Runebergin luona ”etkoilla”

Suunniteltu päiväretkemme Tampestereelle peruuntui ja kohde vaihtui lennossa Porvooksi, sain houkuteltua ystäväni lähtemään kyläilemään Runebergin luona. 

Olin alunperin ajatellut piipahtaa tänään Runebergin luona, sillä hänen merkkipäivän vuoksi, kotona oli järjestetty paljon erilaista ohjelmaa, mutta jos kerrankin saan matkaseuraa niin täytyy ehodottomasti käyttää tilaisuus hyväksi. Sunnuntaina aurinko paistoi ja oli oikein kirpakka pakkaspäivä, nautimme tuosta valoilmiöstä suunnattomasti.

Saavuimme Runebergille, heti ensimmäiseksi kiinnitin huomiota, henkilökunnan iloiseen ja lämpimään vastaanottoon, tunsimme itsemme tervetulleiksi. 

Saimme pienen asuntoesittelyn sekä opasvihkosen tilohin tutustumista varten. Kiertelimme asunnossa itseksemme, mutta vierailun aikana muutama opas kävi kertomassa meille lisää rakennukseksesta, esineistä sekä talon asukkaista. En ole itse mikään oppaan tai manuaalin lukija, vaan tykkään mielummin kuunnella tarinoita, kuin plärätä opasta tai lukea infotauluja. 

Runebergin koti on Suomen ensimmäinen kotimuseo (1882) ja se on siitä kiva, että kodin sisustus on säilynyt alkuperäisenä, nähtävillä on paljon Runebergille kuuluneita esineitä. 

Vuosi Fredrikan kuoleman jälkeen (1880) perikunta päätti myydä asuinrakennuksen irtaimistoineen Suomen valtiolle museokäyttöä varten. Rakennusta ja sen irtaimistoa on restauroitu, tänä päivänä se muistuttaa tunnelmaltaan vuotta 1886.

Runebergin koti sijaitsee Porvoossa Aleksanterinkadun ja Kirkkokadun kulmassa, Johan (1804-1877) ja Fredrika (1807-1879) ostivat asunnon vuonna 1852 ja he muuttivat sinne kuuden poikansa ja piikojen kanssa. Aluksi koko asuintalo oli heidän käytössä, mutta myöhemmin poikien muuttaessa antoivat osan huoneista vuokralle, he remontoivat taloa ja huonejakoa muutettiin, mm. Alkuperäinen keittiö jäi uusille vuokralaisille ja taloon rakennettiin uusi pienempi keittiö.

Pääsisäänkäynti tulee suoraan porstuaan eli eteiseen, oikealla on museokauppa sekä lipunmyynti ja takana on muita museon tiloja, jotka aikoinaan vuokrattiin edelleen.

Aloitimme kierroksen salista, joka on rakennuksen suurin huone, salin piti olla aina hyvässä kunnossa vieraita varten, eikä lapset saaneet siellä leikkiä. Salissa oli paljon taideteoksia, veistoksia sekä kukkia ja ihan huikelta tuntuu, että kyseiset kukat ovat todellakin peruja talon asukkailta, sillä ne on jatkettu alkuperäisistä kukista pistokkaina, minä kun en onnistu edes kaktusta pitämään elossa…

Makuuhuone

Huone oli aikaisemin seurusteluhuone, mutta myöhemmin siitä tuli  Runebergin makuuhuone. Halvaantumisen jälkeen Johan vietti pitkiä aikoja vuoteessa, huoneessa on nähtävillä hänen poikansa suunnittelema rullatuoli. Runeberginpäivää on vietetty ensimmäisen kerran

Fredrikan huone oli ennen Runebergin työhuone

Ketunnahkakamari

Huonetta kutsuttiin herrainhuoneeksi, täällä runoilija otti vastaan miesvieraansa, aika maskuliinisen ja hurjan näköinen on huoneen sisutus. Kamiinan vieressä seinällä huomioni kiinnittyi upeaan viuluun ja kanteleeseen, Johan oli ostanut viulun nuorena ja kanteleen oli Elias Lönnroth tehnyt Runebergille. Huonetta on käytetty myös ruokailutilana, entisen jäätyä vuokralaisille, minä en kyllä olisi pystynyt syömään täälä mitään!

Keittiö ja astiavarasto

Alun perin huone oli isompien poikien kammari, mutta vuonna 1886 remontin jälkeen huone jaettiin kolmeen osaan ja siihen rakennettiin uusi keittiö. 

Tässä keittiössä mahtoi aikanaan Fredrika kehitellä Runebergin torttua ja tänä päivänä se on oleellinen osa Runebergin päivää. Saimme kuulla että edellisellä viikolla talossa oli maisteltu eri leipureiden torttuja ja parhaimmaksi valittiin Postres-kahvilan leivos.

Sininen kamari

Alun perin huone oli Runebergin makuuhuone, mutta remontin jälkee se toimi vieraskamarina. Huoneen lipaston Fredrika oli onnistunut pelastamaan lapsuudenkodistaan Turun palon aikana. 

Huoneessa oli Fredrikalle kuuluvia esineitä mm. Kuulotorvi, silmälasit ja hänen viimeinen neuletyö, joka jäi kesken. Ihastuin noihin puikkojen suloisiin kenkäsuojuksiin, miten loistava idea, en muista että olisin vastaavia nähnyt. Valitettavasti kuvan laatu on huono…

Entisessä ruokasalissa pidetään erilaisia vaihtelevia näyttelyitä, tällä hetkellä siellä oli piirrkoksia ja kuvituksia ”Vänrikki Stoolin tarinoista” sekä sinne oli rakennettu taulu kehyksineen, jossa voi ottaa itsestään teemakuvia.

Runebergin kotimuseo oli oikein mukava vierailukohde ja kesällä täytyy ehdottomasti vierailla siellä uudemman kerran ja käydä tutkimassa Fredrikan puutarhaa.

Saimme kuulla että joen toisella puolella on toinen mielenkiintoinen rakennus, joka on samanikäinen kuin Runebergin koti. Näsin kartano on arkkitehtuuriltaan tyypillinen tuon ajan ruotsalainen rakennus. Näsin tila on peräisin keskiajalta, se on ollut aikanaan Uudenmaan suurimpia tiloja, siellä on yöpynyt mm. Kustaa Vaasa. 

Näsi on kapungin omistuksessa ja siellä toimii Galleria, piiapahdimme siellä ja Galleriasta oli aivan huikeat näkymät kaupungille!

Uhmasimme pakkasia ja teimme pienen kävelyn kaupungilla, kunnes eteemme tuli Postres kahvila! Sopiva hetki ottaa pientä huikopalaa ja titetenkin maistella niitä torttukilpailun voittajia! Täytyy sanoa että, vaikka ne eivät ulkonäöltään muistuttaneet yhtään perinteisiä Runebergin torttuja, niin maku oli ihan täydellinen! 

Teimme lähtöä ja kurkkasimme vielä pariin antiikkiliikkeeseen, niin siellähän se oli! Tarkkasilmäinen Piude huomasi tuon kauan kaipaamani Pehtoorin pannun! Olen jo jonkin aikaa etsinyt punaista Pehtoorin pannua niin nyt löytyi lohdutuspalkinnoksi ja matkamuistoksi tämä ihana Pikku-Pehtoori, mä olen niin Happy!

I <3 Porvoo

Lue lisää:

5.2.2014 Runeberginpäivä