Tyttöjen tiistai, vaellusta Juralla

Tänään oli tyttöjen tiistai isolla T:llä! Tuttavani oli kutsunut Suomi-rouvia kotiinsa Genolieriin ja tarkoituksena oli lähteä heiltä kävelylle Juravuoristoon ja grillailla lounasta tämän jälkeen. Jokainen toi mukanaan jotakin lounaspöytään nyyttikesti-periaatteella. Itse ajattelin ilahduttaa Suomi-siskojani Papin Suomen reissulta tuomalla HK- sinisellä lenkillä. Tein HK:n blåsta grillivartaita ja lisäsin tikkuihin muitakin kasviksia kuten paprikaa, sipulia ja minitomaatteja. 

Kuukausi sitten otin ensimmäisen askeleeni sveitsiläistymistä ja ostin itselleni vaelluskengät. Sveitsissä vaeltaminen on suosittua ja täällä onkin lajin harrastamiseen upeat puitteet. Sveitsissä on laaja vaellusreittien verkosto jossa on yhteensä noin 60 000 kilometriä erilaisia kansallisia, alueellisia ja paikallisia sekä reittejä liikuntaesteisille. Vaelluksia voi tehdä kävellen, pyörällä, maastopyörällä, rullaluistimilla sekä kanootilla oman kunnon mukaan. Reittejä löytyy erilaisten teemojen mukaan esim. kulttuuri, perhe, näköala, ruoka sekä matkaa voi tehdä viinitilojen, Alppien ja jäätiköiden läpi. Reitit ovat hyvin merkitty ja ne ovat hyväkuntoisia ja hyvin hoidettuja sekä reittien varrella on useita julkisen liikenteen liittymiä. Reitit kulkevat mm. Jura-vuorten ja Alppien upeissa ja ainutlaatuisissa maisemissa sekä reittien väliset korkeuserot ovat suuria. 

Minulle tämänpäiväinen vaellus oli ensimmäinen jonka tein kävellen, sillä aikaisemmat vaellukseni olen tehnyt hevosen selästä. Keli oli aivan mahtava ja aurinko paistoi, kun lähdimme matkaan, aluksi etenimme jyrkkää ylämäkeä, joka vei mehut pois heti. Jatkoimme matkaa kiiveten Juravuorta ylöspäin ja välillä pidimme muutamia juomataukoja. Matkan varrella oli muutama upea näköalapaikka josta oli huikeat näkymät yli Lac Lemanin eli Geneve-järven. 

Reitti oli helposti käveltävää, pientä loivaa ylämäkeä ja niistä muutamista tasaista kohdista sekä alamäistä tuli otettua ilo irti kun taas pystyi puhumaan kävelemisen lomassa. Vaelsimme yhteensä reilu 5 kilometriä ja aikaa meiltä kului noin puoltoista tuntia, matkan aikana hiki valui ja reidet huusivat hoosiannaa, mutta kyllä oli iloinen mieli vaelluksen jälkeen. Kävimme piipahtamassa St Cerguen kylässä ja kuulin, että siellä on todella suosittu hampurilaisravintola sekä pizzeria, joita täytyy kyllä käydä kokeilemassa.

Matkasimme ihanalla pikkujunalla takaisin päin ja nautimme samalla upeista maisemista. Saavuimme tuttavani luokse ja aloitimme lounasvalmistelut, grillasimme ja katoimme kaikki herkut ulos. Pöytä oli kuin runsaudensarvi ja mietimmekin kuinka helppoa ja vaivatonta on järjestää nyyttikestit. Ruoat olivat jo valmiina, kenenkään ei tarvitse kokkailla koko päivää ja viettää aikaa keittiössä kun on lounasvieraita. 

Taisin kuitenkin saada pienen kipinän tuosta vaeltamisesta ja odotan jo innolla seuraavaa reissua. Onhan tuo maastossa patikointi mukavaa vaihtelua, ainaiselle tasaisen tallustamiselle.  

Tietoa Sveitsin vaellusreiteistä ja niiden merkinnöistä

Retkeilyreitit ovat yleensä leveitä, mutta niiden varrella voi olla kapeitakin kohtia ja jyrkillä osuuksilla on useimmiten kaiteet tukemassa. Retkeilyreitit on merkitty keltaisilla nuolilla tai timantinmuotoisilla retkeilijän kuvalla. 

Vuoristoreitit ovat kapeampia, jyrkempiä ja vaikeampia kulkea, reitin varrella voi olla ketjuja tai köysiä liikkumisen apuna. Vuoristoreiteillä kulkijan tulee olla hyvässä fyysisessä kunnossa ja tietää vuoristojen vaaroista liukastumisvaaroista ja nopeasti muuttuvista sääoloista. Vuoristoreitit ovat merkitty keltaisilla viitoilla joiden päihin on maalattu raidat valkoinen - punainen -valkoinen. 

Alppien läpi kulkevat reitit ovat haastavia ja vaativia kulkea, ne voivat mennä jäätiköiden läpi sekä reitin varrella voi joutua kiipeämään jyrkkiä kiviseiniä. Alpeilla kulkijan tulee olla todella hyvässä fyysisessä kunnossa, tietää vuorien vaarat ja osata käyttää köysiä. Alppireitit ovat merkitty sinisillä viitoilla joiden päihin on maalattu raidat valkoinen - sininen - valkoinen. 

Koko Sveitsissä on yhtenäinen reittien merkintätapa joka perustuu viittojen väreihin sekä reittien numerointiin. Keltaiset viitat ovat retkeilyreittejä, valkoiset viitat ovat esteettömiä reittejä ja punaiset viitat ovat pyörille, maastopyörille ja rullaluistimille. Vaellusreitit ovat numeroituja ja SwizerlandMobility internetsivuilta löytyy lisätietoa eri reiteistä, reittikarttoja, suunnitella omia reittejä sekä sieltä voi ladata puhelimeen ilmaisen mobiilisovelluksen. Reittien merkintäviitoissa olevat värilliset taulut kertovat lisätietoja reiteistä, taulujen numerointi kertoo, onko reitti valtakunnallinen (1 numero), alueellinen (2 numeroa) vai paikallinen (3 numeroa). Reittitiedot ovat myös erivärisiä ja vihreät kyltit ovat retkeilijöille ja esteettömille, vaaleansininen pyöräilijöille, okra maastopyöräilijöille, violetti rullaluistelijoille ja turkoosi melojille. 

Aprillipäivä ja tyttöjen tiistai

Aprilliä, aprilliä syö silliä ja juo kuravettä päälle!!! Tuota lorua muistan pienenä rallattaneeni useasti, vaikka pilat eivät aina tainneet onnistua. 

Aprillipäivää vietetään 1.4 ja tuolloin yritetään juksata perheenjäseniä ja ystäviä. Leikkimielinen huijaus on onnistunut, kun aprillipilan kohde on uskonut tarinan. Huijauksen jälkeen jälkeen täytyy kuitenkin heti kertoa, sen olleen aprillipilaa ja se tehdään aprillilorulla. 

Aprillipila ei saa loukata huijattavaa, eikä huijattava saa suuttua aprillipilasta. Aprillipäivä ei ole suomalaisessa kalenterissa ja usein sitä hyssytellään ettei muut hoksaisi ja oma pila onnistuisi.

Sanotaan että tämä keväinen hassuttelupäivä juontaa juurensa 1500-luvulta, Ranskasta ja silloin sitä vietettiin lemmen ja ystävyyden päivänä, jolloin lähetettiin kala-aiheisia kortteja. 

Ranskan opettajani kertoi, että Ranskassa pienemmät lapset askartelevat hyvissä ajoin paperisia kaloja, joihin on kirjoitettu hassuja tekstejä ja niitä yritetään laittaa huomaamatta huijattavan selkään. Ranskaksi aprillipäivä on nimeltään Poisson d’avril, poisson tarkoittaa kalaa. Englannissa sanotaan April Fool!

Aika ajoin täällä Geneven seudulla suomalaiset rouvat kokoontuvat joko kahvittelun merkeissä, tai sitten jonkun muun tapahtuman. Kahvittelu osuikin sopivasti tiistaille, jonka olen nimennyt "tyttöjen tiistaiksi". Viime aikoina olen sattumoisin tavannut ystäviäni ja tuttaviani, tiistaisin erilaisten tapahtumien merkeissä ja aion siis jatkossakin pyhittää yhden päivän viikosta eli tiistain tytöille!

Eräs rouva oli kutsunut meidät kotiinsa Marchissyyn kahveille ja ennen sitä oli tarkoitus lähteä sauvakävelemään Jura-vuorten metsiin. Marchissy on pieni 472 asukkaan kylä ja se sijaitsee Vaudin kantonissa, Nyonin alueella, Jura-vuoren tuntumassa.

Lähdimme reilun kymmenen suomalaisen naisen kanssa valloittamaan kylää kävellen ja teimme reippaan kävelyreitin ihanassa maalaismaisemassa. Aurinko hemmotteli meitä ja kävelyn lomassa oli mukava jutustella uusien tuttavuuksien kanssa. 

Päästyämme takaisin emäntämme luokse, pöydät notkuivat jokaisen tuomista suolaisista ja makeista nyyttäriherkuista. Mikä parasta, pääsimme testaamaan suomalaista saunaa! Muistelen että olisin viimeksi ollut lokakuussa kylpylän saunassa, joten oli ihana pitkästä aikaa päästä saunomaan. Voiko ihanammin päivä enää alkaa?