maanantai 5. helmikuuta 2018

Runebergin luona ”etkoilla”






Suunniteltu päiväretkemme Tampestereelle peruuntui ja kohde vaihtui lennossa Porvooksi, sain houkuteltua ystäväni lähtemään kyläilemään Runebergin luona. 

Olin alunperin ajatellut piipahtaa tänään Runebergin luona, sillä hänen merkkipäivän vuoksi, kotona oli järjestetty paljon erilaista ohjelmaa, mutta jos kerrankin saan matkaseuraa niin täytyy ehodottomasti käyttää tilaisuus hyväksi. Sunnuntaina aurinko paistoi ja oli oikein kirpakka pakkaspäivä, nautimme tuosta valoilmiöstä suunnattomasti.

Saavuimme Runebergille, heti ensimmäiseksi kiinnitin huomiota, henkilökunnan iloiseen ja lämpimään vastaanottoon, tunsimme itsemme tervetulleiksi. 

Saimme pienen asuntoesittelyn sekä opasvihkosen tilohin tutustumista varten. Kiertelimme asunnossa itseksemme, mutta vierailun aikana muutama opas kävi kertomassa meille lisää rakennukseksesta, esineistä sekä talon asukkaista. En ole itse mikään oppaan tai manuaalin lukija, vaan tykkään mielummin kuunnella tarinoita, kuin plärätä opasta tai lukea infotauluja. 

Runebergin koti on Suomen ensimmäinen kotimuseo (1882) ja se on siitä kiva, että kodin sisustus on säilynyt alkuperäisenä, nähtävillä on paljon Runebergille kuuluneita esineitä. 

Vuosi Fredrikan kuoleman jälkeen (1880) perikunta päätti myydä asuinrakennuksen irtaimistoineen Suomen valtiolle museokäyttöä varten. Rakennusta ja sen irtaimistoa on restauroitu, tänä päivänä se muistuttaa tunnelmaltaan vuotta 1886.




Runebergin koti sijaitsee Porvoossa Aleksanterinkadun ja Kirkkokadun kulmassa, Johan (1804-1877) ja Fredrika (1807-1879) ostivat asunnon vuonna 1852 ja he muuttivat sinne kuuden poikansa ja piikojen kanssa. Aluksi koko asuintalo oli heidän käytössä, mutta myöhemmin poikien muuttaessa antoivat osan huoneista vuokralle, he remontoivat taloa ja huonejakoa muutettiin, mm. Alkuperäinen keittiö jäi uusille vuokralaisille ja taloon rakennettiin uusi pienempi keittiö.




Pääsisäänkäynti tulee suoraan porstuaan eli eteiseen, oikealla on museokauppa sekä lipunmyynti ja takana on muita museon tiloja, jotka aikoinaan vuokrattiin edelleen.





Aloitimme kierroksen salista, joka on rakennuksen suurin huone, salin piti olla aina hyvässä kunnossa vieraita varten, eikä lapset saaneet siellä leikkiä. Salissa oli paljon taideteoksia, veistoksia sekä kukkia ja ihan huikelta tuntuu, että kyseiset kukat ovat todellakin peruja talon asukkailta, sillä ne on jatkettu alkuperäisistä kukista pistokkaina, minä kun en onnistu edes kaktusta pitämään elossa…


Makuuhuone







Huone oli aikaisemin seurusteluhuone, mutta myöhemmin siitä tuli  Runebergin makuuhuone. Halvaantumisen jälkeen Johan vietti pitkiä aikoja vuoteessa, huoneessa on nähtävillä hänen poikansa suunnittelema rullatuoli. Runeberginpäivää on vietetty ensimmäisen kerran

Fredrikan huone oli ennen Runebergin työhuone





Ketunnahkakamari






Huonetta kutsuttiin herrainhuoneeksi, täällä runoilija otti vastaan miesvieraansa, aika maskuliinisen ja hurjan näköinen on huoneen sisutus. Kamiinan vieressä seinällä huomioni kiinnittyi upeaan viuluun ja kanteleeseen, Johan oli ostanut viulun nuorena ja kanteleen oli Elias Lönnroth tehnyt Runebergille. Huonetta on käytetty myös ruokailutilana, entisen jäätyä vuokralaisille, minä en kyllä olisi pystynyt syömään täälä mitään!


Keittiö ja astiavarasto




Alun perin huone oli isompien poikien kammari, mutta vuonna 1886 remontin jälkeen huone jaettiin kolmeen osaan ja siihen rakennettiin uusi keittiö. 

Tässä keittiössä mahtoi aikanaan Fredrika kehitellä Runebergin torttua ja tänä päivänä se on oleellinen osa Runebergin päivää. Saimme kuulla että edellisellä viikolla talossa oli maisteltu eri leipureiden torttuja ja parhaimmaksi valittiin Postres-kahvilan leivos.


Sininen kamari






Alun perin huone oli Runebergin makuuhuone, mutta remontin jälkee se toimi vieraskamarina. Huoneen lipaston Fredrika oli onnistunut pelastamaan lapsuudenkodistaan Turun palon aikana. 

Huoneessa oli Fredrikalle kuuluvia esineitä mm. Kuulotorvi, silmälasit ja hänen viimeinen neuletyö, joka jäi kesken. Ihastuin noihin puikkojen suloisiin kenkäsuojuksiin, miten loistava idea, en muista että olisin vastaavia nähnyt. Valitettavasti kuvan laatu on huono…




Entisessä ruokasalissa pidetään erilaisia vaihtelevia näyttelyitä, tällä hetkellä siellä oli piirrkoksia ja kuvituksia ”Vänrikki Stoolin tarinoista” sekä sinne oli rakennettu taulu kehyksineen, jossa voi ottaa itsestään teemakuvia.




Runebergin kotimuseo oli oikein mukava vierailukohde ja kesällä täytyy ehdottomasti vierailla siellä uudemman kerran ja käydä tutkimassa Fredrikan puutarhaa.







Saimme kuulla että joen toisella puolella on toinen mielenkiintoinen rakennus, joka on samanikäinen kuin Runebergin koti. Näsin kartano on arkkitehtuuriltaan tyypillinen tuon ajan ruotsalainen rakennus. Näsin tila on peräisin keskiajalta, se on ollut aikanaan Uudenmaan suurimpia tiloja, siellä on yöpynyt mm. Kustaa Vaasa. 

Näsi on kapungin omistuksessa ja siellä toimii Galleria, piiapahdimme siellä ja Galleriasta oli aivan huikeat näkymät kaupungille!







Uhmasimme pakkasia ja teimme pienen kävelyn kaupungilla, kunnes eteemme tuli Postres kahvila! Sopiva hetki ottaa pientä huikopalaa ja titetenkin maistella niitä torttukilpailun voittajia! Täytyy sanoa että, vaikka ne eivät ulkonäöltään muistuttaneet yhtään perinteisiä Runebergin torttuja, niin maku oli ihan täydellinen! 




Teimme lähtöä ja kurkkasimme vielä pariin antiikkiliikkeeseen, niin siellähän se oli! Tarkkasilmäinen Piude huomasi tuon kauan kaipaamani Pehtoorin pannun! Olen jo jonkin aikaa etsinyt punaista Pehtoorin pannua niin nyt löytyi lohdutuspalkinnoksi ja matkamuistoksi tämä ihana Pikku-Pehtoori, mä olen niin Happy!





I <3 Porvoo


Lue lisää:

5.2.2014 Runeberginpäivä

8 kommenttia:

  1. Me olemme useimmiten osuneet Porvooseen kesäkaudella ja ehkä sen takia tulleet jo vähän allergisiksikin pienen kaupungin ruuhkaisuudelle. Ehkäpä talvinen retki olisi tähän ratkaisu - tosin tänä talvena tuolla ei ihan noin idyllisen näköistä taida olla lumen puuttumisen takia - ja ehkä, jos ottaisi jonkun selkeän kohteen, vaikka tämän museon, niin tulisi lähdettyä!

    VastaaPoista
  2. Porvoo on <3 En ihmettele yhtään että se on niin kovassa suosiossa! Tämä museo oli kyllä äärettömän mukava ja vaikka tuolloin oli paljon pakkasta niin kyllä sitä tarkeni vähän vanhaa kaupunkia kierrellä.

    VastaaPoista
  3. Porvoo on kyllä sellainen kohde, että siellä on käytävä joskus. Runebergin talo ehdottomasti kiinnostaa historian ystävää, aika huikeaa, että on edelleen aikalaiskuosissaan! Sisustaja minussa kyyläsi kuvista tapetit hyvin tarkkaan...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suosittelen Porvoota lämmöllä ihania puutaloja, pieniä kujia ja puoteja ja paljon historiaa! Itse haluan suunnata tuonne museoon kesällä ja tarkistaa Fredrikan puutarhan!

      Poista
  4. Täytyikin heti näyttää nämä kuvat tyttärelleni (4v). Heille oli päiväkodissa kerrottu Runebergistä, ja sain itsekin luennon hänen elämästään ja liudan kysymyksiä lisäksi. Meidänkin varmaan täytyy käydä tuolla joskus :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin päivitin muistoni Runebrgistä tämän postauksen myötä, museo oli mielestäni kiva ja siellä oli huomioitu myös lapset, joten kannattaa ehdottomasti käydä. Heidän kotisivuilta löytyy mukavasti tietoa tulevista tapahtumista. https://www.porvoo.fi/runebergin-koti

      Poista
  5. Olipas mielenkiintoista! En ole tuolla vieraillutkaan Porvoon reissuillani. Pitää ehkä ainakin ensi Runebergin päivänä viimeistään harkita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minun tulee kanssa useimmiten kierreltyä vain Porvoon vanhassa keskustassa, sillä se on niin upea. Tämä museo oli kuitenkin todella kiva tuttavuus ja se on sopivankokoinen myös pienelle piipahdukselle Porvoossa.

      Poista

Mahtavaa että löysit sivuilleni!
Jätäthän kommentin käynnistäsi, luen niitä mielelläni.