Osallistuin
viime vuonna Helmet-kirjahaasteeseen ja sen myötä tuli luettua sekä kuunneltua
useita kirjoja, oman mukavuusalueen ulkopuolelta. Huomasin että on olemassa
myös Helmet-elokuvahaaste, mutta siihen en viime vuonna osallistunut ettei tule
liikaa suorituspaineita.
Lukuhaaste oli niin mieluisa ja jäin miettimään jos sen
avulla innostuisin tänä vuonna katsomaan elokuvia, sillä normaalisti katson
vuoden aikana max 3 elokuvaa. Moniin haastekohtiin on vaikea löytää sopivaa elokuvaa,
mutta eiköhän ne vielä tässä vuoden aikana löydy. Elokuvahaasteeni on alkanut
loistavasti, olen nyt jo nyt voiton puolella, sillä katsottuna on 4 elokuvaa! Ohessa
linkki Helmet elokuvahaasteesen.
23. elokuva josta pidit lapsena?
Viimeksi
katsoin elokuvan, joka sijoittui haasteen kohtaan 23, elokuva josta pidit
lapsena? Ensimmäiseksi tuli tietenkin mieleen Peppi Pitkätossu, mutta Peppi
elokuvat nousivat uudestaan suosioon kun omat lapseni olivat pieniä, joten
niitä tuli useasti katsottua uudestaan silloin.
Seuraavaksi
minulle tuli mieleen Pikku-Heidi, tuo kiharapäinen luonnonlapsi, joka juoksenteli
pitkin Alppiniittyjä ja asusteli vihaisen isoisän kanssa. Heidiä esitti useissa
elokuvissa ikoninen lapsitähti Shirley Temple ja minä tunsin näyttelijän aina vain Heidinä.
Pikku-Heidi
oli yksi lapsuuden suosikkielokuva, enkä ole törmännyt Pikku-Heidiin missään
muodossa lapsuuteni jälkeen. Olin ehtinyt jo unohtaa koko tarinan, joten oli jo
aika palauttaa se jälleen mieliin, joten päätin katsoa haastekohtaan elokuvasta uuden version
vuodelta 2015. Elokuva oli oikein hyvin toteutettu ja samalla sain pientä helpotusta
Sveitsi-ikävääni, ihailemalla upeita Alppimaisemia.
Pikku-Heidin tarina
Heidi
on sveitsiläisen Johanna Spyrin 1880-luvulla kirjoittamia kirjoja, joiden tapahtumat
sijoittuvat Alpeille Grubündenin kantoniin Churin alueelle missä hän vietti
lapsuutensa kesiä. Heidi oli orpotyttö ja asusti Dede-tätinsä kanssa, kunnes täti
vei Heidin isoisänsä luokse asumaan, vastoin hänen tahtoa. Aikaa myöden erakkona
asuva isoisä oli kuitenkin tyytyväinen Heidin seuraan ja hän sai jäädä asumaan
isoisän luokse orpokodin sijaan. Heidi eleli isoisänsä kanssa ylhäällä vuorilla,
eikä käynyt koulua muiden lasten tapaan.
Myöhemmin Dede-täti haki Heidin
vuorilta ja vei hänet seuraneidiksi Frankfurtiin liikuntaesteiselle Klara-neidille.
Heidi kävi koulua ja oppi lukemaan mutta ikävöi kotiin Alpeille. Heidi
sairastuu, mutta paranee pian kun pääsee takaisin Alpeille, Heidi kirjoittaa
ahkerasti Klaralle kirjeitä ja saa hänet vihdoin vieraakseen vuorille ja sitten
tapahtuu ihmeitä. Heidi kirjoja on käännetty 50 eri kielelle ja niitä on suomennettu
jo 1900-luvun alussa.
Paluu Sveitsiin Heidin mukana
Kun
muutimme muutamia vuosia sitten Sveitsiin, niin ainoat mielikuvat mikä minulla
oli Sveitsistä liittyi juuri tuohon Heidi elokuvaan eli Alppiniityt ja -majat sekä
lumiset rinteet. Kuvittelin että asumme Alppimajan näköisessä rakennuksessa,
mutta toisin kävi, kaupungeissa ei juuri Alppimajoja näe, taajamissa niitä on muutama
siellä täällä.
Etsin
alkuun pitkään itselleni sopivaa ranskankielen opettajaa ja sitä odotellessa
ostin koulun joulumarkkinoilta muutaman ranskankielisen lastenkirjan harjoitellakseni
kieltä. Ei liene yllätys, että yksi niistä oli Johanna Spyrin kirjoittama Heidi.
Valitettavasti kirja oli kuitenkin liian haasteellinen ja se jäi tuolloin lukematta.
Nyt lukeminen saattaisi jopa onnistua, varsinkin kun Heidin tarina on tuoreessa
muistissa, ehdin meinaan Sveitsin aikana kartuttaa hieman ranskankielen sanavarastoa.
Monet
lasten kirjojen tarinat jäävät elämään ja niiden ympärille rakennetaan erilaisia
teemapuistoja ja lapsiperheiden käyntikohteita. Niin myös Heidin tarinoiden
pohjalta on rakennettu Heidi Haus eli Pikku-Heidin maailma, jossa on Heidin
Alppitalo ja pieni kylä, eläimiä, kaksi Heidi teeman mukaista patikointireittiä,
Sveitsin pienin postitoimisto, Johanna Spyrin museo sekä alhaalla Maienfeldin
kylässä on Heidi-kauppa.
Sveitsin
aikana lapsemme olivat teinejä ja teemapuistot eivät enää kiinnostaneet, tämän vuoksi Heidi-maailma ei ollut listallamme, paitsi aivan loppumetreillä…
Olin
tyttäreni kanssa Road Tripillä juuri ennen paluumuuttoamme Suomeen vuonna 2017.
Päätimme vielä viettää hieman lomaa ja käydä paikoissa, jotka olivat meidän Sveitsin
”must see” listallamme.
Olimme
juuri toteuttaneet yhden haaveemme, matkustamalla Berninan Alppijunalla Italian puolelle ja
olimme ajelemassa Liechtensteinin kautta St Galleniin yöksi. Ajelimme St Gallenin
suuntaan upean vuoristosolan kautta, jonka serpentiinitie oli niin kapea että
päätä huimasi.
Iltapäivä oli jo pitkällä ja aloimme etsiä ruokapaikkaa kun huomasin
että olemme vain kivenheiton päässä Maienfeldistä, missä tuo Heidin maailma
sijaitsee. Koukkaus Meienfeldiin ei tekisi suurta mutkaa meidän reitille, joten
päätimme käydä siellä syömässä ja katsastamassa samalla ikoniset Alppimaisemat.
Nuo huikeat maisemat löytyvät myös Sveitsin Grand Tour-matkailureitin kohdelistalta.
Saavuimme
Heidi-maailmaan vähän ennen sen sulkeutumista, joten päätimme että emme osta
sinne lippuja, sillä talot olivat juuri menossa kiinni. Sen sijaan ihailimme
maisemia ja vuohia hetken aikaa. Meillä oli pitkä päivä takana ja matkaa vielä
edessä, joten jätimme suosiolla nuo Heidin patikointireitit kulkematta.
Maisemat olivat kyllä niin upeat ja en ihmettele yhtään, että ne ovat
innoittaneet Johanna Spyriä kirjoittamaan Heidi kirjoja.
Täältä
pääset tarkistamaan Heidi-maailman aukiolojat ja sisäänpääsymaksut.
Lähdimme alas Maienfeldin kylään, joka on idyllinen herttainen vanha keskiaikainen kylä, kapeat tiet ja kujat olivat haastavia jopa pikku Fiudelle. Kylä oli hiljainen, kaupat olivat sulkeutuneet löysimme vain yhden ravintolan, joka oli vielä avoinna. Ravintola oli tupaten täynnä juuri alkaneen rankkasateen vuoksi, mutta jäimme sinne pitämään sadetta. Ravintolan tunnelma ja menu muistuttivat perinteistä ”saksan” sveitsiä, palvelu oli hyvää, mutta tilauksen tekeminen oli meille haasteellista…
Maienfeld
Maienfeld
on pieni noin 3000 asukkaan kylä Graubündenin kantonissa Sveitsin saksankielisellä
alueella. Maidenfeld sijaitsee Sveitsin itä-rajan tuntumassa noin 22 kilometrin
päässä Vaduzista Liechteinsteinin pääkaupungista. Graubünden on pinta-alaltaan Sveitsin suurin kantoni
ja noin kaksi kolmannesta on vuoristoa, korkein vuori on Italian rajalla
sijaitseva Piz Bernina 4049 m. Heidin lisäksi Maienfeld on tunnettu
paikallisesta viinistä.
Mikä mahtaa olla sinun lapsuuden suosikkielokuva?
Blogin
lisäksi minua voi seurata
Martan Matkassa
Martan Matkassa













