torstai 10. maaliskuuta 2016

Ystäviä tapaamassa ja laskettelua Italian Cerviniassa





Hiihtoloman lopuksi ajoin Alppien yli Italiaan tapaamaan ystävääni, joka oli perheen kanssa hiihtolomareissulla Aostan lähistöllä sijaitsevassa Antey Saint-Andrén kylässä. Ajomatka hieman jännitti etukäteen, miten selviän noista kapeista serpentiiniä muistuttavista vuoriteistä. Lähdin lauantaina liikenteeseen ja ruuhkaa välttääkseni Mont Blancin tunnelin sijaan ajattelin ajaa Sveitsin kautta. Montreuxin jälkeen oli pakko pysähtyä ostamaan lumiketjut, sillä keli näytti todella surkealta, kauhea viima ja pientä lumisadetta. Kun pääsin noille vuoriteille hämmästelin kun sain posotella menemään aika lailla yksin, olin nähnyt kylttejä missä kerrottiin joidenkin teiden olevan suljettu ja aloin pelätä että olen juuri kyseisellä tiellä. Ei sentään pääsin hyvin ajamaan ja aina kun tunnelin keskivaiheilla navista kuuluu ”Tervetuloa Italiaan”, niin se saa minut hymyilemään ja mikä tunne on tulla tunnelista ulos.



Antey Saint Andrè, selkeällä säällä taustalla näkyy Matterhorn

Majapaikkani Hotel Filey


Loppumatka meni aika näppärästi ja löysin yllättävän hyvin perille. Tosin ensimmäistä kertaa aloin pohtia minkälaista on olla yksinäinen naismatkustaja autolla? Jätin suosiolla vessakäynnin väliin levähdysalueella, missä oli ainoastaan yksi rekka. Saavuin hotellille, ystävällinen virkailija otti minut vastaan ja ohjasi huoneeseen, respa-neiti katsoi minua hymyillen ja sanoi tässä on sitten se parveke mitä pyysitte. Olin taas kerran pyytänyt parveketta sekä näköalaa ja tällä kertaa taisi tärpätä, sillä pikkuruiselta parvekkeelta näki vuorille, tosin toiselta puolelta olisi näkynyt suoraan Mattehornille. Matkaan oli mennyt jo sen verran aikaa etten nähnyt järkeä ostaa enää hissilippua tulopäivälle, vaan sen sijaan päätin levätä hieman ajomatkan jälkeen, käydä syömässä ja vilkaisemassa kylää.



Takana näkyy Antey Saint André 

Tältä pihalta kuululi ihanaa italialaista kovaäänistä keskustelua

Kivan näköinen lomakylä


Tuttavani asuivat muutaman kilometrin päässä hotellistani ja olimme sopineet näkevämme illallisella. Ajattelin kävellä tuon matkan heidän hotellille ja kun kävellyt pari kilometriä, niin kävelytie loppui ja oli pakko soittaa kyyti perille. Oli todella ihana nähdä tuttavaperhettä ja arvatenkin juttua riitti. Ravintolan palvelu oli hieman hidasta, sillä siellä taisi olla vain yksi tarjoilija, joka puhui Englantia ja hänkin taisi käydä aina kulman takana kääntämässä googlen kääntäjän kanssa. Nautimme yhdessä mukavan illallisen ja hauska ilta päättyi aika hassusti… Olimme maksamassa laskua ja se oli aikamoista säätöä, sillä kassahenkilö puhui vain Italiaa. Pyysin kassahenkiöä tilaamaan taksia ja hän selittää meille ummet ja lammet Italiaksi ja lopuksi hän kertoo että tuo ”Englantia” puhuva tarjoilija vie minut hotellille! Siinä sitä sitten ihmeteltiin ja päiviteltiin, minä ihmettelin ja naureskeltiin ystävieni kanssa, että mitä tässä oikein tapahtuu. No lopputulos oli todella niin että istahdin pienen Smartin kyytiin ja tarjoilija ajoi minut kotiin! Tätä voi kutsua jo palveluksi!






Viime aikoina olen valitellut näistä hotelleista, mutta tämä hotelli oli puitteiltaan niin ihana, enkä halunnut pilata sitä idyllistä tarinaa, jonka olin kehitellyt mielessäni pienestä perhehotellista. Hotellia oli selkeästi sisustettu ja laitettu rakkaudella ja se olikin tosi viehättävä, tosin siinä näkyi hieman ajan jättämiä jälkiä. Kuitenkin minua vaivasi se Wi-fi, sillä se ei toiminut huoneessa, eikä oikein muuallakaan ja kun on yksin reissussa, niin olisi kiva saada jonkinlainen nettiyhteys toimimaan. Toiseksi aamiashuoneessa ei näkynyt yhtään henkilökuntaa, pöydät olivat kaikki likaisia ja aamiaistarvikkeet loppu. Halusin syödä kunnolla, sillä olimme menossa mäkeen, mutta jokaista asiaa piti pyytää erikseen ja siihen meni hurjasti aikaa. Aamiaisbuffet oli täynnä yksittäispakattuja tuotteita, tuoreiden sijaan, mutta  sinänsä hauska idea, että tuoremehu oli todellakin tuoretta, sillä sitä sai puristaa ihan itse. Vähän kävi ärsyttämään kun naapuripöydän äijä katseli vierestä miten pärjään leivänpaahtimen kanssa, mutta ei vaan voinut tulla auttamaan, loppupeleissä tarjoilija otti johdon irti seinästä.



Hotel Finley 

Hotel Finley

Hotel Finley aamiainenpöydästä


Aamiaisen jälkeen treffasin ystäväni ja lähdimme ajamaan Breuli Cervinian kylään, josta oli tarkoitus lähteä reissuun. Olimme jo etukäteen suunnitelleet että laskisimme Zermattiin ja odotin innolla että vihdoin näkisin tuon Matterhor-vuoren, joka on yksi Sveitsin symboli. Hissilippujonossa meille selvisi että kovan tuulen ja lumivyöryvaaran vuoksi Sveitsin puolen rinteet olivat kiinni, joten pienoinen pettymys ei Matterhornia tänään. Kun vihdoin saimme ostettua liput saimme myös aplodit! Hmm. menikö siinä todella niin kauan? Laskimme siis Italian puolella ja olipa ihana tunne vain seurata muita, sen sijaan että itse miettii koko ajan mihin mennään. Käytimme kaikki hissimatkat hyväksi ystäväni kanssa ja päivitimme kuulumisia, kyllä oli ihanaa nähdä pitkästä aikaa. 

Rinteet olivat ihan hyvässä kunnossa, vain muutamissa kohdissa oli hieman jäistä. Aurinko paistoi, mutta tuuli oli ajoittain todella kova myös Italian puolella. Päivä oli oikein onnistunut, jonkin verran oli jonoja hisseihin, mutta jonotus sujui suht nopeasti. Hissijonot johtuivat varmasti siitä, että nuo Sveitsin puolen rinteet olivat kiinni. Huomaa että Suomessa on hiihtoloma, kun rinteissä oli hurjasti suomalaisia.



Breuli Cervinia, taustalla Cervino eli Matterhorn

Breuli Cervinia hiihtokeskus

Breuli Cervinia


Breuli Cervinia


Breuli Cervinia


Illaksi olimme varanneet pöydän tuttavien hotellin ravintolasta, sillä se oli eilen täynnä. Tällä kertaa otin jo omasta hotellista selvää taksista, pyysin respaa kysymään matkan hintaa ja hän antoi minulle taksin yhteystiedot. Vietimme mukavan illan ja suunnittelimme seuraavaa päivää, päätimme että  kokeilemme uudella onnella laskemista Zermattiin. Teimme myös varasuunnitelman, mikäli olisin niin väsynyt, että en jaksaisi laskettelun jälkeen ajaa kotiin, niin saisin lainata Pulien sohvaa. Ruoka oli oikein maittavaa, mutta viinilasissa olikin lopuksi pieni yllätys! Pullossa oli sakkaa pohjalla ja viimeisen kaadon jälkeen meidän lasit olivat ihan roskassa. Hävettää hieman myöntää, minkälainen viiniasiantuntija sitä oikein on, sillä emme huomanneet maussa mitään erikoista. Henkilökunta pahoitteli ja antoi mukaan yhden, ”erittäin hyvän” viinipullon. Maksoimme laskun ja pyysin tarjoilijaa soittamaan taksia ja arvatkaa mitä? Loppupeleissä tulin taas tarjoilijan kyydillä kotiin!!! Taksikuski oli illan aikana tuplannut matkan hinnan ja nyt tuo 3 km matka olisi maksanut 40€! Täh!? Sitten tähän soppaan tuli mukaan kokki, joka soitti kuskille ja siinä käytiin aikamoista keskustelua, joka siis päättyi siihen että eräs tarjoilijaneiti heitti minut hotellille. Olihan taas palvelua! Vähän hävetti…



Antey-Saint-André



Antey Saint André, Matterhornin suuntaan


Pieni reilu 600 asukkaan kylä sijaitsee Aostan laaksossa, 1080 metrin korkeudessa noin 20 km päässä Breuli Cervinian hiihtokeskusta. Kylä sijaitsee tuulelta suojassa ja sieltä näkee yhden kulman upeasta Cervinon eli Matterhorn-vuoresta.

Alueella on ollut asutusta jo Antiikin Rooman aikaan, aluetta ovat asuttaneet Keltit sekä Roomalaiset, jotka huomasivat alueen sijaitsevan kulkuyhteyksien kannalta strategisesti tärkeällä paikalla, sillä sieltä kulkee helpoin reitti Alppien yli. Anteyn kylä on saanut nimensä arvostetun Rooman ajan perheen mukaan, joka asui alueella. Kylän kirkko on rakennettu 1200-luvulla paroni Clyn toimesta ja sitä on restauroitu useaan otteeseen vuosisatojen saatossa. 

Antey on suosittu majoituskohde talvella, kylässä on muutama ravintola ja kauppa sekä apteekki. Anteyn lähellä sijaitsee neljä eri hiihtokeskusta Torgnon, Chamois, Valtournenche ja Cervinia. Alueella on useita luonnonpolkuja, joissa voi patikoida ja ihastella villinä kasvavia kasveja sekä lähistöllä on upea Lod-järvi ja vanha vesijärjestelmä ”ru du pain perdu” akvedukti.



Breuli-Cervinia



Alapuolla Breuli Cervinian kylä


Hiihtokeskus sijaitsee Aostan laaksossa 2050 metrin korkeudessa, rinteille pääsee jo 1525 metrin korkeudessa sijaitsevasta Valtournenchestä, josta on rinneyhteys Breuli-Cerviniaan. Breul Cerviniassa avattiin ensimmäinen hiihtohissi vuonna 1936, alueella pystyy laskemaan kahden maan Italian ja Sveitsin välillä, hiihtokeskus on yksi Alppien suurimpia. Hiihtoalueella on yhteensä 350 rinnekilometriä ja sieltä on pääsy Valtournenchen ja Zermatin rinteille, korkeimmat huiput ovat Pateau Rosa 4000m ja Piccolo Cervino 4478m, johon pääsee hissillä 3883 metrin korkeuteen. Alueen vetonauloja ovat jäätikkö sekä upea Cervino eli Mattehorn-vuori, joka on antanut muodon Toblerone-suklaalle. Cerviniassa on 19 hissiä, 72 rinnettä, joista suurin osa punaisia sekä yksi ”snowpark”. Snowpark sijaitsee 2800 metrin korkeudessa, se on Euroopan korkein. Zermatin puolella on 34 hissiä, 78 rinnettä. Hiihtokeskuksissa (Torgnon, Chamois, Valtournenche ja Breuli Cervinia) on lasten alueet sekä muutamassa mahdollisuus murtomaahiihtoon. Kesäisin voi harrastaa patikointia, kiipeilyä sekä alueella sijaitsee yksi korkeimmista Golf-kentistä. Breul Cervinia on hyvin saavutettavissa, Torino 1h 40 min, Geneva 2h 20 min, Milano 2h 45 min.



Matterhornin alueen rinteet Sveitsi ja Italia






Lue lisää:
Suksilla Sveitsiin ihailemaan Toblerone vuorta


Tuoreimmat kuulumiset löydät Martan Matkassa 
Facebook-sivulta tai Instagramista.


6 kommenttia:

  1. Mahtavaa Martta, oon niin ylpeä sinusta. Sinä teit sen. Tulit läpi vuorien tapaamaan meitä ja pääsit laskemaan Family P kanssa suklaavuoren viereltä. Meillä oli todella iloa pitää sinua ja kokea sekä aurinkoa että Extremelaskettelua Vuoristovihikoirataudin kokemana. Me selvisimme. Ravintola kokemukset jäävät ja muutkin italialaiset herkut jäävät pysyvästi mieleen. Olet aivan mieletön. Toivottavasti seuraavalla kerralla päästään kokemaan muitakin kokemusksia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos ihana <3 Oli niin ihana nähdä ja et tiedä kuinka paljon tuo reissu merkitsi! Ihania muistoja ja hassuja juttuja mille varmasti nauretaan vielä monet kerrat. Olipa kiva olla mukana todistamassa Bollen ja Stillen syntyä, upeita kuvia olet piirtänyt reissusta, olisipa kiva jos herrat seikkailisivat joskus myös Geneven suunnalla ;) Tuosta extreme-laskettelusta on postaus työn alla... Terkut ihanalle familylle <3

      Poista
    2. Nyt ollaan luettu Extreme postaus..aivan mielttömän hienoja kuvia ja tekstikin hauskaa ja mukaansatempaavaa. BOLLE@STILLE miellään tulevat seikkailemaan Geneveen.

      Poista
    3. Kiitos <3 Kiva oli olla mukana kun Bolle ja Stille saivat alkunsa... Vieläkin naurattaa :) Taisin muuten kanssa kokea tuon "Vuoristovihikoira"-taudin Aguille du Midi-vuorella, enkä ollut ainoa! Kerron siitä enemmän tulevassa postauksessa ;)

      Poista
  2. Onpa ihania kuvia vuoristosta. Näitä kannatti odottaa ... ja jatkoakin vielä tulossa.
    fani

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ja kiva kuulla että tykkäsit! Italia on ollut pitkään suosikkikohteeni ja oli hauska huomata ettei se petä myöskään talvimatkailun suhteen. Tällä hetkellä hieman teknisiä ongelmia, mutta laitan heti lisää postauksia Italian reissuista, kun taas tekniikka pelittää ;)

      Poista

Mahtavaa että löysit sivuilleni!
Jätäthän kommentin käynnistäsi, luen niitä mielelläni.