Patikointia Fruitiers de Nyonin juustolaan

Kouluvuosi alkoi taas syyskuussa joka tarkoittaa siis sitä, että lasten vanhemmille pitää keksiä jotakin tekemistä, kun lapset ovat koulussa. Olen jo muutaman vuoden järjestänyt satunnaisesti ParentTime-tapahtumia sekä retkiä koulumme vanhemmille päiväaikaan ja tänä vuonna tämä ensimmäinen tapahtuma aiheutti kovasti päänvaivaa. Halusin järjestää perinteisen patikointi tapahtuman missä uudet vanhemmat voivat tutustua toisiin vanhempiin ja kesän jälkeen olisi mukava treffata koulusta tuttuja vanhempia pitkästä aikaa. Sopivan patikan löytyminen teetti ongelmia, sillä halusin että patikka sopisi kaiken kuntoisille ja siihen liittyisi jokin kiva vierailukohde.

Ikäväkseni ParentTime kollegani muutti yllättäen pois Sveitsistä, mutta onneksi monen mutkan kautta asiat järjestäytyivät ja sain itselleni aivan loistavan uuden kollegan, joka on vielä suomalainen! Hänen kanssa lähdimme kokeilemaan patikkareittiä Bougyn kylästä kivaan Signal de Bougyn teemapuistoon, mutta tuo reitti oli melkein pelkästään ylämäkeä asfaltilla, eikä mielestäni soveltunut ryhmälle, joista monet ovat patikoimassa ehkä ensimmäistä kertaa, joten ruksit vedettiin tämän reitin yli. 

Näkymät Bougyn kylästä

Näkymät Signal de Bougun vapaa-ajan puistosta

Mammojen kanssa picnicillä 

Saint Cergue ja näkymät Ballade a Beatrix reitiltä Château de St Cergue

Seuraavaksi lähdin mammojen kanssa kokeilemaan Ballade a Beatrix-reittiä St Cergueen ja nautimme mukavan lounaan upeissa maisemissa, mutta ei tämäkään reitti soveltunut ParentTime ryhmällemme sen lyhyen pituuden vuoksi. Mammojen kanssa löysimme kuitenkin meidän kivan ravintolan Basse Ruchen ja omistajalta sain kuulla että ravintolan vierestä lähtee ”helppo” patikointi reitti Fruitiers de Nyonin juustolaan ja ylhäältä on upeat maisemat Alpeille, Geneve-järvelle ja Juralle.

Kiva picnic paikka 

Lounashetki mammojen kanssa

Basse Rughe ravintola St Cergue

Huippujengi patikoimassa

Tästä lähtee "helppo" reitti ylös Fruitieres de Nyonille

Lähdin sitten Huippujengin kanssa testaamaan tätä uutta patikointireittiä tuonne ylös Fruitiers de Nyonin luokse ja olin todella toiveikas tuosta ”helposta” reitistä. Ravintolan luona oli keltainen opasmerkki kertoi että ylösmeno kestää noin 40 minuuttia ja se kuulosti sopivalta matkalta. Reitti alkoi kuitenkin tiukalla nousulla, joka jatkui ja jatkui. Hieman alkoi jo takaata kuulua valitusta, pidimme usein juomataukoja, sillä päivä oli todella helteinen, mutta onneksi reitti kulki metsässä puiden varjossa. 

Alkumatka vielä lievää ylösnousua onneksi varjoisassa metsässä

Juomatauko ennen hurjaa nousua...

Vielä pieni rutistus....

Siellä se jo näkyy Fruitiers de Nyon

Juran vuoristo jatkuu kaukana näkyy meidän maamerkki Dolen sääpallo

Lehmät vielä laiduntaa 

Maisemat Lausannen suuntaan

Metsässä Gary kysyi miksi ihmeessä jengi patikoi? Mikä on tämän lajin kliimaksi? En osannut siihen oikein vastata ja kerroin että itse tykkään kuntoilla ja liikkua ulkona sekä patikoidessa näen upeita maisemia ja kauniita paikkoja. Saavuimme viimeiselle peltotaipaleelle ja kun saavutimme tuon Fruitiers de Nyon- juustolan luokse, niin näytin Garylle nuo edessämme avautuvat maisemat ja sanoin, että tässä on aikalailla se patikoinnin kliimaksi. Gary ihasteli maisemia ja kertoi ymmärtäneensä asian jujun. Tämä reissu ei todellakaan ollut mikään ”helppo”, korkeuseroa oli ihan mukavasti, mutta siinä on kanssa yksi syy miksi patikointi on niin kivaa, ylhäällä raskas reissu palkitaan upeilla näkymillä ja kroppa ilmoittaa että jotakin on tehty, siis hyvällä tavalla. 

Tässä yksi hyvä syy patikoimiseen

Kävin juustolassa neuvottelemassa tulevasta ParentTime-tapahtumasta surkealla Ranskan taidollani, olin oikein tyytyväinen, sillä onnistuin varaamaan meidän ryhmälle ajan juustonmaisteluun. Lehmät olivat vielä ylhäällä laitumella ja niin kauan kun ne ovat ylhäällä, juustolassa tehdään juustoa ja sitä voi käydä ostamassa. Pidimme ylhäällä pienen tauon ja nautimme maisemista. Sain juustolasta toisen reittivaihtoehdon alas ja lähdimme sitä pitkin takaisin. Reitti kulki lehmäaitauksen läpi metsään, tämä osuus oli paljon helpompi kävellä ja minun lisäksi testiryhmäkin oli oikein tyytyväinen.

Fruitiers de Nyon

Pientä huikopalaa ja maisemien ihailua

Alas laitumen läpi uutta reittiä pitkin

Vaikka oli tuulista niin onneksi lauma pysyi kasassa eikä riehaantunut meistä

Paluumatka alkaa upeissa maisemissa

Olin niin iloinen sillä kaivattu patikointireitti oli nyt vihdoin löytynyt!

CDL ParentTime patikoimassa

Tästä se lähtee

Kun sitten vihdoin koitti tuo kauden ensimmäinen ParentTime-tapahtuma niin meitä oli liikenteessä yli 20 innokasta vanhempaa. Meille sattui kaunis aurinkonen päivä, kokoonuimme ylhäällä St Cerguessa ja lähdimme patikoimaan tuota reittiä ylös, mitä pitkin olimme Huippujengin kanssa tulleet alas. Opasviittojen mukaan matkaan menee noin 50 minuuttia, aluksi kuljimme helppokulkuista asfalttitietä, sitten tulimme metsikköön, josta alkoi hieman vaativampi osuus. Pientä mutinaa kuului ryhmästä, mutta vannoin heille että tämä oli paljon helpompi reittivalinta kuin tuo mitä kävin etukäteen testaamassa. Metsäosuuden jälkeen kävelimme niittyä ptkin ylös ja saavuimme perille. 

Juomatauko

Vielä pieni rutistus

Perillä

Cdl Parent Time ryhmä kohteessa

Fruitiers de Nyon 

Juustolan tuotekuvasto

Paluumatka alkaa

Nämähän ohitettiin jo tulomatkalla

Ansaittu lounas

Uskon että nämä maisemat tekivät myös ryhmäläisiin suuren vaikutuksen sillä kuvia napsittiin tuon tuosta. Juustolan porukat olivat nukkumassa, joten herättelimme heidät ja ryhmä pääsi maistelemaan ja ostelemaan juustoja. Meillä kävi tuuri sillä juustola meni seuraavalla viikolla kiinni, sillä lehmät tuotiin kesän laidunkauden ”désalpe” jälkeen alas kotitiloille. Paluumatka alas St Cerguen kylälle sujui leppoisasti ja osa porukasta jäi vielä lounaalle. Minulle jäi tunne että vanhemmat olivat ihan tyytyväisiä lukukauden ensimmäiseen ParentTime tapahtumaan. Seuraava tapahtuma onkin jo ensi viikolla ja käymme tutustumassa läheiseen Coppetin kylään ja sen historiaan sekä vierailemme upeassa Château de Coppetin kartanossa. Tästä tulee taastusti postausta myöhemmin, sillä sehän sopii samalla minun Linnasta linnaan postausarjaani…

Patikointikausi avattu St Cerguessa, Balade a Beatrix

Kyllä nyt on kevät parhaimmillaan, luonto herää kukkaan ja ihanaa kun illat ovat pitkään valoisia. Lisääntynyt valon määrä antaa mahdollisuuden käydä myös illalla ulkoilemassa ja päätin että nyt on hyvä aika aloittaa patikointikausi. 

Halusin päästä pois kotinurkista ja pitkään mielessäni on ollut St Cerguen ympäristössä kiertävä alle tunnin mittainen patikointireitti ”Balade a Beatrix”. Pitkään olen etsinyt reitin alkupäätä ja talvella lumikenkäilyn yhteydessä tuo aloituspiste tuli vastaan, joten nyt oli oiva hetki käydä katsomassa missä tuossa reitissä oikein on kysymys. 

Alkuun tiukka ylämäki

Välillä voi istahtaa ja hahmottaa lukemaansa

Tästä alkaa kallioosuus, jonka onkalot saivat mielikuvituksen liikkeelle

Mahtavat kalliot, joiden yläpuolella
Vanha Château de St Cergue on sijainnut

Näkymät Châteaulta Geneve-järvelle

Aika mukava picnic-paikka

Reitti alkoi jyrkällä ylämäellä ja se kipusi pikkuhiljaa ylöspäin. Maasto oli helppokulkuista ja nuo numeroidut etapit olivat suht lyhyiden välimatkojen päässä, harmi että info tekstit olivat vain Ranskaksi. Hieman jännitti mennä korkeiden kallioiden vierustaa pitkin ja yritin pitää silmäni visusti polulla, sen sijaan että olisin nähnyt liikettä pienissä luolissa kallion sisällä. 

Lopuksi reitti vei ylätasanteelle, jossa oli picnic alue, penkkejä ja pöytiä sek grilli. Ylhäältä oli todella kivat näkymät alas järvelle ja Alpeille. Reitti kesti noin tunnin verran, mutta aikaa kului Ranskan luetun ymmärtämiseen sekä maisemien ihailuun.  

Balade a Beatrix

Alueella on useita patikointireittejä

Patikointireitti pohjautuu erääseen samannimiseen lauluun ja reitin varrella on 16 eri etappia, joissa kerrotaan tarinaa laulun ympärillä. Reitti kulkee Vieux Château de St Cerguen raunioiden ympäri ja viimeinen etappi sijaitsee korkealla paikalla mistä on upeat maisemat Geneve-järvelle sekä Alpeille ja siellä on Pic-Nic alue grilleineen. Reitti on pituudeltaan 1,3 km ja se kulkee vaihtelevaa maastoa, mutta on helppokulkuinen.

Näköala reitin varrelta

Châteaun paikalla on nykyisin kiva viheralue 

Ballade a Beatrix- polku on samalla myös informatiivinen polku ja se kertoo elämästä Château de St Cerguessa ja sen historiasta, ennen sen tuhoutumista Burgundin sodassa. 

Frédéric-Jacques- Louis Rilliet (1794 - 1856) vietti aikaa St Cerguessa ja kirjoitti myöhemmin St Cerguen muistelmat. Hän kertoi saaneensa kylän vanhimmalta osan vanhasta tuolista, joka oli ainoa linnasta säästynyt huonekalu. Muistelmat käsittelee ajanjaksoa jolloin Château de St Cergue tuhoutui sodassa Burgundeja vastaan. Tarinan henkilöt ovat kuvitteellisia lukuun ottamatta Kaarle Rohkeaa ja Savoien herttuaa, poliittiset, sotilaalliset ja maantieteelliset kuvaukset kirjailija on kuvannut tarkasti. Suuri osa tarinan paikan nimistä löytyy edelleen tänä päivänä ja lukija voi tunnistaa paikat tapahtumien on oletettu tapahtuvan.  

Balade a Beatrix reittikartta

St Cerguen vanha linna

Vanha linna on sijainnut tällä alueella, jäänteitä saattaa vielä löytyä

Lordi Thoire Villars rakensi 1400-luvun alussa linnoituksen upealle paikalle, mistä on näkymät Mont Blancille ja Geneve-järvelle, linnoituksen tarkoitus oli suojata tärkeää St Cerguen tietä. Linnoitus tuhoutui kuitenkin Burgundilaisten hyökkäyksessä vuonna 1476 ja tänä päivänä siitä ei ole juuri mitään jäljellä. 

Désalpe lehmien kotiinpaluu

Syksy saapuu ja laidunkausi loppuu, jolloin maatilan omistajat tuovat lehmänsä vuorilta alas takaisin kotitiloille. Viime lauantaina St Cerguen kylässä järjestettiin vuotuinen Désalpe-tapahtuma. Lähialueiden tilalliset pukivat karjansa kukkalaitteisiin ja ohjasivat ne upeana kulkueena laitumelta kotiin talven viettoon. Kylä sekä tiet vuorille ovat suljettu liikenteeltä ja ne on varattu nelijalkaisille. Joka vuosi désalpe tapahtuma kerää tuhansia katsojia ja samaan aikaan kylässä järjestään suuret markkinat sekä tarjolla on erilaista ohjelmaa. Markkinoilla on myynnissä paikallisia tuotteita käsitöitä, elintarvikkeita sekä ruokakojuista voi ostaa alueen erikoisuuksia. 

St Cergue Désalpe 2015

St Cergue Désalpe, takana laskettelurinteet

Lähdin fiilistelemään tapahtumaa, mutta tänä vuonna tiet olivatkin suljettu jo paljon alempaa kuin aikaisemmin ja ikäväkseni en päässyt katsomaan kulkuetta kotitilojen läheisyyteen. Kun kerran olin jo liikenteessä, niin päätin ajaa tapahtumapaikalle asti St Cerguen kylään kiertoteitä pitkin. Saapuessani lähemmäksi kylää autoja oli joka puolella ja jouduin jättämään omani aika pitkälle.

St Cergue Désalpe 2015

St Cergue Désalpe 2015

St Cergue Désalpe 2015

St Cergue Désalpe 2015

Kylässä oli paljon porukkaa, mutta pääsin kuitenkin näkemään useita kulkueita sekä ehdin nauttia musiikkiesityksistä. Piipahdin markkinoilla ja siellä oli myynnissä aivan ihania sipulilettejä, josta tulikin mieleeni, että täytyy tarkistaa millon Bernissä järjestetään vuotuiset sipulimarkkinat, jos vaikka tänä vuonna vihdoin pääsisi siellä käymään. 

St Cergue Désalpe 2015

St Cergue Désalpe 2015

Paikallisia käsityöitä

St Cergue Désalpe 2015

St Cergue Désalpe 2015

St Cergue Désalpe 2015

Nälkä alkoi painaa ja kaikki ruokakojut olivat ihan turvoksissa, joten päätin ottaa jotakin pientä suuhun pantavaa ja löysin erään vaunun joka teki hauskoja tikkupullaa muistuttavia leivonnaisia joiden nimi oli Cheminée Dorée suom. ”kultainen takka”. Leivonnainen on kotoisin Romaniasta, jossa se tunnetaan nimellä ”Kürtőskalács” ja se on erityisen suosittu unkarinkielisillä alueilla. 

Cheminée Dorée leivonnainen

Cheminée Dorée leivonnainen

Cheminée Dorée leivonnainen

Leivonnainen on kohotettu hiivalla ja maultaan se muistuttaa pullaa. Tuo tötterön muotoon pyöritelty leivonnainen on takan näköinen ja se on ollut jouluisin suosittu vieminen ja täytettynä sitä on annettu joululahjaksi. Leivonnaisen alkuperästä liikkuu erilaisia tarinoita, mutta ensimäinen tunnettu resepti on Transylvanialaisesta reseptikirjasta vuodelta 1784. Chéminee Doréeta on saatavilla makeana tai suolaisena, leivonnaisen pinta pyöritellään erilaisilla makeilla tai suolaisilla ”mausteilla” ennen paistamista. Minä valitsin omaan tötterööni mausteekseni kanelin ja se maistui todella hyvälle ja siitä tuli mieleen äiteen tekemä kanelipulla.

paras hampurilaispaikka evö

Kävellessäni autolle eteeni tuli Rando-burger, enkä voinut millään ohittaa sitä, vaan pakko oli mennä sisään vaikka siellä olikin pitkä jono. Kun harvoin tulee käytyä St Cerguen kylässä, niin olisi ollut rikos, jättää käyttämättä  tilaisuus hyväksi ja olla syömättä herkullista burgeria. Kotimatkalla satuin ajamaan yhden maatilan ohitse, jonka lehmillä oli vielä kukkakoristeet päällä. Lehmät makoilivat tyytyväisesti ja odottelivat pääsyä sisälle, pitkän ulkokauden jälkeen. 

Vihdoinkin kotona!

Ajelin Nyonin kautta kotiin ja sinne oli oli tuotu myös muutama lehmä kaupunkilaisille nähtäväksi. Nyonissa oli samaan aikaan suuret markkinat sekä viinijuhlat, jossa oli lähialueen viinintuottajia.  

Désalpe, citylehmät Nyonissa

Désalpe, citylehmät Neonissa

Nyonin viinijuhlat, Château de Nyon

Nyonin syysmarkkinat 2015

Nyonin syysmarkkinat 2015

Nyonin syysmarkkinat 2015