sunnuntai 6. helmikuuta 2022

Struven ketju - Yksi Suomen seitsemästä ihmeestä



Jälleen jahdataan pisteitä, tällä kertaa bongataan pisteitä maailman mittanauhasta. Struven astemittausketju on yksi Suomen seitsemästä ihmeestä eli Unescon maailmanperintökohteen listalle merkityistä kohteista. Viime kesän lomareissu kulki neljän eri Struven ketjun mittapisteen tuntumassa ja kävimme niistä kolmessa, sillä Suomen pohjoisimmassa pisteessä ei voi noin vain pistäytyä, vaan se vaatii enemmän aikaa ja järjestelyitä. 

Kaikki pisteet ohitimme kotimatkan aikana, ensin kävimme hyttysten suosimalla Aavasaksan näköalatornilla, seuraava kohde oli Alatornion kirkko, jossa tapasimme mukavan herran ja saimme kuulla alueen historiasta ja viimeinen kohde oli Jyväskylän lähistöllä Korpilahdessa sijaitseva Oravinvuoren näkötorni. Nyt on neljä pistettä kuudesta kuitattu ja loput kaksi taitaa jäädä toteutamatta. 


Struven ketju – maailman mittanauha



Kuva: Maanmittauslaitos


Struven ketjua kutsutaan maailman mittanauhaksi, joka kulkee Mustanmeren ja Jäämeren välissä. Aikanaan 1800-luvulla kolmiomittausketjun avulla mitattiin ja selvitettiin maailman muotoa ja kokoa. Saksalainen tähtitieteilijä F. G. W. Struve halusi selvittää tähtitieteen ja kolmioiden muodostaman ketjun avulla yhden pituuspiirin pituutta. 

Mittauksia tehtiin 40 vuotta, ne suoritettiin vuosina 1816-1855. Ketjulla on mittaa yhteensä 2820 km, joista noin 1000 km kulkee Suomen poikki. Alun perin mittaukset tehtiin kahden maan alueella Venäjä ja Ruotsi. 

Tänä päivänä Struven ketju kulkee 10 valtion alueella, Norja, Ruotsi, Suomi, Venäjä, Viro, Latvia, Liettua, Valko-Venäjä, Ukraina ja Moldova. Komiomittausketju pitää sisällään yhteensä 265 mittauspistettä, joista 34 on nostettu Unescon maailmanperintölistalle, näistä pisteistä kuusi löytyy Suomesta. 




Suomessa mittauspisteet sijaitsevat Pyhtäällä Mustaviirin saaressa, Porlammin Tornikalliolla, Jyväskylän Oravivuorella, Alatornion kirkon kellotornissa, Aavasaksassa näköalatornin luona ja Enontekiössä Stuorrahanoaivi tunturissa. 

Mittauspisteet sijaitsevat upeilla näköalapaikoilla, alun perin pisteet ne ovat olleet kallioon porattuja reikiä tai kallioon kaiverrettuja ristimerkkejä. Suurin osa mittauspisteistä on helposti saavutettavissa, vain eteläisin Mustaviiri ja pohjoisin Stuorrahanoaivi vaativat järjestelyitä. 

Struven ketju on ollut Unescon listalla vuodesta 2005 lähtien ja edustaa tieteen ja tekniikan kulttuuriperintöä. 


Stuorrahanoaivi




Stuorrahanoaivi tunturin mittauspiste on Struven ketjun pohjoisin piste Suomessa, se sijaitsee Enontekiössä. Pääsy pisteen luokse vaatii parin päivän patikoinnin noin 25-30 km Tervantovaaran erämaa-alueella. Reittiä ei ole merkitty, joten tunturille kulkeminen vaatii hyviä erätaitoja. Talvella lähemmäksi pääsee moottorikelkalla. 

Lähtöpiste: Enontekiö-Kautokeino-tieltä tai Kilpisjärventieltä Karesuvannosta. 



Vaara vaanii Aavasaksalla



Pistejahti alkoi Aavasaksalta, ensimmäinen pysähdys oli vaaran päällä sijaitseva näkötorni. Vaara hyökkäsi hyttysten muodossa heti kun avasimme auton oven, suihkutimme itseemme kasapäin myrkkyä, mutta sillä ei ollut mitään vaikutusta. Seuraavaksi otimme jalat alle ja melkein juoksimme näköalatornille. Torni oli oven takana, joten ihan kaikki hyttyläiset eivät sinne päässeet, tosin ininä hieman latisti maisemien ihailua.  Mahtavat maisemat, ylhäällä tornissa oli kiikarit, joilla näki vielä kauemmaksi rajasillalle ja Ruotsin puolelle.

Näkötornin vieressä oli Keisarin maja, hämmästelin kovasti huomatessani ovien olevan avoinna. Mahtavaa tosiaan jos, tällainen aarre on kaikkien saatavilla ja ovia voidaan pitää auki koko ajan. Piipahdin sisällä, sisustus oli koristeellinen ja kaunis, olisin voinut ihailla yksityiskohtia, vaikka kuinka pitkään, mutta ikävä kyllä nuo verenimijät pilasivat tuon hetken. 


Aavasaksa




Aavasaksa on 242 metriä korkea vaara Ylitorniossa, se on ollut pitkään suosittu näköalapaikka ja käyntikohde. Ei ole mikään sattuma, että se on valittu yhdeksi Suomen kansallismaisemaksi Ympäristöministeriön toimesta. Aavasaksan mittauspiste on jäänyt vuonna 1969 rakennetun näkötornin alle, torniin kannattaa kiivetä, sillä sieltä on upeat näkymät Torniojoelle ja Ruotsin puolelle.




Näköalatornin vieressä on turisteja varten rakennettu Keisarinmaja, rakennus on saanut nimensä Keisari Aleksanteri II mukaan, hänen piti matkustaa alueelle, mutta matka peruuntui häneen kohdistuneen hyökkäyksen vuoksi. Keisarinmaja on upea koristeellinen rakennus, joka on kesäisin avoinna kaikille. 




Sanotaan että Aavasaksa on juhannuksena eteläisin piste, missä voi nähdä keskiyön auringon. Aavasaksan juhannusjuhlat ovat olleet sotien jälkeen suosiossa, jopa 10 000 kävijää on tullut viettämään juhannusta ja tulijoita oli aina Helsingistä asti. Esiintyjäkaarti oli korkeatasoista, lavalla on nähty myös Kansallisbalettia.

Osoite: Aavasaksanvaarantie 277, 95620 Aavasaksa



Tarinoita rajaseudulta



Päivä lähti käyntiin seuraavalta pisteeltä, piti vain piipahtaa kirkon luona ja kurkata sisälle, mutta toisin kävi. Olin kuvaamassa kirkkoa kun, vanhempi herra tuli juttelemaan. Päädyimme keskustelemaan rajan ylityksestä, sillä meitä houkutteli käydä Haaparannassa, mutta saimme kuulla, että sinne ei kannata mennä, kun paikat eivät ole auki. 




Koronakeskustelun jälkeen herra alkoi kertomaan meille jänniä tarinoita elämästä rajan tuntumassa. Saimme kuulla kuinka sodan aikana, nuoret miehet pakenivat Ruotsiin pappilan ikkunan kautta rintamalle menoa. Kuulimme kertomuksia rajakaupasta, kuinka tavarat vaihtavat omistajaa ja miten kertoja oli pienenä poikana lähetetty hakemaan sairaalle veljelle maitoa. 

Herralla oli sukulaisuussuhde pappilaan ja hän osasi kertoa miten aikanaan kirkon aarteita ollaan onnistuttu piilottamaan, siten että ne ovat säilyneet sodilta ja ryöväreiltä. 


Alatornion kirkko




Struven ketjun mittausketjussa on käytetty vain kahta rakennusta, Alatornion kirkko ja Dopatin tähtitorni Tartossa. Kirkontorni on 40 metriä merenpinnan yläpuolella ja sieltä näkee muille mittauspisteille. Keltainen kivikirkko on rakennettu 1797, se on ollut aikanaan katolilainen kirkko, joka on muutettu luterilaiseksi uskonpuhdistuksen myötä. 

Kirkon vieressä on pappila ja myöhemmin 1976 valmistunut seurakuntatalo, jonka on suunnitellut tunnettu arkkitehtipariskunta Kaija ja Heikki Sirén. Nykyisen kirkon paikalla on aikanaan ollut puukirkko jo 1200-luvulla ja myöhemmin keskiajalla vanha harmaakivikirkko.

Osoite: Kirkonmäentie 85, 95450 Tornio


Vuorikiipeilyä




Olin lukenut, että Oravinvuoren mittauspisteelle on noin kilometrin matka ja reitti on haastava, mietin mielessäni että, kilometrin tallustaa miten päin vaan ja lähdin Jyväskylä-päivän päätteeksi kipuamaan Oravivuorelle. 

Polku eteni jyrkkää mäkeä ja yritin kävellä hitaasti, etten väsytä itseäni heti, mutta hyttyläiset saivat minuun vähän enemmän vauhtia. En meinannut uskoa silmiäni kun näin ensimmäisen kyltin, jossa kerrottiin että olin edennyt vain 270 metriä, siis neljänneksen! 







Hitaasti kävellen matka taittui hyvin, ylämäki ja lämmin päivä vaativat veroaan, 740 metrin kohdalla kone alkoi hyytyä, sitten alkoi rappuset ja vähän jyrkempi nousu. Lopulta saavutin näköalatornin ja tuon patikan kruunasi maisemat, väsymys unohtui kokonaan.

 

Oravivuori





Oravinvuori on Puolakan mittauspiste, se sijaitsee Jyväskylässä Korpilahdella. Korkealle vuorelle johtaa jyrkkä polku, mutta ylös kannattaa ehdottomasti kiivetä, sillä näkötornista on upeat näkymät Päijänteelle. Polku on vain kilometrin pituinen, mutta sitä on raskasta kävellä, sillä se nousee koko ajan yhteensä noin 90 metriä. Reitin varrella on muutamia levähdyspaikkoja, pitkospuita ja portaita

Osoite: Vanhanpääntie 65, 41800 Jyväskylä


Ensimmäinen Piste! 




Pari vuotta sitten teimme kesälomareissun Itä-Suomeen ja heti alkumetreillä huomasin kyltin Struven ketjulle, tehtiin U-käännös ja seurattiin kylttejä. Aluksi opasteet olivat hyvät, mutta sitten lähempänä ne katosivat kokonaan. Pysähdyimme uimarannalle ja etsin polkuja sieltä, mutta nämä eivät johtaneet tuolle näköalapaikalle. Onneksi vastaan tuli koiran ulkoiluttaja ja saimme ohjeet polun alkupisteelle, muuten emme olisi sitä löytäneet, sillä se ei erottunut hyvin kasvuston seasta.  

Näköalapaikalle oli matkaa vain 500 metriä, mutta se olikin todella jyrkkää nousua ja polku oli huonossa kunnossa. Matka vaikutti lyhyeltä, taisin kävellä liian reippaasti, sillä olin aivan loppu ylhäällä. Oli upea kesäpäivä, juuri sopiva järvimaisemien ihailuun. Täällä olisin viihtynyt pidempääkin, mutta meillä oli vielä matkaa seuraavaan kohteeseen. Olin NIIN iloinen ensimmäisestä pisteestä ja päätin ottaa selvää muistakin pisteistä. 


Porlammi




Porlammin piste sijaitsee Lapinjärvellä Pyhäjärven tuntumassa korkean kallion päällä, Tornikalliolta voi ihailla upeita järvimaisemia. Kallion päälle johtaa jyrkkä noin 500 metrin pituinen polku, jonka lähtöpistettä on vaikea erottaa. Ylhäällä saa olla varovainen, sillä kalliolta on jyrkkä pudotus alas. Auton voi pysäköidä läheisen uimarannan parkkipaikalle. 

Osoite: Pyhäjärventie 147, 07820 Lapinjärvi


Mustaviiri



Mustaviiri on saari Pyhtään kunnassa noin 30 kilometriä Loviisasta avomerelle, saari kuuluu Itäisen Suomenlahden kansallispuistoon. Mittauspisteen viereen on rakennettu näkötorni. 

Saarella on myös muita historiallisesti kiinnostavia nähtävyyksiä, kuten Jatulintarha ja pirunpelto sekä 1,6 km pituinen opastettu luontopolku. 

Saarelle ei ole yhteiskuljetusta, sinne pääsee taksiveneellä tai omalla veneellä. Saarella on nuotiopaikka ja kuivakäymälä. 


Tuoreimmat kuulumiset löydät Martan Matkassa 


12 kommenttia:

  1. Kävimme myös kuluvana vuonna noissa kolmessa pisteessä. Aavasaksalla olimme syksyllä, jolloin onneksi ei ollut hyttysiä. Luulisi, että hyttyset olisivat juhannusjuhlia jokseenkin häirinneet... Alatornion kirkolla puolestaan kävimme joulukuussa, jolloin kirkko oli kiinni. Oliko kirkko siis teidän siellä käydessänne auki ja olisiko torniinkin päässyt?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hauska sattuma, samoja reittejä ollaan kuljettu :) Kirkko oli valitettavasti kiinni, viime kesäkuussa korona valitettavasti vaikutti monen paikan aukioloihin.

      Poista
  2. Tämä oli kiva! Oravivuorelta haimme aikoinaan Suomen kaikkia Unescon maailmanperintökohteita bongatessamme Struven pisteen. Porlammi on ollut vielä jonkinmoisella listallani, kun se kuitenkin on suhteellisen lähellä. Tartossa viime syksynä käydessämme törmäsimme hotellimme lähellä sijainneessa puistossa ihan sattumalta Struven pisteeseen sielläkin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Pirkko, eteläistä ja pohjoista pistettä lukuunottamatta nyt on kaikki Suomen Unesco-kohteet kahlattu, toivottavasti saisimme pian uusia ihmeitä listalle :) Minusta on ihan mahtavaa kun reissun aikana sattumalta huomaa "keräilykohteen", minulla kävi näin juuri Porlammin kohdalla ja olin siitä erityisen iloinen. Porlammin pisteellä ei valitettavasti ole istumapaikkoja joten ota viltti mukaan!

      Poista
  3. Mielenkiintoinen postaus, mutta voihan yleissivistys sentään, kun tuntuu etten ole koskaan kuullutkaan Struven pisteistä, apuva. No nyt ainakin sitten olen, kiitos siitä siis :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Anne, eikös se vanha sanonta mene, että "joka päivä oppii jotakin uutta" :)

      Poista
  4. Olipas mielenkiintoinen juttu - ja pitkälti ihan uutta tietoa! Hassua, että pisteet ovat olleet "vain" reikiä ja ristejä. Onneksi nykyään kuitenkin niissä on jotain muutakin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla että tykkäsit postauksesta! On noilla pisteillä ollut varmaan muitakin merkintöjä, mutta moni on tuhottu tai tuhoutunut aikojen saatossa. Jutussa mainitut pisteet ovat tosiaan tuosta Struven ketjusta pisteet, jotka on Suomessa nostettu Unescon listalle.

      Poista
  5. Tämä on kyllä mielenkiintoinen juttu. Olen joskus miettinyt, että olisi kiva käydä näissä pisteissä mutta en tiennyt, että kaksi niistä on noin vaikeasti saavutettavissa. Aika usein ajelemme Tornion suunnalla niin täytyypä ensi kerralla korkata tuo yksi piste Alatorniolta. Ihan kaunis kirkkokin on, niin miksipä ei.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No nyt on hyvä alkaa napsimaan pisteitä! Itseäni harmittaa kun en päässyt käymään tuolla kirkolla. Kaksi pistettä on tosiaan vaikeasti saavutettavissa, mutta olen miettinyt pitäisikö alkaa napsimaan, myös niitä muita pisteitä, joita ei ole Unescon listalla, sillä noissa on ollut kyllä upeat näköalat.

      Poista
  6. Tää oli kiva postaus! Mä kiinnostuin aikanaan tästä Struven ketjusta, kun harrastin postcrossingia, ja sitä kautta tuli vastaan pari postikorttia noista Suomen pisteistä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Cilla Maria. Minua alkoi kiinnostamaan mikä tuo postcrossing oikein on? Postikortteja kun ei tule tänä päivänä lähetettyä kuin jouluna...

      Poista

Mahtavaa että löysit sivuilleni!
Jätäthän kommentin käynnistäsi, luen niitä mielelläni.