Näytetään tekstit, joissa on tunniste museokortti. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste museokortti. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 13. helmikuuta 2022

Kuusisaaren tyylikäs taidekoti - Villa Gyllenberg



Kulttuurikeskiviikko


Minä ja museokorttini ollaan oltu todella tylsistyneitä, kun emme ole päässet pitkään aikaan yhdessä ulkoilemaan. Minulla alkaa seinät kaatua, kun mihinkään ei pääse ja museokorttini ahdistuu lompakossa. Viime viikolla päätin, että asialle pitää tehdä jotakin ja lanseerasin kulttuurikeskiviikon eli jatkossa, joka keskiviikko aion nauttia edes pienen hetken kulttuurista. 

Halusin päästä museoon, moni on vielä nettisivujen mukaan suljettu tai avoinna rajoitetusti. Aloin kartoittamaan sellaisia kohteita, missä en ole aikaisemmin käynyt ja lopulta päädyin Kuusisaaressa sijaitsevaan Villa Gyllenbergiin, joka on minulle täysin tuntematon. Tämän museon kohdalla on vähän sama tarina kuin viereisen Didrichsenin kanssa, monesti olen ajanut sen ohi ja miettinyt, että tuolla pitäisi joskus käydä. 




Ajattelin, että olen ainoa vierailija, mutta yllätyin kun siellä oli paljon porukkaa, vaikka oli melkein sulkemisaika. Vasta kotona minulle selvisi, että museo on juuri avattu remontin jälkeen. Tykkäsin museosta kovasti, suuren vaikutuksen minuun teki kotimuseon puoli taiteen ja sisustuksen yhdistely, seuraavalla kerralla ehdin varmaan keskittyä taiteeseen enemmän. Huomasin, että museo kuuluu Small Art Museums Helsinki verkostoon ja heillä on muita vastaavia museoita, ehkä näistä löytyy joku kohde kulttuurikeskiviikolle.


Ihastuttava taidekoti





Kun astuin sisään kotimuseon puolelle, ihastuin siihen heti, sisääntulon näyttävien verhojen takaa pilkotti tyylikäs taidekoti. Katselin ympärilleni ja ihmettelin maalausten ja arvoesineiden runsautta, jotka olivat sulassa sovussa oleskelutilojen sisustuksen kanssa. Pyörin hetken ympäri ja ihastelin näkymää, en tiennyt mistä aloittaa, joten päätin edetä järjestyksessä. Alakerrassa on kaksi oleskelutilaa sekä ruokailutila.  

Alakerran suuri oleskelutila oli ryhmitelty kolmeen osaan, ensimmäisenä katseen vangitsee flyygeli ja suuret ikkunat, vasemmalla puolella on istuinryhmä, jonka ympärille on sijoiteltu taidekokoelma, joka sisältää tunnettujen suomalaisten teoksia Oikealla puolella takan vieressä on houkutteleva paikka istuutua ja katsella ympärille sekä alas salonkiin. 






Salonkia hallitsee vaaleanpunainen sohvaryhmä, joka on sijoitettu siten, että siitä näkee ruokailutilaan sekä Laajalahdelle, kesällä näkymät ovat varmasti upeat.







Edustusasunnon ruokailutilassa on näyttävästi katettu pitkä pöytä ja vieraiden iloksi seiniä koristaa Anen lempitaulut. Paraatipaikalla on Anen ensimmäinen Helene Schjerfbeck hankinta, Lehtimajajuhla maalaus on vuodelta 1883. Ruokailutilasta on näkymät salonkiin ja isot ikkunat Laajalahdelle. 

Keittiötä en huomannut lainkaan, se on ilmeisesti poistettu museon muutostöiden yhteydessä vuonna 1980, miten harmillista.






Yläkerrassa kolme huonetta, joista yhdessä pyöri mielenkiintoinen Ane Gyllenbergin historiikki. Sisääntulon oikealta puolelta, takkaryhmän vierestä lähtee rappuset yläkertaan. 

Välitasanteella kannattaa pysähtyä katsoma lasimaalausta, sen vasemmasta alakulmasta löytyy vapaamuurareiden symboli harppi ja suorakulma. 





Kaksi huoneista on sisustettu oleskeluhuoneiksi, viherhuone ja toinen on varmaan ollut työhuoneena, mutta tämän hetken ”ajan hengessä” -näyttelyn vuoksi sisustus on siirretty alakerran Gallerian tiloihin. Olisin mielelläni nähnyt, miten huoneet on sisustettu, kun perhe on asunut siellä. 







Galleria





Ruokailutilasta pääsee museon Galleriaan, se on valoisa ja moderni, näyttelytiloissa on parhaillaan menossa ”Ajan hengessä” -näyttely 10.4.2022 asti. 

Esillä on useita Helene Schjerfbeckin töitä sekä Anen työhuoneen sisustus. Gallerian vieressä on kahvila, josta on näkymät Laajalahdelle. Lisärakennus ja Galleria, ei mielestäni sopinut vanhan talon tunnelmaan. 








Talvinen sää esti tutustumasta pihaan ja rakennukseen ulkopuolelta, joten tänne pitää ehdottomasti palata keväällä tai kesällä uudelleen, kun puutarha kukkii.


Ane Gyllenberg


Kuva: Wikipedi, Ane Gyllenberg ,1961


Ane Gyllenberg syntyi Iitissä 24.12.1891, hänen äiti Emilia oli pappilan tytär ja isä Eskil kuului ruotsalaiseen Gyllenbergin aatelisukuun ja työskenteli Åminneforsin ruukin kirjanpitäjänä ja hoiti tilaa Iitin Perheniemen kartanossa. 

Ane valmistui Turun kauppaoppilaitoksesta vuonna 1911 ja aloitti työt pankissa, hän muutti Helsinkiin vuonna 1916 ja aloitti työt Pankkiiriliike Tom Sahlbergillä. Suomen itsenäistymisen jälkeen 6.12.1917 Ane liittyi Helsingin suojeluskuntaan. 

Helsingissä Ane tapasi vaimonsa Signen, joka työskenteli pankkineitinä, pariskunta meni naimisiin vuonna 1919 ja kaksostytöt Marianne ja Margareta syntyivät vuonna 1920, myöhemmin vuona 1932 pariskunta sai pojan, joka kuitenkin kuoli heti synnytyksen jälkeen. 




Ane työskenteli pankkiiriliikkeessä ja oli siinä osakkaana, liikkeellä oli mennyt pitkään hyvin, kunnes Tsaarin valta murtui ja Venäjän ruplan arvo romahti valuuttamarkkinoilla. Pankkiiriliike joutui irtisanomaan työntekijänsä, Ane siirtyi kiinteistöalalle ja perusti oman yrityksen. 

Myöhemmin (1925) hän osti pankkiiriliikkeen  Sahlbergin kuolinpesältä ja ryhtiliikkeen avulla hän pelasti yrityksen konkurssilta. Yrityksen toiminta alkoi kannattaa ja vuonna 1936 sen nimeksi vaihdettiin Pankkiiriliike Ane Gyllenberg, vuotta myöhemmin hän sai Suomen kansalaisuuden. 




Perhe asui Helsingissä ja muutti Kuusisaareen vuonna 1938, jolloin Villa Gyllenberg valmistui. Ane oli tunnettu hyväntekijä, 1948 perustettiin hänen ja Signen nimeä kantava säätiö, jonka tarkoituksena oli rahoittaa lääketieteellistä tutkimusta. Ane luopui terveyssyistä toimitusjohtajan tehtävistä 1955 ja myi yrityksen työtoverilleen ja alaisille. 

Ane Gyllenberg sai kauppaneuvoksen arvonimen vuonna 1949, hän oli innostunut taiteenkerääjä, mukana vapaamuurareiden toiminnassa, hän oli hengellinen ja kiinnostunut Rudolf Steinerin ajatuksista ja opeista. Ane ja Signe molemmat kuolivat vuona 1977, heidän perintönsä elää edelleen Villan Gyllennbergissä.


Villa Gyllenberg


 

Villa Gyllenberg on taide- ja kotimuseo Kuusisaaressa Laajalahden rannalla. Museorakennus valmistui vuonna 1938 pankkiiri Ane Gyllenbergin (1891-1977) ja Signe Gyllenbergin (1895-1977) perheen kodiksi. Kotimuseo on tunnelmallinen, sen tyylikäs sisustus on alkuperäinen ja taulut ovat edelleen samoilla paikoilla. 





Ane oli innokas taiteenkerääjä, museossa on yli 400 taideteosta, runsaasti esineistöä ja huonekaluja, jotka ovat taidokkaasti sijoitettu osaksi kotimuseon sisustusta. Kokoelmassa on paljon tunnettujen suomalaisten taiteilijoiden teoksia, suurin osa maalauksista on esittävää taidetta, nykytaidetta on vähemmän. 

Varhaisimmat teokset ovat 1400-luvulta. Helene Schjerfbeck oli Anen lempitaiteilija, tänä päivänä museossa on noin 40 hänen teosta, se on laajin yksityinen kokoelma. 



Museon toiminnasta ja taidekokoelmasta vastaa Signe ja Ane Gyllenbergin säätiö, jonka pariskunta perusti vuonna 1949. Säätiö perustettiin tukemaan lääketieteellistä tutkimusta, apurahoja on jaettu vuodesta 1950 lähtien, joka toinen vuosi, tuen saajat ilmoitetaan Ane Gyllenbergin syntymäpäivänä 24.12.



Pariskunnan kuoleman jälkeen huvilan yhteyteen rakennettiin galleria, museo avattiin yleisölle vuonna 1980. Museota laajennettiin vuonna 2021 tehdyn peruskorjauksen yhteydessä.  



Museossa on kahvila ja museokauppa sekä siellä järjestetään konsertteja. 

Kesällä museoon pääsee Helsingistä venebussilla, pysäkki sijaitsee kävelymatkan päässä, viereisen Didrichenin museon rannassa.  

Osoite: Kuusisaarenpolku 11, 00340 Helsinki
Avoinna: ke, la, su klo 12-17 
Lisätietoja: www.villagyllenberg.fi 


Tuoreimmat kuulumiset löydät Martan Matkassa 


tiistai 7. toukokuuta 2019

Kesäseikkailu - kappale kauneita Suomea



Suomi, Punkaharju, Maisema, Kesä, Järvi, Järvimaisema
Punkaharju Kuva: Pixabay


Kesäloma kolkuttelee jo ovelle ja olemme miettineet erilaisia vaihtoehtoja kesäloman suhteen, mutta mikään vaihtoehto ei ole tuntunut siltä, että tää on se juttu tänä kesänä. Minulla on pitkästä aikaa kuukauden palkallinen kesäloma ja en todella haluaisi viettää sitä kotinurkissa, sillä tekemättömät työt kummittelisivat koko ajan mielessä. Viime aikoina olen paljon pähkäillyt, että mitäs jos viettäisimme lomaa Suomessa? Kesä on parasta aikaa täällä koto-Suomessa joten, miksi lähteä merta edemmäs kalaan? Muille maille vierahille voi hyvin lähteä silloin kun kelit on täällä surkeita, Papikin painoi vihreää valoa tälle ajatukselle.

Minulla on heti lukuisia paikkoja mielessä, missä ehdottomasti haluaisin käydä ja useita majoitusvaihtoehtoja mitä haluaisin kokeilla. Eilen silmiini osui Matka maailman ympäri 80 vuodessa-blogin Lauran uusin postaus ”Kesän jännittävin museokierros” ja se muistutti minua Museokortin järjestämästä kilpailusta, jossa piti suunnitella ”Unelmien Museokorttikierros” Olin ajatellut osallistua kilpailuun, sillä seikkailun suunnitteleminen kuulosti todella hauskalta, ja jos hyvin käy niin palkinnoksi saa toteuttaa oman kierroksen. Minuun iski laiskuus ja annoin asian olla, mutta kun huomasin että kilpailuaikaa oli vielä jäljellä niin ajattelin että mikä ettei…

Minun kesäseikkailuni suuntautuu tällä kertaa Itä-Suomeen ja mukana on useita luontokohteita sekä tietenkin museoita ja mielenkiintoisia majoitusvaihtoehtoja. Tämä on aikuisten seikkailu, teemme matkaa autolla ja lähdemme liikenteeseen Espoosta.

Road Trip Itä-Suomessa





1 päivä Espoo => Repovesi => Verla 254 km


Repoveden kansallispuisto kuva Wikipedia

Ensimmäisenä päivänä suuntaamme kohti Kouvolaa ja Repoveden kansallispuistoa, olen jo pitkään halunnut päästä patikoimaan Repoveden kansallispuistoon ja näkemään tuon upean riippusillan. Päivän ohjelmassa on patikointia, pakkaamme auton lisäksi mukaan eväät, jotka voimme nauttia kansallispuiston taukopaikalla.

Patikoinnin jälkeen ajelemme Verlan pahvitehtaalle, joka on yksi Suomen seitsemästä Unescon suojelukohteesta. Yövymme Verlan tehtaan työntekijöiden asunnossa.


”Verlassa voi majoittua 1800-luvun lopun tunnelmaa henkivissä tehtaan työntekijöiden entisissä asunnoissa. Yöpyminen onnistuu myös perinteikkäässä uittotuvassa, uudemmissa puumökeissä tai taivasalla puussa”

Asunnosta riippuen hinnat vaihtelevat 55 €- 115 € / yö. Verlan mökit 



2 päivä Verla => Imatra 145 km


Imatran Valtionhotelli kuva: Wikipedia


Päivä kuluu tutustuessa Verlan tehdasmuseoon, tämä kohde on ollut pitkään toivelistallani, sillä se on Struven ketjua lukuunottamatta ainoa Unesco-kohde Suomessa, mikä minulta on vielä näkemättä.

Illaksi matkaamme Imatralle ja yritämme olla perillä ennen klo 18.00 että ehdimme näkemään koskinäytöksen.

Majoitumme historiallisessa Imatran Valtionhotellissa, joka on ollut myös pitkään toivelistallani.

2h huone koskinäkymällä 139 € / yö


3 päivä Imatra => Punkaharju 89 km

Punkaharju Kuva Wikipedia

Vietämme aamupäivän Imatralla ja jatkamme matkaa kohti Punkaharjua ja sen upeita maisemia. Punkaharjulla käymme Lustolla Suomen Metsämuseolla ja käymme patikoimassa Punkaharjun mahtavissa maisemissa.

Majoitumme Punkaharjun Valtionhotellissa 2h huone alk. 115 € / yö


4 päivä Punkaharju => Möhkö => Koli 303 km

Suomen itäisin piste Virmajärvessä olevalla saarella.
Suomen ja EU:n itäisin piste Kuva:Wikipedia

Ennen lähtöä käymme vielä ihailemassa upeita harjumaisemia ja teemme pienen kävelylenkin ennen pitkää automatkaa. Seuraava kohteemme on Möhkö, joka on Suomen ja samalla EU:n itäisin paikka, kun tämä piste on saavutettu, niin jatkamme matkaa kohti Kolia. Pitkän ajomatkan jälkeen on hyvä jaloiella ja käymme tutustumassa Kolin luontokeskus Ukkoon.

Majoitumme Kolin Sokos-hotellissa hinta alk. 148 € / yö



5 päivä Koli


Finland, Koli, Pielinen, Järvi, Kansallismaisema, Kesä
Kolin kansallispuisto Kuva:Pixabay

Tänään on välipäivä ja aiomme nauttia Kolin maisemista ja luonnosta sekä hotellin kylpylästä.



6 päivä Koli => Jyväskylä => Hankasalmi 355 km


Kuvahaun tulos haulle iglu majoitus wiki
Tämä Wikipedian kuva Kakslauttasen igluista on houkutellut minua majoittumaan Iglussa.
Löysin lasikattosen Iglu majoituksen Hankasalmelta. Kakslauttanen kuva Wikipedia


Vielä viimeinen vilkaisu noihin upeisiin Suomen kansallismaisemiin ja sitten matka jatkuu kohti Jyväskylää, katsomaan Alvar Aallon upeita taidonnäytteitä. Tarkoitus olisi vierailla Alvar Aallon museossa ja käydä katsastamassa Säynätsalon kunnantalo. Seuraavan yön vietämme Hankasalmella, lasikattoisessa Iglussa, tätä majoitusta odotan innolla.  Mietin mahtaako kesällä olla liian valoisaa, ettei saa unta?

Majoituksen hinta todella hurja, alk. 300 € / yö

 

7 päivä Hankasalmi => Tampere => Isokari majakka Uusikaupunki 372 km


Kuvahaun tulos haulle isokari majakka wiki
Uusikaupunki Isokarin majakka Kuva: Wikipedia


Tänään startataan Hankasalmesta, Jyväskylän kupeesta ja pitkästä aikaa pääsen käymään Tampereella. Piipahdamme Amurin työläismuseokorttelissa ja vihdoin pääsen käymään Vakoojamuseossa, joka on ollut toivelistallani jo todella kauan. Jatkamme matkaa Uuteenkaupunkiin, jossa tarkoitus yöpyä Isokarin majakassa. Tätä majoitusta odotan innolla!      

Isokarin majakkayön hintatietoja ei tähän hätään löytynyt, joten täytyy kysellä ja varmistaa että ehdimme vielä lauttaan saman päivän aikana, yöpyminen majakassa olisi ihan huikeata.




8 päivä Uusikaupunki => Turku => Kemiönsaari 281 km


Turku, Turun Linna, Maisema, Satama, Meri, Jää
Turun linna kuva: Pixabay


Uusi aamu koittaa Uudessakaupungissa ja lähdemme ajamaan kohti Turkua! Uskomatonta mutta totta, en vielä koskaan käynyt Turun linnassa. Kauan olen halunnut sillä käydä, joten nyt on aika korjata tämä erehdys! Lopuksi ennen kotiinpaluuta piipahdetaan vielä Kemiönsaarella.


Suunnittele unelmiesi Museokorttikierros


Tälläisiä seikkailuita on suunnitteilla kesäksi, miltä kuulostaa?

Toivottavasti onni suosii meitä ja saamme toteuttaa tämän retken. Osallistun tällä blogipostauksella Museokortin järjestämään ”Suunnittele unelmiesi Museokorttikierros”- kilpailuun.


Tervetuloa blogiini

www.martanmatkassa.fi

Tuoreimmat kuulumiset löydät Martan Matkassa