torstai 8. toukokuuta 2014

9.5. Eurooppa-päivä







Tänään vietetään Eurooppa päivää ja täytyy sanoa että toukokuu on  varsinainen tapahtumakuukausi! Vappu polkaisee käyntiin toukokuun juhlakauden ja kesän odotus on ylimmillään. Toukokuussa seurataan tiukasti Lätkän MM-kisoja ja Euroviisuja, molemmat tapahtumat ovat joka vuosi yhtä suurta jännitysnäytelmää Suomen osalta. Eurooppa-päivää vietetään 9.5 erilaisten tapahtumien merkeissä ja sitten juhlitaan Snelmannia 12.5, Flooraa 13.5 ja Äitiä toukokuun toisena sunnuntaina, usein Helatorstai osuu tähän ajankohtaan. Juhlien lisäksi toukokuussa vietetään myös Kansainvälistä museopäivää 17.5 sekä Kaatuneiden muistopäivää 18.5, usein myös Helluntai ja koulun päättymispäivä osuvat samalle kuukaudelle! Toukokuu on varsinaisen tapahtumakuukausi!

Eurooppa-päivän tapahtumien sekä juhlatilaisuuksien tarkoituksena on tuoda Union lähemmäksi kansalaisiaan ja Unionin kansat lähelle toisiaan. Eurooppa-päivää on vietetty vuodesta 1985 alkaen ja päiväksi sovittiin 9.5, jolloin 35 vuotta aikaisemmin Ranskan ulkoministeri Robert Schuman esitti suunnitelman yhtenäisestä Euroopasta. 

Eurooppa-päivänä järjestetään ympäri Suomea erilaisia tapahtumia ja tilaisuuksia joissa on musiikki- ja tanssiesityksiä, Eurooppa-tiedotuksia sekä muuta ohjelmaa. 

Suomessa Eurooppanuoret ovat nimittäneet vuodesta 2005 alkaen, Vuoden nuoren eurooppalaisen. Nuoria eurooppalaisia ovat olleet mm. Laura Lepistö, Ewa Wahlström ja Tuomas Embuske. Vuoden eurooppalaiseksi valitaan alle 35-vuotias henkilö, joka antaa positiivisen kuvan eurooppalaisuudesta ja edistää kansainvälistä suvaitsevaisuutta ja rauhaa.





Euroopan Unioni oli alun perin taloudellinen yhteisö ja tänä päivänä toimintaa on monilla eri aloilla. Euroopan Unionin jäsenmaat ovat itsenäisiä valtioita ja EU:n perustana on oikeusvaltioperiaate. EU:n toiminta perustuu perussopimuksiin, joissa määrätään EU:n tavoitteet, jotka sen eri toiminnan aloilla. Sopimukset ovat sitovia ja jäsenvaltiot ovat ne yhdessä vapaaehtoisesti sopineet. EU kerää jäsenmailta toimintaansa varten jäsenmaksuja, joita käytetään jäsenmaiden hyväksi. EU muodostaa yhteisen sisämarkkina-alueen, jonka ansiosta useimmat tavarat, palvelut, ihmiset ja raha voi liikkua vapaasti Unionin alueella. Euroopan Unioniin kuuluu noin puoli miljardia kansalaista. 

Euroopan Unionille myönnettiin vuonna 2012 Nobelin rauhanpalkinto. Euroopan Unionilla ei ole virallista pääkaupunkia, mutta Belgian Bryssel on muodostunut epäviralliseksi pääkaupungiksi. Brysselissä sijaitsee useita Unionin rakennuksia ja Euroopan Unionin parlamentti kokoontuu siellä. 





Euroopan Unionin tunnuksena on sinipohjainen lippu, jonka keskellä on 12 kultaisen tähden muodostama ympyrä. Lippu kuvaa yhteisvastuuta ja sopusointua sekä ympyrä edustaa yhtenäisyyttä. Tähtien määrä ei liity jäsenvaltioiden lukumäärään, vaan 12 tähteä pidetään yhtenäisyyden vertauskuvana. Toinen Euroopan Unionin symboli on Eurooppa hymni, jonka Ludwig Van Beethoven sävelsi vuonna 1823, Friedrich Schillerin 1785 kirjoittamasta runosta "Oodi Ilolle". Hymni symboloi koko Eurooppaa, vapautta, rauhaa ja yhteisvastuuta. Hymnistä tuli vuonna 1985 Euroopan Unionin virallinen hymni, jokaisella maalla on kuitenkin edelleen omat kansallishymninsä. EU:ssa on käytössä yhteinen passi ja ajokortti sekä useassa jäsenvaltiossa on käytössä yhteinen valuutta Euro.





Euroopan Unionilla on seitsemän virallista toimielintä, Euroopan parlamentti, Euroopan Unionin neuvosto, Eurooppa-neuvosto, Euroopan komissio, Euroopan Unionin tuomioistuin, tilintarkastustuomioistuin ja Euroopan keskuspankki. Euroopan parlamentti edustaa Euroopan kansalaisten etuja ja kansalaiset valitsevat jäsenet vaaleilla viiden vuoden välein. Parlamentin tehtäviä ovat hyväksyä EU:n lainsäädäntöä, valvoa EU:n toimielimiä ja komissiota sekä vaikuttaa EU:n varojen käyttöön. Euroopan Unionin neuvosto koostuu jäsenmaiden ministereistä, jotka ajavat oman maansa etuja. Neuvoston tehtäviä ovat lainsäädännön hyväksyminen, talouspolitiikan koordinointi, allekirjoittaa EU:n ja muiden valtioiden väliset sopimukset, hyväksyä EU:n talousarvio, kehittää EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa sekä huolehtia jäsenmaiden tuomioistuinten ja poliisivoimien yhteistyön koordinoinnista. 

Kukin maa toimii vuorollaan Euroopan Unionin neuvoston puheenjohtajana puoli vuotta kerrallaan. Suomi on seuraavan kerran puheenjohtaja maa vuonna 2020 tammikuusta-kesäkuuhun. Euroopan neuvosto määrittelee Euroopan Unionin yleiset poliittiset suuntaviivat ja painopisteet. Eurooppa-neuvoston kokouksia kutsutaan huippukokouksiksi ja niihin osallistuu kaikkien jäsenmaiden valtion- tai hallitusten päämiehet, Euroopan komission ja Eurooppa-neuvoston puheenjohtajat. Kokouksia pidetään noin neljä kertaa vuodessa. Euroopan komissio edustaa ja puolustaa koko EU:n etuja. Komission tehtävänä on laatia uutta EU-lainsäädäntöä ja hoitaa EU:n politiikan käytännön toteutukseen sekä varojen käyttöön liittyviä tehtäviä. Komissio koostuu 28 komissaarista eli jäsenestä, yksi kustakin EU-maasta. 



Euroopan Unionin historiaa

 

 


Euroopan yhdentyminen alkoi II maailmansodan jälkeen 1950-luvulla ja yhdentymisen tavoitteena oli lopettaa pysyvästi naapurimaiden väliset toistuvat sodat. Tuohon aikaan Eurooppa oli jakautunut itä- ja länsiblokkiin ja tuolloin alkoi 40 vuotta kestänyt idän ja lännen välinen kylmä sota. Länsivaltiot halusivat lisätä maiden välistä poliittista sekä taloudellista yhteistyötä ja vuonna 1949 kuusi valtiota (Alankomaat, Belgia, Italia, Luxemburg, Ranska ja Saksa) perustivat Euroopan neuvoston. 

Yhteistyötä haluttiin laajentaa ja 9.5.1950 Ranskan ulkoministeri Robert Schuman, esitti ehdotuksensa yhtenäisen Euroopan luomisesta. Suunnitelman mukaan syntyi kuuden maan välillä yhteinen hallinto hiili- ja terästuotantoon, jonka myötä kukaan sopimusmaista ei pysty yksin tekemään sota-aseita tai kääntyä toista maata vastaan. 

Myöhemmin onnistuneen hiili- ja terästuotannon sopimuksen myötä, maiden välillä haluttiin laajentaa yhteistyötä ja perustettiin Euroopan talousyhteisö EY. Yksi EY:n tulevaisuuden tavoitteena oli mahdollistaa ihmisten, tavaroiden ja palveluiden vapaa liikkuvuus rajojen yli. Yhteistä rahaa aletaan suunnitella jo 1970-luvulla ja tuolloin Euroopan yhteisö laajenee ensimmäisen kerran, kun mukaan liittyy Irlanti, Tanska ja Yhdistynyt kuningaskunta.




Euroopan yhteisö muuttaa nimensä virallisesti Euroopan Unioniksi vuonna 1992 ja Suomi liittyy EU:hun vuonna 1995, samaan aikaan Itävallan ja Ruotsin kanssa. Vuonna 2002 jäsenmaissa otetaan käyttöön yhteinen raha Euro, ainoastaan Ruotsi, Tanska ja Yhdistyneet kansakunnat pitävät oman valuuttansa Euron sijasta. Tänä päivänä Euroopan Unionissa on 28 jäsenmaata, joista 18 maata on ottanut käyttöön yhteisen valuutan Euron.   





Sveitsi ei kuulu Euroopan Unioniin, mutta se on tehnyt EU:n kanssa erilaisia sopimuksia mm. Schengen-sopimus liikkumisvapaudesta, jonka myötä EU:n kansalaiset saavat liikkua Schengen-alueella ilman rajatarkistuksia. 

Yhteiset sopimukset EU:n kanssa helpottavat myös työvoiman siirtymistä Sveitsin ja eri EU-maiden välillä. Tosin helmikuussa 2014 Sveitsissä pidettiin kansanäänestys EU-maiden maahanmuuttokiintiöiden puolesta ja äänestyksen lopputuloksena 50,3 % oli sitä mieltä, että maahanmuuttoa pitää kiristää. Tällä hetkellä Sveitsin väestöstä noin neljäsosa on ulkomaalaisia ja kansalaisia huolestuttaa sillä maahanmuuttajien määrän kasvun myötä mm. vuokrien nousu, palkkojen leikkaus ja rikollisuuden lisääntyminen. Toisaalta naapurimaista Sveitsiin on muuttanut korkeasti koulutettuja työntekijöitä, jotka ovat tärkeitä Sveitsin hyvinvoinnille ja taloudelle. Euroopan Unioni on Sveitsin tärkein kauppakumppani ja Sveitsillä on ollut hyvät suhteet Unionin kanssa. Saapi nähdä miten tämä kansanäänestys vaikuttaa tulevaisuudessa Sveitsin ja EU:n välisiin suhteisiin. 


Tekstiä muutettu 9.5.2018 
(poistettu tekstiä liittyen vuoteen 2014 ja lisätty kpl Toukokuu on tapahtumakuukausi)




Tervetuloa blogiini
www.martanmatkassa.fi

Tuoreimmat kuulumiset löydät Martan Matkassa 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Mahtavaa että löysit sivuilleni!
Jätäthän kommentin käynnistäsi, luen niitä mielelläni.