sunnuntai 26. tammikuuta 2020

Verla -yksi Suomen seitsemästä ihmeestä






Viime kesänä minulla oli vihdoin mahdollisuus päästä käymään Verlassa, jonka puuhiomo ja pahvitehdas on yksi Suomen seitsemästä ihmeestä. Siitä on jo melkein kymmenen vuotta, kun aloitin matkailualan opinnot ja meidän ensimmäinen koulutehtävä oli ryhmätyö, jossa piti esitellä Suomen Unesco-kohteet. Kun kaikki kohteet oli esitelty, niin päätin että haluan ehdottomasti käydä kaikissa Suomen Unesco-kohteissa.

Heti seuraavana kesänä (2011) teimme RoadTripin Suomessa ja minulla oli mahdollisuus käydä Petäjäveden vanhalla puukirkolla, joka oli minun ryhmäni esittelykohde, Vaasan merenkurkussa, Sammallahden kiviröykkiöllä sekä Rauman vanhassa kaupungissa. Suomenlinnassa olin jo käynyt useammin, joten jäljelle jäi vielä Sturen ketju sekä Verlan puuhiomo ja pahvitehdas. 




Näin kauan minun piti siis odottaa, että vihdoin pääsen käymään Verlassa ja ajomatkan aikana ilokseni huomasin, että reitin varrelta Porlammilta löytyy myös yksi Sturen ketjun mittauspisteistä.

Suomessa on mieletön määrä upeita paikkoja, mutta vain seitsemän on päässyt Unescon maailmanperintölistalle, joten näitä kohteita voidaan hyvin kutsua Suomen seitsemäksi ihmeeksi. Eikä suotta, sillä käyntimme Verlan tehtaalla oli yksi kesän reissujen kohokohdista, jopa isännän mielestä ja se on jo paljon!

Kesäretki Verlan ruukkikylään





Loman alkajaisiksi saavuimme Verlaan ja parkkipaikalla oli enää vain muutama auto meidän lisäksi. Huomasin että parkkipaikalta lähtee luontopolku ylös Kokkokalliolle ja sen varrella on hiidenkirnu. Tällä kertaa polku jäi tutkimatta ja sen sijaan menin katselutasanteelle ihailemaan kalliomaalausta. Vaikka kuinka yritin hahmottaa tuota kalliomaalausta, niin en löytänyt siitä opastaulun ilmoittamia kuvauksia. Löydätkö sinä?





Saavuimme ruukkialueelle ja saimme kuulla että tehtaalle pääsee tutustumaan vain opastetulla kierroksella ja niitä lähtisi aina tasatunnein. Kiersimme ruukin alueella ja katselimme vanhoja rakennuksia, tallinpihalta löytyi käsityöläisten pajoja ja sen lähettyviltä viinipuoti ja samasta rakennuksesta kahvila, mihin menimme ottamaan hieman huikopalaa.






Keskeisellä paikalla kylää, joen ja tehtaan vieressä oli upea sininen rakennus Patruunan pytinki, josta tehtaan patruuna on voinut seurata kylän ja tehtaan tapahtumia. Valitettavasti tuonne Pytinkiin ei taida päästä vierailemaan, mutta sen puutarha on kesällä upean näköinen. Rakennus on valmistunut vuonna 1885 ja sen on suunnitellut Eduard Dippel.


Opastettu kierros Verlan pahvitehtaalla






Opastettu kierros alkoi historiikillä ja katselimme lyhyen elokuvan, tämän jälkeen opas kertoi meille tehtaan toiminnasta, työvaiheista, tarinoita työntekijöistä ja tuon ajan elämästä Verlassa. 

Kierros oli todella mielenkiintoinen ja sen aikana selvisi minkälainen on kuusen tie metsästä tehtaalle ja kuinka siitä jalostettiin valkoista puupahvia. Minullakin saattaa olla kotona tuota samaista Verlan pahvia, sillä sitä on aikanaan käytetty koulujen opetustauluissa.

Kierroksen aikana näimme tuon ajan työkoneet ja opas esitteli meille miten niitä käytettiin, samalla saimme kuulla lukuisista työtapaturmista.






Tutustuimme kuivaamoon ja lopuksi pahvin pakkaamiseen, ja täältä jäi mieleeni vanhan rouvan tarina, joka oli työskennellyt tehtaassa ikänsä ja tiesi tarkalleen paljonko pahvi painaa, ilman että hän punnitsi sitä. Hänen työpisteeltä oli upeat näkymät joelle ja lattiaan oli painaantunut urat hänen kengistä.







Tehdas suljettiin vuonna 1964 ja konttorin seinällä olevasta kalenterista näkee milloin tehdas oli viimeistä päivää auki.








Verla



Verla on pieni noin 200 asukkaan kylä ja se sijaitsee 32 km Kouvolan keskustasta. Verlan kylää ympäröi metsät ja järvet ja sen läpi kulkee joki, jonka rannoilla on miljardeja vuosia vanhoja kallioita, joiden seinämiltä voi lukea ihmisten jättämiä viestejä tuleville sukupolville.




Verla tunnetaan Verlan pahvitehtaasta, joka on ollut vuodesta 1996 lähtien Unescon maailman-perintölistalla. Kesäisin Verlassa käy paljon matkailijoita ja tehtaan alueella on käsityöläisten puoteja, kahvila ja ravintola, majoitusta on tarjolla vanhojen tehdastyöläisten asunnoissa.


Verlan puuhiomo ja pahvitehdas





”Verla liitettiin maailmanperintöluetteloon vuonna 1996. Verlan puuhiomo ja pahvitehdas sekä sitä ympäröivä asuinalue muodostavat erinomaisen ja poikkeuksellisen hyvin säilyneen esimerkin pienimuotoisesta maaseudun teollisuusasutuksesta. Se liittyy selluloosa-, paperi- ja kartonkituotannon kukoistukseen Pohjois-Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa 1800-luvulla ja 1900-luvun alkupuolella, josta vain pieni osa on säilynyt näihin päiviin asti (kriteeri iv).” -museovirasto-

Hugo Neuman perusti Verlan kosken tuntumaan pienen puuhiomon vuonna 1872, hiomo kuitenkin paloi vain paria vuotta myöhemmin vuonna 1874. Itävaltalainen Gottileb Kreidl rakennutti vuonna 1882 puuhiomon uudelleen ja sen lisäksi pahvitehtaan. Alun perin rakennukset olivat hirrestä, kun kuivaamo 10 vuotta myöhemmin tuhoutui tulipalossa, suunniteltiin tilalle nykyinen punatiilinen rakennus. Rakennuksen suunnitteli arkkitehti Eduard Dippelin, joka oli yksi yhtiön kolmesta osakkaasta, myöhemmin puuhiomo ja pahvitehdas muutettiin samanlaisiksi Dippelin suunnittelemiksi punaisiksi tiilirakennuksiksi.






Kuusipuut uitettiin tehtaan tuntumaan ja kuljetettiin aluksi hevosten avustuksella tehtaalle. Tehtaalla puut kuorittiin ja pilkottiin, niistä valmistettiin massaa, josta muodostettiin koneen avulla arkkeja.  Märät ja painavat arkit vietiin kuivaamoon odottamaan pakkaamista.




Puupahvista valmistettiin erilaisia pakkaus-materiaaleja, kuten tupakka-askeja, karkki- ja kenkälaatikoita, sekä sitä käytettiin kirjansidontaan ja koulun opetustaulujen taustalevyksi. Pahvia vietiin kotimaan lisäksi,  ulkomaille lähinnä Venäjälle ja Keski-Eurooppaan.

Tehdas siirtyi 1920-luvulla Kymi-yhtiöiden omistukseen ja se toimi perinteisillä pahvinvalmistustavoilla aina vuoteen 1964 asti, kunnes sen toiminta lakkautettiin. Tehtaille mietittiin pitkään uutta käyttötarkoitusta kunnes se avattiin museona yleisölle vuonna 1972. Verlan pahvitehdas on Suomen vanhin tehdasmuseo, UPM-Kymmene omistaa museon ja vastaa sen toiminnasta.


Sijainti: 
Velantie 295, 47850, Verla
Avoinna: 
kesäaikaan, tarkista voimassa olevat aukioloajat.
Sisäänpääsy: 
12 € aikuiset / 9 € opiskelijat, työttömät, eläkeläiset / alle 18v vapaa pääsy / museokortilla vapaa pääsy.
Tarkista voimassa olevat hinnat!
Kulkuyhteydet:
Autolla:
Parkkipaikan tuntumassa on kalliomaalausten katselutasanne ja rantaa pitkin kulkee lyhyt Verlan historiapolku tehdasmuseolle.
Julkinen liikenne:
Kouvolasta on bussiyhteys Verlaan ja sieltä edelleen Repoveden kansallispuistoon Lapinsalmen sisääntulon luokse.
Lisätietoja: www.verla.fi
Lue lisää:
Lähtöselvitetty-blogin Katja on käynyt Verlassa useamman kerran, hänen upeasta postauksesta löydät puuttuvat palaset minun postaukseen, lue täältä.






Kalliomaalaukset



Verlan pahvitehtaan parkkipaikalla on katselutasanne, josta voi ihailla kalliomaalausta, jonka tarkkaa ikää ei tiedetä, oletetaan että maalaus on samaanien tekemä. Kalliomaalaus on tehty pystysuoraan kallioseinämään, joka on mannerjään sileäksi hioma. Kalliopiirros on pituudeltaan noin 6m ja korkeudeltaan 1,6m, se on tehty punamullalla. Kuvassa näkyy 8 hirveä ja 3 ihmistä sekä muutamia tunnistamattomia kuvioita. Kymenlaakson alueella on löydetty jopa 27 kalliomaalausta, ne ovat oman aikansa graffiteja, jotka kertovat ja viestivät sen ajan kulttuurista. Saimaan seudulla on myös paljon pystykallioita, joista löytyy useita vastaavia kalliomaalauksia.



Verlan lähiseutu




Verlan ympäristössä on muitakin mielenkiintoisia kohteita, minua kiinnostaa erityisesti Mustilassa sijaitseva Arboretum, metsäpuisto joka on tunnettu kesäkuussa kukkivista alppiruusuista, toinen herkullinen käyntikohde voisi olla Lakumesta, lakritsin ja marmeladin tehtaanmyymälä.

Mikäli tykkää patikoimisesta niin ei kannata missata Repoveden kansallispuistoa, joka on tunnettu riippusillasta ja lukuisista patikointireiteistä. Kansallispuiston riippusilta oli sortumisen vuoksi pitkään poissa käytössä ja tämän saimme karvaasti kokea viime kesänä, mutta nyt silta on uusittu 11/2019. Uusi Lapinsalmen silta on vankkarakenteisempi, siinä ei ole käyttörajoituksia ja sitä voi kävellä molempiin suuntiin, näin ollen vältetään ruuhkat.


Tuoreimmat kuulumiset löydät 
Martan Matkassa 






12 kommenttia:

  1. Siis wau mikä kohde ja miten upeita rakennuksia! Kiitos vinkistä, tuolla pitää ehdottomasti päästä joskus käymään. Olkkarin seinää koristaa parikin eri opetustaulua, joten mielenkiintoista oli lukea, mistä ne voivat olla alkujaan kotoisin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ole hyvä! Yritin omaa opetustauluani tutkailla, mutta en löytänyt siitä mitään mainintaa Verlasta, ainoastaan sen tekijästä...

      Poista
  2. Verla on minulla vielä käymättä vaikka harrastankin maailmanperintökohteita niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Jotenkin ei ole vain ollut asiaa noille seuduille. Tämä oli aika perusteellinen esittely.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Selvitän aina onko matkakohteessa Unesco paikkoja ja käyn mieluusti katsomassa niitä, mikäli osuu kohdalle. On myös useita kohteita mitä haluan varta vasten nähdä. Minulla on Suomesta vielä näkemättä Sturen ketjun pisteet lukuunottamatta sitä Porlammia, mielelläni päivittäisin uudelleen ainakin Rauman vanhan kaupungin. Mikä on sinun suosikki Unesco-kohteesi?

      Poista
  3. Verla. se on minultakin vielä näkemättä, vaikka niin monta vuotta olen ollut tästä puutteesta tietoinen. Kovin kauniilta näyttää juttusi perusteella, ehkä ensi kesänä?

    Struven ketju tuli tutuksi Tartossa, jossa on yksi ketjun pisteistä. Struven ketjuhan on ainoa maailmanperintökohde, joka sijoittuu usean valtion alueelle. Kiinnostavuudessa Verla kyllä voittaa Struven 6-0 :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Verla oli kyllä todella upea paikka yksi suosikeistani. Kesällä kun menet testaamaan Repoveden uuden sillan, niin samalla reissulla käyt Verlassa. Minulla on todella vain yksi pojo nähtynä tuosta Struven ketjusta.

      Poista
  4. Kiitos, tämä oli mielenkiintoinen kohde, joka itseltäni mennyt nimeä lukuun ottamatta ihan ohi. Toivottavasti osuu joskus jonkun kotimaan reitin varrelle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Verlassa kannattaa ehdottomasti poiketa mikäli on lähistöllä tai sitten suunnata sinne ihan varta vasten.

      Poista
  5. Meilläkin Verla jäi viimeiseksi Suomen Unesco-kohteista - vaikka kohde on todella kiva.
    Pidin tuosta kierroksesta, sillä vanhan tehtaan toiminta on vielä ollut prosessiltaan sen verran simppeli, että se on satunnaiselle kävijällekin kerrasta selitettynä ymmärrettävä ja sen myötä tuo eri tilat ja materiaalin kulku niiden välillä asettuvat kivasti kohdalleen.
    Jos haluat lukea Verla-juttumme, niin täältä löytyy.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Verla oli tosi kiva, täytyy käydä lukemassa myös sinun postaus. Postausta tehdessä huomasin että lippujen hinnat ovat nousseet huomattavasti, kun itselläni oli jäljellä muutama vanhempi esite. Minulla on vielä nuo Sturen ketjun pisteet käymättä, ainoastaan Pornaisissa kävimme matkalla Verlaan. Etsimme tuota pistettä pitkään vaikka se oli hyvin opastettu isolla tiellä, mutta sitten ne kyltit loppuivat kun käännyimme pikkutielle pyörimme pitkään lähistöllä, onneksi meitä vastaan tuli yksi rouva, jolta saimme tarkat ohjeet perille.

      Poista
  6. UNESCOn kohteista Verla on vielä käymättä. Se on kyllä kohdelistalla, ja olen luotavainen, että kesällä 2020 tuonne päädyn : ) Hienon näköinen paikka!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hienoa! Kannattaa ehdottomasti suunnata Verlaan. Oletko käynyt jo kaikki Sturen ketjun pisteet Suomessa? Jos niin mitä pidit? Kannattaako niitä lähteä jahtaamaan?

      Poista

Mahtavaa että löysit sivuilleni!
Jätäthän kommentin käynnistäsi, luen niitä mielelläni.