T Tänne matkustetaan tietyn jutun vuoksi

 

T = Teemamatkat

Martan Matkassa: Geneve, CERN

Keräsin listaa paikoista johon haluaisin matkustaa jonkun tietyn teeman mukaan, kohde voi olla sellainen mihin en ehkä muuten matkustaisi tai että matkakohde on listallani, mutta haluan matkustaa sinne juuri tiettyyn aikaan. Yleisimpiä teemamatkoja ovat urheiluun, luontoon, historiaan, kulttuuriin tai harrastukseen liittyvät matkat, kuten minullakin jo P-luukusta paljastui patikointi ja R-luukusta paljastui ratsastus. Teemamatka voi olla ryhmämatka, joka kerää yhteen ihmisiä saman kiinnostuksen kohteen mukaan ja usein ne ovat opastettuja.

Aika usein matkahaaveeni liittyy johonkin kuvaan, jonka olen joskus nähnyt, kuva on jäänyt niin elävästi mieleeni, että haluan lähteä tavoittamaan sitä näkymää. Tuo kuva on jossain takaraivossa ja sopivan hetken tullen se saattaa vaikuttaa matkakohdevalintaan. Moni kuva on vaikuttanut näihin haaveisiin teemamatkoista. Kiinostavia teemamatkojen kohteita ovat kirjojen ja elokuvien tapahtuma- ja kuvauspaikat, on hauska päästä näkemään minkälaisia paikat oikeasti ovat, sillä usein kirjoja lukiessa niitä piirtää mielikuviin ja monesti elokuvien myötä nuo tapahtumapaikat alkaa kiinnostaa. Monissa paikoissa järjestetään kirjojen ja elokuvien hengessä opastettuja kierroksia, joissa pääsee näkemään tapahtumapaikkoja.

Ohessa minun matkahaaveita jonkin teeman ympärille:

Amsterdamin tulppaanipellot

Wikipedia: Keukenhof puisto

Amsterdam on kaupunki joka kiinnostaa ilman tulppaaneitakin, mutta pitkään olen haaveillut, että pääsisin siellä käymään tulppaanien kukkimisen aikaan. Tulppaanit kukkivat huhti-toukokuussa ja silloin olisi mahtavaa päästä vierailemaan Keukenhofin puiston tulppaanipelloilla, ihailemassa niiden väriloistoa. Keukenhof sijaitsee Lissen kunnassa Alankomaiden länsiosassa.

Japani kirskkapuiden aikaan

Martan Matkassa: Kirsikkapuut Divonnessa Ranskassa

Japani ei ole kärkipäässä minun matkahaaveissa, mutta jos sinne reissua suunnittelee, niin se pitäisi ihan ehdottomasti tehdä keväällä kirsikkapuiden kukkiessa. Japanissa järjestetään Hanami eli kukkien katselu juhlia, ajankohta vaihtelee paikasta riippuen, kirsikkapuiden kukinnoista.

Ruskamatkat

Martan Matkassa: Patikointia Jura-vuorilla Ruskan aikaan

Suomessa järjestetään ruskamatkoja Lappiin ja monet tulevat ihailemaan ruskan värejä. Minusta olisi aivan mahtavaa ruska-aikaan päästä patikoimaan vaikka Karhunkierrosta Kuusamoon.

Kirjailijoiden matkassa

Englanti, Bath

Englannissa olisi kiva päästä käymään Agatha Christien kirjojen maisemissa sekä hänen kesäpaikassaan Greenwayssä tai ihanassa Bathin kylpyläkaupungissa, jossa on nähtävillä kuvauspaikkoja Jane Austenin romaaniin perustuvassa Ylpeys ja Ennakkoluulo elokuvasta. Dan Brownin mukana voisi tehdä lukuisia kiinnostavia matkoja Da Vinci-koodin sekä Enkelit ja Demonit –kirjojen upeisiin kohteisiin Pariisissa, Lontoossa, Edinburghissa, Roomassa, Firenzessä ja jopa Sveitsissä. Usein kirjoissa ja elokuvissa esiintyvät paikat tekevät niistä kiinnostavan kohteen ja yksi tällainen voisi olla Wallanderin Ystad, pieni kylä Etelä-Ruotsissa tai olisipa kiva nähdä Mamma-Mia saari.

Urheilumatkat

Martan matkassa: Monaco formuloiden aikaan?

Joskus olisi kiva päästä katsomaan Formula-kisoja tai NHL-jääkiekkomatsia ja olisihan jalkapallopeli Englannissakin varmasti aikamoinen kokemus. Formuloita olisi kiva päästä seuraamaan Monacoon sillä sehän on monen suomalaisten kuskin kotipaikka. Monaco ja sen ympäristö on muutenkin minulle yksi mieluisimpia matkakohteita, joten samalla reissulla voisi nauttia Ranskan Rivierasta.  Minulla ei ole enää aikoihin ollut mitään suosikki NHL-joukkuetta, joten melkein mikä vaan peli kelpaa kunhan siellä on suomalaisia pelaamassa, missäs se Patrik Laine mahtoikaan pelata...

Kaikki kuvat Wikipedia, ellei toisin mainita

Mikä on sinun matkahaave T-kirjaimella?

Avaa tämän päivän luukut myös aikaisemmilta vuosilta:

20. Missämaassa naiset viettävät joulua loppiaisena?

20. luukku:Joulun klassikkotarinat

20. Missä maassa naiset viettävät joulua loppiaisena?

Tänään taas luukusta avautuu yksi ”must see” -listani kohde ja tästä maasta tulee ensimmäiseksi mieleen iloinen musiikki ja tanssi sekä lukuisat pubit, jotka ovat yhtä kotoisia kuin oma olohuone. Edelleen haaveilen ratsastusreissusta noihin upeisiin maisemiin… Tämän päivän tarina tulee Irlannista ja sielläpä olikin mukavia joulun perinteitä, kynttilät ikkunalla saivat uuden merkityksen, mutta eniten tykkäsin tuosta ”naisten pikkujoulusta”, jonka voisinkin kopsata uudeksi joulutraditiokseni…

Kuva: Wikipedia, Joulukoristeissa käytetty ohdake

Irlanti on katolilainen maa ja joulua vietetään pitkälti saman kaavan mukaan kuin muualla, mutta heiltä löytyy myös muutama kiinnostava vanha perinne, onhan Irlannissa joulua vietetty jo 1100-luvulta lähtien. Joulun vietto alkaa 24.12 ja se päättyy loppiaiseen 6.1, jota kutsutaan myös ”pikku jouluksi” tai ”naisten jouluksi”. 

Irlantilaiset aloittavat joulukauden ensimmäisenä adventtina, tuolloin koristellaan joulukuusi ja oveen laitetaan kranssi, joka on yksi vanhimpia joulukoristeita. Alunperin kranssit tehtiin ohdakkeesta, sillä niitä köyhätkin pystyivät hankkimaan, joulukuusi tuli vasta myöhemmin. Joulupöydässä on kalkkunaa täytteineen sekä erilaisia vihanneksia ja jälkiruokana tarjoilaan jouluvanukasta, jota no valmistettu hartaasti.

Joulu on irlantilaisille todella uskonnollinen juhla ja keskiyön messu on tärkeä tapahtuma, kirkossa rukoilemisen ja laulamisen lisäksi nähdään ystäviä ja  tavataan tuttavia. Irlannissa joulupukki eli Daidí na Nollag tai tuttavallisemmin Santy tuo lapsille lahjat jouluyönä ja joulupukille jätetään tietenkin juomaksi Guinnesia sekä porolle porkkanoita, lapset avaavat lahjat heti aamulla.

Kuva: Wikipedia, Jouluvanukas

Punaiset kynttilät ikkunalla

Jouluaattona ulko-ovia pidetään auki ja ennen auringonlaskua ikkunoille laitetaan punaisia kynttilöitä joiden tarkoituksena on viestiä Joosefille ja Marialle, että he ovat tervetulleita taloon. Tämä kynttiläperinne on yksi irlantilaisten vanhimpia jouluperinteitä ja niiden kerrotaan näyttävän myös valoa joulupukille. 

Kuva: Wikipedia, Tapaninpäivän Wren-kulkue

Tapaninpäivä

Irlannissa Tapaninpäivä on nimeltään Boxing Day ja kuten monessa muussakin maassa, se on kovin urheilupainotteinen. Jalkapallo sekä hevoskilpailut ovat suosittuja, mutta Irlannissa on eräs vanha erikoinen Tapaninpäivän perinne nimittäin ”Peukaloisen metsästys”. Aikoinaan poikaryhmät järjestävät Wren-kulkueen ja he pukeutuvat vanhoihin värikkäisiin vaatteisiin, päässään heillä on olkihatut ja he kantoivat mukanaan kuollutta lintua. Paraati kulkee läpi kylän ja kulkueessa tanssitaan ja soitetaan musiikkia sekä saatetaan käydä ovella pyytämässä rahaa nälkiintyneelle peukaloiselle. Peukaloinen on Irlannin pienimpiä lintuja ja sillä on erittäin voimakas lauluääni ja tarinan mukaan Peukaloinen laulullaan herätti puskassa nukkuvat sotilaat ja he pelastuivat hyökkäykseltä. Nykyään kulkueita järjestetään vain muutamilla paikkakunnilla.

Loppiainen

Irlantilainen Loppiainen ”Nollaig na mBan” eli Naisten joulu kuulostaa mukavalta traditiolta, sillä tuona päivänä naisilla on vapaapäivä ja miehet hoitavat kaikki kotiaskareet sekä ruoanlaiton. Perinteisesti naiset viettivät aikaa yhdessä keskustellen ja tehden ompeluksia tai teekupposen merkeissä. Päivää kutsutaan myös nimellä Little Christmas eli pikkujoulu.

Nollaig Shona Dhuit!

Tuoreimmat kuulumiset löydät Martan Matkassa 

Facebook-sivulta tai Instagramista.

20. luukku: Joulun klassikkotarinat

Joulun klassikkotarinat

Jouluun liittyy paljon erilaisia hahmoja ja tarinoita, joista  syntyy vuodesta toiseen joulun taika. Joulun klassisiin tarinoihin kuuluu mm. E.T.A Hoffmanin Pähkinänsärkijä, Charles Dickensin Joulun-Aatto tai Saiturin joulu ja Hans Christian Andersenin Pieni Tulitikkutyttö sekä lukuisia muita ja tietenkin Disneyn joulupiirretyt. Joulupukista ja tontuista olenkin jo kirjoittanut, joten tutustutaan  muutamiin klassisiin joulutarinoihin. 

Tänä iltana voi TV- neloselta seurata Charles Dickensin Saiturin joulua alkaen klo. 21.00.

(A Christmas Carol/USA 2009). Paluu tulevaisuuteen -elokuvien luojan ja Forrest Gumpin ohjaajan Robert Zemeckisin vauhdikkaan, jännittävän ja koskettavan animaatioseikkailun päähenkilö on saituri Scrooge, jonka ääniroolissa loistaa mestarikoomikko Jim Carrey. Charles Dickensin klassikkotarinan tuore versio usuttaa joulua inhoavan miehen puntaroimaan elämänarvojaan uudessa valossa, kun hän kohtaa kolme henkimaailman olentoa. Äänirooleissa: Jim Carrey, Gay Oldman, Colin Firth, Robin Wright Penn, Bob Hoskins, Cary Elwes. Ohjaus: Robert Zemeckis. (91')

Pähkinänsärkijä

Pähkinänsärkijä (The Nutcracker) kertoo pienestä Maria-tytöstä, joka saa joululahjaksi herra Drosselmeieriltä pähkinänsärkijänuken. Maria näkee yöllä unta, jossa hän joutuu ilkeän Hiirikuninkaan hyökkäyksen kohteeksi. Tuolloin pähkinänsärkijä nukke herää eloon ja tulee auttamaan Mariaa. Myöhemmin Pähkinänsärkijänukke muuttuu Prinssiksi Marian kyyneleistä ja he matkustavat yhdessä Makeishaltijattaren maahan. Maan asukkaat esittävät heille erilaisia tansseja ja lopuksi Maria herää kotoaan pähkinänsärkijänukkensa kanssa. 

Jouluaattoon sijoittuvan tarinan kirjoitti saksalainen E.T.A.  Hoffman vuonna 1816. Ernst Theodor Amadeus Hoffman (1776-1822) oli mm. kirjailija, säveltäjä ja piirtäjä. Hoffman muutti kolmannen nimensä Wilhelmistä Amadeukseksi Kunnioittaakseen Mozartia. Pähkinänsärkijä on hänen tunnetuimpia töitä ja erityisen tunnetuksi sen teki säveltäjä Tshaikovski, joka sävelsi siitä balettiteoksen. Tarinan päähenkilöä Mariaa kutsutaan myös Klaraksi.

Pjotr Iljitš Tšaikovski (1840-1893) oli venäläinen säveltäjä, jonka kuuluisia teoksia ovat mm. Joutsenlampi, Prinsessa Ruusunen ja Pähkinänsärkijä. Pähkinänsärkijä-baletti esitettiin ensimmäisen kerran Pietarissa 18.12.1892 ja tämän jälkeen se on ollut suosittu esitys Joulun aikaan. Tšaikovski itse ei ollut tyytyväinen sävellykseensä vaikka Pähkinänsärkijä on tänä päivänä yksi arvostetuimmista baletin mestariteoksista.

Joulun-Aatto

Joulun-Aatto (A Christmas Carol) on tarina ilkeämielisestä, varakkaasta ja saidasta Ebenezer Scroogesta, joka vihaa joulua ja apua pyytäviä ihmisiä. Scroogen elämässä on hänen kollegansa tavoin tärkein asia on raha ja kun hänen kollega Marley kuolee on Scrooge hänen ainoa surija. Jouluaatto yönä Marley saapuukin kummittelemaan Scroogen luokse ja varoittaa häntä, että mikäli hän ei muuta tapojaan, niin Scrooge joutuu myös kantamaan painavia kahleita ikuisesti. Marley kertoo että tulevan yön aikana Scroogen luona tulee vierailemaan kolme joulun henkeä, mennyt, nykyisyys sekä tuleva ja mikäli hän haluaa muuttua hänen täytyy tehdä kaikki asiat mitä henget pyytävät. Henkien näyt tekevät Scroogeen suuren vaikutuksen ja tämä päättää korjata aiheuttamansa vääryydet ja tuottaa iloa kaikille. 

Joulun-Aatto, Joululaulu tai Saiturin Jouluna tunnettua  englantilaisen Charles Dickensin (1812-1870) joulutarinaa on julkaistu lukuisilla eri kielillä. Jolun-Aatto oli ensimmäinen suomennos vuonna 1878 ja tämän jälkeen teosta on suomennettu monilla eri nimillä. Dickens oli tuottelias kirjailija ja hänen teoksia julkaistiin aikakauslehdissä jatkosarjoina. Joulun-Aatto kirjan ensipainos julkaistiin 19.12.1843 ja sanotaan että, Dickens oli kirjoittanut teoksen rahapulassa ja aikaa sen kirjoittamiseen kului vain kuusi viikkoa. Muita Dickensin kuuluisia romaaneja ovat Pickwick-kerhon jälkeenjääneet paperit, David Copperfield, Oliver Twist ym. Dickensiä pidetään englantilaisuuden tunnuskuvana. 

Pieni Tulitikkutyttö

Hurja lastensatu, joka on surullinen tarina, pienestä tulitikkutytöstä, joka yrittää myydä tulitikkuja uudenvuodenaattona saadakseen ruokaa. Kukaan ei osta tikkuja häneltä ja hän on kylmissään ja nälissään kadulla. Tyttö ei uskalla mennä kotiinsa, sillä pelkää isän lyövän häntä. Tyttö sytyttää tulitikun ja sen valossa hän näkee ruokapöydän, joka on täynnä ruokaa, yrittäessään lähestyä kohti ruokapöytää, tulitikku sammuu ja näky katoaa. Tyttö sytyttää useamman tikun ja tarinan lopuksi tyttö kuolee. Ohikulkijat löytävät tytön kuolleena Uudenvuodenpäivän aamuna. 

Pienen tulitikkutytön tarinan on kirjoittanut kansainvälisesti tunnettu tanskalainen satusetä H.C. Andersen vuonna 1845. Hans Christian Andersen (1805-1875) oli kirjailija ja runoilija ja hänen teokset ovat osa eurooppalaista kulttuuriperintöä. Andersenin satuja on käännetty yli 125 kielelle ja niitä on suomennettu monilla eri nimillä. Hänen tunnetuimpia satuja ovat Ruma Ankanpoikanen, Pieni Merenneito, Lumikuningatar ja Peukalo-Liisa.