sunnuntai 13. helmikuuta 2022

Kuusisaaren tyylikäs taidekoti - Villa Gyllenberg



Kulttuurikeskiviikko


Minä ja museokorttini ollaan oltu todella tylsistyneitä, kun emme ole päässet pitkään aikaan yhdessä ulkoilemaan. Minulla alkaa seinät kaatua, kun mihinkään ei pääse ja museokorttini ahdistuu lompakossa. Viime viikolla päätin, että asialle pitää tehdä jotakin ja lanseerasin kulttuurikeskiviikon eli jatkossa, joka keskiviikko aion nauttia edes pienen hetken kulttuurista. 

Halusin päästä museoon, moni on vielä nettisivujen mukaan suljettu tai avoinna rajoitetusti. Aloin kartoittamaan sellaisia kohteita, missä en ole aikaisemmin käynyt ja lopulta päädyin Kuusisaaressa sijaitsevaan Villa Gyllenbergiin, joka on minulle täysin tuntematon. Tämän museon kohdalla on vähän sama tarina kuin viereisen Didrichsenin kanssa, monesti olen ajanut sen ohi ja miettinyt, että tuolla pitäisi joskus käydä. 




Ajattelin että olen ainoa vierailija, mutta yllätyin kun siellä oli paljon porukkaa, vaikka oli melkein sulkemisaika. Vasta kotona minulle selvisi, että museo on juuri avattu remontin jälkeen. Tykkäsin museosta kovasti, suuren vaikutuksen minuun teki kotimuseon puoli taiteen ja sisustuksen yhdistely, seuraavalla kerralla ehdin varmaan keskittyä taiteeseen enemmän. Huomasin, että museo kuuluu Small Art Museums Helsinki verkostoon ja heillä on muita vastaavia museoita, ehkä näistä löytyy joku kohde kulttuurikeskiviikolle.


Ihastuttava taidekoti





Kun astuin sisään kotimuseon puolelle, ihastuin siihen heti, sisääntulon näyttävien verhojen takaa pilkotti tyylikäs taidekoti. Katselin ympärilleni ja ihmettelin maalausten ja arvoesineiden runsautta, jotka olivat sulassa sovussa oleskelutilojen sisustuksen kanssa. Pyörin hetken ympäri ja ihastelin näkymää, en tiennyt mistä aloittaa, joten päätin edetä järjestyksessä. Alakerrassa on kaksi oleskelutilaa sekä ruokailutila.  

Alakerran suuri oleskelutila oli ryhmitelty kolmeen osaan, ensimmäisenä katseen vangitsee flyygeli ja suuret ikkunat, vasemmalla puolella on istuinryhmä, jonka ympärille on sijoiteltu taidekokoelma, joka sisältää tunnettujen suomalaisten teoksia Oikealla puolella takan vieressä on houkutteleva paikka istuutua ja katsella ympärille sekä alas salonkiin. 






Salonkia hallitsee vaaleanpunainen sohvaryhmä, joka on sijoitettu siten, että siitä näkee ruokailutilaan sekä Laajalahdelle, kesällä näkymät ovat varmasti upeat.







Edustusasunnon ruokailutilassa on näyttävästi katettu pitkä pöytä ja vieraiden iloksi seiniä koristaa Anen lempitaulut. Paraatipaikalla on Anen ensimmäinen Helene Schjerfbeck hankinta, Lehtimajajuhla maalaus on vuodelta 1883. Ruokailutilasta on näkymät salonkiin ja isot ikkunat Laajalahdelle. 

Keittiötä en huomannut lainkaan, se on ilmeisesti poistettu museon muutostöiden yhteydessä vuonna 1980, miten harmillista.






Yläkerrassa kolme huonetta, joista yhdessä pyöri mielenkiintoinen Ane Gyllenbergin historiikki. Sisääntulon oikealta puolelta, takkaryhmän vierestä lähtee rappuset yläkertaan. 

Välitasanteella kannattaa pysähtyä katsoma lasimaalausta, sen vasemmasta alakulmasta löytyy vapaamuurareiden symboli harppi ja suorakulma. 





Kaksi huoneista on sisustettu oleskeluhuoneiksi, viherhuone ja toinen on varmaan ollut työhuoneena, mutta tämän hetken ”ajan hengessä” -näyttelyn vuoksi sisustus on siirretty alakerran Gallerian tiloihin. Olisin mielelläni nähnyt, miten huoneet on sisustettu, kun perhe on asunut siellä. 







Galleria





Ruokailutilasta pääsee museon Galleriaan, se on valoisa ja moderni, näyttelytiloissa on parhaillaan menossa ”Ajan hengessä” -näyttely 10.4.2022 asti. 

Esillä on useita Helene Schjerfbeckin töitä sekä Anen työhuoneen sisustus. Gallerian vieressä on kahvila, josta on näkymät Laajalahdelle. Lisärakennus ja Galleria, ei mielestäni sopinut vanhan talon tunnelmaan. 








Talvinen sää esti tutustumasta pihaan ja rakennukseen ulkopuolelta, joten tänne pitää ehdottomasti palata keväällä tai kesällä uudelleen, kun puutarha kukkii.


Ane Gyllenberg


Kuva: Wikipedi, Ane Gyllenberg ,1961


Ane Gyllenberg syntyi Iitissä 24.12.1891, hänen äiti Emilia oli pappilan tytär ja isä Eskil kuului ruotsalaiseen Gyllenbergin aatelisukuun ja työskenteli Åminneforsin ruukin kirjanpitäjänä ja hoiti tilaa Iitin Perheniemen kartanossa. 

Ane valmistui Turun kauppaoppilaitoksesta vuonna 1911 ja aloitti työt pankissa, hän muutti Helsinkiin vuonna 1916 ja aloitti työt Pankkiiriliike Tom Sahlbergillä. Suomen itsenäistymisen jälkeen 6.12.1917 Ane liittyi Helsingin suojeluskuntaan. 

Helsingissä Ane tapasi vaimonsa Signen, joka työskenteli pankkineitinä, pariskunta meni naimisiin vuonna 1919 ja kaksostytöt Marianne ja Margareta syntyivät vuonna 1920, myöhemmin vuona 1932 pariskunta sai pojan, joka kuitenkin kuoli heti synnytyksen jälkeen. 




Ane työskenteli pankkiiriliikkeessä ja oli siinä osakkaana, liikkeellä oli mennyt pitkään hyvin, kunnes Tsaarin valta murtui ja Venäjän ruplan arvo romahti valuuttamarkkinoilla. Pankkiiriliike joutui irtisanomaan työntekijänsä, Ane siirtyi kiinteistöalalle ja perusti oman yrityksen. 

Myöhemmin (1925) hän osti pankkiiriliikkeen  Sahlbergin kuolinpesältä ja ryhtiliikkeen avulla hän pelasti yrityksen konkurssilta. Yrityksen toiminta alkoi kannattaa ja vuonna 1936 sen nimeksi vaihdettiin Pankkiiriliike Ane Gyllenberg, vuotta myöhemmin hän sai Suomen kansalaisuuden. 




Perhe asui Helsingissä ja muutti Kuusisaareen vuonna 1938, jolloin Villa Gyllenberg valmistui. Ane oli tunnettu hyväntekijä, 1948 perustettiin hänen ja Signen nimeä kantava säätiö, jonka tarkoituksena oli rahoittaa lääketieteellistä tutkimusta. Ane luopui terveyssyistä toimitusjohtajan tehtävistä 1955 ja myi yrityksen työtoverilleen ja alaisille. 

Ane Gyllenberg sai kauppaneuvoksen arvonimen vuonna 1949, hän oli innostunut taiteenkerääjä, mukana vapaamuurareiden toiminnassa, hän oli hengellinen ja kiinnostunut Rudolf Steinerin ajatuksista ja opeista. Ane ja Signe molemmat kuolivat vuona 1977, heidän perintönsä elää edelleen Villan Gyllennbergissä.


Villa Gyllenberg


 

Villa Gyllenberg on taide- ja kotimuseo Kuusisaaressa Laajalahden rannalla. Museorakennus valmistui vuonna 1938 pankkiiri Ane Gyllenbergin (1891-1977) ja Signe Gyllenbergin (1895-1977) perheen kodiksi. Kotimuseo on tunnelmallinen, sen tyylikäs sisustus on alkuperäinen ja taulut ovat edelleen samoilla paikoilla. 





Ane oli innokas taiteenkerääjä, museossa on yli 400 taideteosta, runsaasti esineistöä ja huonekaluja, jotka ovat taidokkaasti sijoitettu osaksi kotimuseon sisustusta. Kokoelmassa on paljon tunnettujen suomalaisten taiteilijoiden teoksia, suurin osa maalauksista on esittävää taidetta, nykytaidetta on vähemmän. Varhaisimmat teokset ovat 1400-luvulta. Helene Schjerfbeck oli Anen lempitaiteilija, tänä päivänä museossa on noin 40 hänen teosta, se on laajin yksityinen kokoelma. 



Museon toiminnasta ja taidekokoelmasta vastaa Signe ja Ane Gyllenbergin säätiö, jonka pariskunta perusti vuonna 1949. Säätiö perustettiin tukemaan lääketieteellistä tutkimusta, apurahoja on jaettu vuodesta 1950 lähtien, joka toinen vuosi, tuen saajat ilmoitetaan Ane Gyllenbergin syntymäpäivänä 24.12.



Pariskunnan kuoleman jälkeen huvilan yhteyteen rakennettiin galleria, museo avattiin yleisölle vuonna 1980. Museota laajennettiin vuonna 2021 tehdyn peruskorjauksen yhteydessä.  



Museossa on kahvila ja museokauppa sekä siellä järjestetään konsertteja. 

Kesällä museoon pääsee Helsingistä venebussilla, pysäkki sijaitsee kävelymatkan päässä, viereisen Didrichenin museon rannassa.  

Osoite: Kuusisaarenpolku 11, 00340 Helsinki
Avoinna: ke, la, su klo 12-17 
Lisätietoja: www.villagyllenberg.fi 


Tuoreimmat kuulumiset löydät Martan Matkassa 


9 kommenttia:

  1. Nämä taiteenkeräilijöiden kodit ovat kyllä kiinnostavia vierailukohteita. En ole käynyt itse koskaan tuolla, joten oli kiinnostavaa päästä tutustumaan postauksesi kautta tähän rakennukseen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suosittelen museota lämmöllä, varaa aikaa 20 min tuon historiikin katsomiseen, itselläni se jäi valitettavasti kesken. Kotimuseot on kyllä kivoja, on kiva päästä kurkistamaan toisten koteja.

      Poista
  2. Mielenkiintoinen kohde ja hyvät kuvat. Täytyy varata aikaa tuolla vierailua varten seuraavalla Hesan reissulla, tai keväällä, kun luonto on jo herännyt.
    Edellinen kirjoitus on myäs mielenkiintoinen. Kiva kun olet taas linjoilla.
    Hyvää ystävänpäivän jatkoa. fani

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei ja kiitos mukavasta kommentista, kiva kuulla myös sinusta :) Suosittelen lämmöllä tuota Gyllenbergin museota, se oli todella kiva. Odotan kevättä innolla, jotta pääsen näkemään pihapiirin.

      Poista
  3. Kiinnostavalta kuulostava vierailukohde, joka oli itselleni varsin tuntematon. Meillä on mahdollisesti tarkoitus hankkia tänä vuonna museokortit, jolloin museoissa tulee varmasti käytyä entistäkin enemmän. Täytyypä pitää tämä paikka kesällä mielessä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Museokortti on kyllä paras keksintö pitkään aikaan! Ilman museokorttia kävisin varmaan paljon harvemmin museoissa, nyt voin piipahtaa vain pikaisesti tai käydä useamman kerran samassa museossa. Tämä museo on kyllä käymisen arvoinen :)

      Poista
  4. Mulla oli viime vuonna museokortti, mutta aika vähän ehdin sitä käyttää. En jatkanut sen voimassaoloa, kun nyt on niin moni paikka kiinni tai auki rajoitetusti. Kunhan pandemiatilanne paranee, voisi harkita sitä uudestaan. Kaunis taidekoti ja tuolla vierailu olisi kiva yhdistää vaikka Didrichenin museon kanssa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Omaa museokorttia jatkettiin useampaan otteeseen ja lopuksi hyödyin siitä jatkosta aika vähän, päätin kuitenkin uusia ja toivoa parempia aikoja. Molemmat museot ovat kivoja ja ihan vieressä, niihin kannattaa ehdottomasti tehdä taideisku!

      Poista
  5. Suomessa on paljon tällaisia piilotettuja helmiä, mistä ei suuri yleisö tiedä mitään. Upea kohde.

    VastaaPoista

Mahtavaa että löysit sivuilleni!
Jätäthän kommentin käynnistäsi, luen niitä mielelläni.