia.

Näkymät kartanosta Geneve-järvelle

Château de Coppet on alunperin rakennettu linnaksi 1200-luvulla ja myöhemmin linnan raunioista, se on restauroitu kartanoksi 1700-luvun alussa. Linna sijaitsi keskeisellä paikalla ja sieltä oli hyvät näkymät Geneve-järvelle.

Esitekuva kartanosta

Kartanon kuuluisin asukas lienee Madame de Staël, jonka isä Geneveläinen pankkiiri Jaques Necker osti kartanon vuonna 1784, Necker oli syntynyt Genevessä ja hän toimi Ranskan kuninkaan Ludvig XVI valtiovarainministerinä. Jaques Necker (1732-1804) oli naimisissa Suzanne Curchodin (1737-1794) kanssa ja heillä oli yksi tytär Anne-Louise Germaine de Staël-Holstein (1766-1817), joka tunnetaan paremmin nimellä Madame Staël.

Rouva Necker oli kirjailija ja hän piti kuuluisia salonkeja, vastaanottoja, jonne kerääntyivät tuon ajan kuuluisat kirjailijat, ajattelijat sekä runoilijat käymään keskusteluita. Suzanne halusi että tytär saisi kunnon kasvatuksen ja koulutuksen, Germaine oli myös usein mukana salongeissa ja tapasi vaikutusvaltaisia vieraita. Neckerin perhe joutui lähtemään Pariisista ja he asettuivat Geneven lähellä sijaitsevaan Château de Coppetiin.

Esitekuva kartanosta

Esitekuva kartanosta

Kierroksella pääsimme tutustumaan tuohon historialliseen salonkiin, makuuhuoneisiin sekä näimme useita taideteoksia ja erityisesti kartanon kirjasto jäi mieleeni. Kirjaston seiniä ympäröivät hyllyt olivat täynnä vanhoja kirjoja, huoneessa oli Madame Staëlin kuuluisa muotokuva ja huoneen keskellä pöydällä sijaitsi mielestäni kartanon mielenkiintoisin esine, nimittäin metallinen laatikko. Laatikko oli aikanaan sisältänyt Neckerin todisteet ja dokumentit siitä, kuinka Ranskan hovi oli tuhlannut kansan varoja, dokumentit olisivat todistaneet ”kuninkaan raportin”, oikean tilan, Necker oli aikonut julkaista ne. Tuo laatikko oli jotenkin maaginen ja olisin NIIN halunnut avata sen. Jos seinillä olisi korvat ja mahdollisuus puhua, niin Coppetin kartano pystyisi kertomaan meille, varmasti lukuisia tarinoita, jotka ovat vaikuttaneet asioiden kulkuun historiassa. Kartano ja tuo rasia liittyy oleellisesti Ranskan vallankumouksen 1789 syntyyn, joka sai aikaan useita tapahtumakierteitä ympäri Eurooppaa ja muualla maailmassa.

Puutarhatapahtuma Château de Coppet

Château de Coppet on edelleen yksityisomistuksessa ja se kuuluu Neckerin suvun jälkeläisille. Kartanossa on nähtävillä alkuperäisiä huonekaluja, taideteoksia ja maalauksia sekä perheen matkamuistoja. Kartanossa järjestetään useita tapahtumia jotka ovat auki yleisölle, sisätiloihin pääsee tutustumaan opastetuilla kierroksilla ja kartano on suosittu häidenviettopaikka. Keväällä kartanon puutarhaasa järjestetään puutarhatapahtum, talvisin sinne rakennetaan luistelurata ja joulukuussa siellä järjestetään joulumarkkinat.

Jaques Necker

Wikipedia: Jaques Necker

Jaques Necker oli vain 16-vuotta kun hän aloitti työskentelyn Geneveläisessä pankissa hän oli taitava ja tarkka taloudenpitäjä, Necker siirtyi pankin päämajaan Pariisiin, hän eteni urallaan ja vuonna 1777 hänet nimitettiin Ranskan kuninkaan Ludvig XVI valtionvarainministeriksi.   

Kuningas Ludvig XVI ja hänen vaimoansa Marie Antoinettea syytettiin verovarojen tuhlailusta, samaan aikaan kun kansalaiset kärsivät nälänhädästä. Necker keskittyi vähentämään valtion kuluja, hän julkaisi vuonna 1781 “Compte report au Roi” eli raportin kuninkaalle, joka esitteli Ranskan valtion taloudellisen tilanteen. Raportissa taloudellista tilannetta oli kaunisteltu ja maan lainat olivat ilmoitettu huomattavasti pienempänä kuin ne oikeasti olivat, Necker erotettiin virasta muutamia kuukausia myöhemmin. Necker kutsuttiin uudelleen virkaan vuonna 1788 silloisen hallituksen toimesta, mutta hovi kuitenkin vaati häntä eroamaan tehtävistään vuonna 1789, mikä aiheutti kansalaisten keskuudessa vastustusta. Vuonna 1790 Necker muutti Sveitsiin Coppetin kartanoon, missä hän vietti aikaa perheensä kanssa. Jaques Necker oli naimisissa Suzanne Curchodin (1737-1794) kanssa ja heillä oli yksi tytär Anne-Louise Germaine de Staël-Holstein (1766- 1817), joka tunnetaan paremmin nimellä Madame Staël.

Madame Staël

Wikipedia: Madame Saël, maalaus kartanossa

Madame Staël (1766-1817) oli kirjailija, hän kirjoitti useita romaaneita, näytelmiä, poliittisia kirjeitä sekä runoja, hän avioitui 1786 ruotsalaisen paroni Erik de Staël-Holstenin kanssa, joka oli Pariisin suurlähettiläs. He saivat kolme lasta Auguste (1790), Albert (1792) ja (Albertine 1796), avioliitto ei ollut onnellinen, pariskunta erosi vuonna 1979 ja huhutaan että Albertinen isä olisi ollut Benjamin Constant, joka oli Madame Staëlin suuri rakkaus. Ranskan vallankumouksen aikaan Madame de Staël joutui maanpakoon Pariisista vastustaessaan Napoleonia ja tuolloin hän muutti Coppetin kartanoon. Coppetissa hän piti salonkeja kartanossa, jossa kävi tuon ajan merkittäviä henkilöitä mm. Lordi Byron ja Rousseau Madame Staël matkusti paljon ympäri Eurooppaa, paetessaan Napoleonia hän kävi jopa Suomessa. Madame Staël avioitui uudelleen vuonna 1811 sveitsiläisen upseerin Albert de Roccan kanssa, hän palasi takaisin Pariisiin Napoleonin kukistuttua, Staël vietti kesiä Coppetissa ja lopulta hän kuoli Pariisissa  vuonna 1817.

Sijainti: Coppet

Avoinna: vain opastetut kierrokset

ti ja la 14-18.00 (pääsiäinen => lokakuu puoliväli)

ti ja la 10-14.00 heinä-elokuu  

Sisäänpääsy:

Lisätietoja: Château de Coppet

Lokakuu vaan lipui ohi…

Tällä hetkellä istuskelen Suomessa kirjoittelemassa tätä postausta ja jäin ihmettelemään mitä lokakuussa oikein tapahtui? 

Lokakuu on perinteisesti sadonkorjuun aikaa ja viinitiloilla eletään vuoden kiireisintä aikaa, omput ja kurpitsat ovat kauden sesonkituotteita ja niitä on myynnissä joka puolella. 

Lokakuussa sain mielettömän raivausvimman ja tuntuu että  kaikki aika meni tavaroita pyöritellessä, onneksi sentään työn tulos näkyy kotona ja sain laitettua paikkoja kuntoon mm. Paketointitarpeet, kynttilät ja askartelutarvikkeet tuli käytyä läpi. 

Koti kuntoon raivaamalla, tavoitteena tavaroille oikeat paikat  

Ostin Suomesta itselleni japanilaisen Marie Kondon raivauksen ihmeoppaan ja nyt odotan innolla että pääsen kotona tutustumaan siihen ja jatkamaan projektia. 

Lokakuusta jäi päällimmäiseksi mieleen tuo raivaaminen, tuntui että koko kuukausi vain lipui ohitse. Postausta varten piti ihan selata viime kuun Instagram kuvia ja huomasin että olin ehtinyt tehdä kaikenlaista kivaa, nuo ihanat patikointikuvat saavat minut toivomaan että kotosalla vuorilla ei olisi vielä lunta ja voisin vielä jatkaa patikointikautta.

Le Turet maisemat Geveven suuntaan

Lokakuussa yritin ehtiä vielä kovasti patikoimaan ennen sateen ja lumen tuloa ja olin niin tyytyväinen kun ehdin vielä käydä Juralla Le Turet näköalapaikalla, joka sijaitsee Ranskan puolella Col De Faucillen lähellä. Lähdettiin sinne tyttöjen kanssa, pakattiin eväät mukaan ja pienen empimisen jälkeen löysimme hyvin perille. Maisemat olivat kerrassaan huikeat ja jälleen kerran tuolla ylhäällä eväsleivät maistuivat törkeän hyvälle. 

Le Turet 

Lounaspaikka 1375 metrin korkeudessa

Seuraava patikointikohde Le Mont Chanais 

After Hike

Le Turet vuori sijaitsee 1375 metrin korkeudessa, sieltä näki hyvin Jura-vuorille sekä Geneveen, järven keskellä sijaitseva Jet d’Eau vesisuihku erottui hyvin. Tuo näkymä Jura-vuorille alkoi houkuttaa minua entistä enemmän ja halusin ehtiä vielä ennen talven tuloa patikoimaan Le Mont Chanais-vuorelle.

Näkymät Coppetin kartanosta kylälle ja Geneve-järvelle

Alkukuusta järjestimme ensimmäisen Parent Time-tapahtuman, olin varannut meille opastetun kaupunkikierroksen läheisessä Coppetin kylässä sekä Coppetin kartanoon. 

Coppet on todella kaunis pikkuruinen keskiaikainen kylä aivan Geneve-järven tuntumassa, tuo ihana kylä huokuu historiaa, siellä on vuosien saatossa vieraillut monet historian tunnetut henkilöt mm. Voltaire, Lordi Byron sekä monet muut tuon ajan vaikuttajat. 

Coppetin kirkon koristeelliset penkit munkeille 

Salainen sisäpiha Coppetissa

Molemmat opastetut kierrokset olivat todella mielenkiintoisia, en ollut aikaisemmin ymmärtänyt kuinka historian kannalta mielenkiintoinen paikka tuo Château de Coppet on ja minkälainen vaikutus kartanon omistajalla Jacques Neckerillä on ollut Ranskan vallankumoukseen. Näistä mielenkiintoisista tarinoista kerron myöhemmin lisää, täältä voit lukea aikasemman postaukseni Coppetista.

"The" syntymäpäivä yllätys

Lokakuun alkuun osuu myös Papin ”the” syntymäpäivät ja olen jo aikoja sitten päättänyt että hankin hänelle nykyään vain sellaisia lahjoja mistä itse pidän, eli jos lahjaidea ei osu oikeaan niin ainakin minä pidän siitä! 

Meillä molemmilla on ollut ikävä Rosaa, joka aloitti syyskuun alussa opinnot Englannissa, joten päätin yllättää isännän ja  tilasimme Rosalle lennot kotiin. Kyllä oli isännän ilme näkemisen arvoinen kun neiti pämähti ravintolaan missä olimme juhlistamassa hänen synttäreitä.

Kaunis Annecy, yksi lempipaikoistani

Rosan kanssa kävimme tuona viikonloppuna Annecyssä katsomassa upeaa Désalpe-tapahtumaa, joka järjestetään kun laidunkausi päättyy. Tapahtumassa Annecyn vanhan kaupungin ympäri kulkee upea paraati, jossa voi nähdä erilaisia maatilojen eläimiä, ihmiset ovat pukeutuneet perinteisiin asuihin, tanssia, musiikkia sekä unohtamatta lehmiä! 

Kaupunki on todella ruuhkainen ja joka puolella on erilaisia myyntikojuja, ruokaa, juomaa, työpisteitä sekä eläimiä. Desalpe on todella mukava tapahtuma, mutta hyvin ruuhkainen, tapahtumasta voit lukea täältä. 

Maatilan eläimet tulivat kaupunkiin

Desalpe-kulkue Annecy

Viikonloppu meni aivan liian nopeasti ja Rosa lähti takaisin Englantiin.

Lavaux viiniviljelmät

Puolessa välissä kuuta viinitiloilla alkoi sadonkojuu ja sain Alainin kanssa sovittua, että pääsisimme meidän Parent Time-ryhmän kanssa tänäkin vuonna töihin hänen viinitilalle, joka sijaitsee Lavauxin viinialueella La Daleyssä. 

Meille sattui kaunis aurinkoinen päivä, aamukahvien jälkeen aloitimme työt Alainin opastuksella ja keräsimme viinirypäleitä lounaaseen asti. Tänä vuonna keräsimme punaisia rypäleitä, päivä sujui leppoisasti ja työn lomassa ehti tutustua uusiin vanhempiin.

Työpiste

After work ja Apero

Työpäivän jälkeen ennen lounasta nautimme tietenkin sveitsiläisittäin aperot Alainin pihalla, josta on upeat maisemat Lavauxin viiniviljelmille ja Geneve-järvelle. Mahtava päivä jälleen kerran Alainin tilalla, täältä voit lukea postauksen tuosta päivästä ja nähdä enemmän kuvia. Olimme todella onnekkaita tuon hyvän kelin suhteen sillä seuraavana päivänä alkoi sateet…

St Saphorin

Patikoimassa Lavauxin viiniviljelmillä St Saphorin- Chexbres-Riaz-St Saphorin

Pitkään olen haaveillut patikoinnista Lavauxin viiniviljelmillä ja sain houkuteltua Papin mukaan. Ajoimme Veveyn lähelle St Saphorinin kylään ja tuo vanha keskiaikainen kylä on ollut pitkään ”must see”-listallani. 

Aloitimme patikoimaan merkittyä reittiä kylästä ja tuolloin oli sadonkorjuu parhaillaan menossa, toivon että vielä ehtisin ruskan aikaan käydä Lavauxissa patikoimassa ja nähdä nuo upeat viljelmät ruskan väreissä. 

Kirjoittelen tuosta historiallisesta St Saphornin kylästä ja patikointiretkestä viiniviljelmillä myöhemmin oman postauksen.

Romainmôtier keskiaikainen kylä

Lehmänkellomarkkinat Romainmôtierissa

Samaisena viikonloppuna pienessä Romainmôtierin kylässä järjestettiin kellomarkkinat, jossa myytiin lehmänkelloja, lue lisää täältä. 

Piipahdimme markkinoilla ja vierailimme samalla läheisessä Orben kylässä, joka on kerrassaan upea pikkuruinen kylä. Kylässä on Sveitsin vanhin kivisilta, ihanat pastellinväriset talot sekä lähistöllä sijaitsee Rooman ajan mosaiikkeja. 

Näköalapaikka Orben kylässä

Sveitsin vanhin kivisilta 

Orben kylän värikkäät talot

Haluaisin ehdottomasti käydä patikoimassa kylästä lähtevää vanhaa patikointireittiä Vallorbeen, sillä reitin varrella on kuulemma upeat vesiputoukset, saas nähdä onko nyt marraskuussa jo liian myöhäistä. Kirjoitan myöhemmin oman postauksen tuosta upeasta Orben kylästä.

Ruska saapui Jura-vuorille

Ehdin vielä patikoimaan tuon Le Mont Chanaisin reitin, joka olikin vähän pidempi kuin muistelin, mutta nuo luonnon värit olivat kerrassaan upeat, eikä maisemissakaan ollut valittamista, täältä voi lukea lisää. 

Patikointiretki Le Mont Chanais vuorelle 

Le Mont Chanais 1450 m

Maisemat Le Mont Chanais vuorelta Mont Blancille

Sitten lokakuun puolenvälin jälkeen saapui ruska ja metsät saivat upeat värit. Minulle tuli pakkomielle päästä nauttimaan näistä luonnon väreistä ja onneksi oli suhteellisen kuivaa, niin pääsin vielä patikoimaan sekä nauttimaan maastoilusta Fux-ponin kanssa, vaikka pelkäsimme molemmat ihan mielettömästi metsästäjiä, jotka kulkivat pyssyt tanassa tai olivat muuten vaan maastoutuneita metsiin. Tuolloin Finnhitsit raikasivat metsissä.

Kuullostellaan metsän ääniä

Illat alkaa pimentyä aikaisin

Syksyinen ratsastusretki

Lokakuun viimeisen patikoinnin tein Ranskan puolella Divonnen lähellä sijaitsevalle Mont Mourex vuorelle ja tapasin siellä erään ranskalaisen rouvan, jonka kanssa jäin juttelemaan pitkät tovit. 

Rouva kertoi sekä näytti minulle vuorella sijaitsevan magneettikiven, kuuleman mukaan läheisen kylän Vesancyn kirkko on rakennettu samasta kivestä, täytyypä käydä tutkailemassa. 

Lehmät laiduntavat vielä ylhäällä

Magneettikivi antaa energiaa 

Toivottavasti vielä Suomi-loman jälkeen olisi mahdollista patikoida, eikä reitit olisi vielä muuttuneet savivelliksi.

Sadonkorjuun aikaan on ilmestynyt erilaisia myyntikojuja