Näytetään tekstit, joissa on tunniste laskettelu. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste laskettelu. Näytä kaikki tekstit

torstai 31. maaliskuuta 2016

Italiaan laskettelemaan?





Ei tarvitse kahta kertaa houkutella! 


Ystävämme tulivat isommalla porukalla Italian Champoluciin laskettelemaan ja laittoivat meille viestiä mikäli meillä olisi mahdollista tulla heitä tervehtimään. Saimme varattua samasta hotellista huoneen ja odotin innolla reissua. Ajoimme Mont Blancin tunnelin kautta ja halusin pysähtyä Aostan upeassa kaupungissa, kun niin usein ajamme siitä vain ohitse. (Aostasta kerron lisää myöhemmin ihan omassa postauksessa) Olimme perillä sopivasti illallisen aikaan ja tapasimme tuolloin ystävämme sekä koko ”Makkes-tourin”-porukan. Söimme illallista hotellilla ja itkuhan siinä tuli kun sain ihanat Suomi-tuliaiset Muumi-pussissa. Ilta meni rattoisasti päivitimme kuulumisia ja tutustuimme mukavaan porukkaan. Sovimme aamuksi aikaisen startin ja uskomatonta mutta totta, pääsin ensimmäistä kertaa korkkaamaan rinnettä, kyllä kannatti herätä ajoissa.



Aosta 

Ihanat Suomi-tuliaiset pisti herkistämään



Champoluc

Herkullinen piistaasi-pannakotta


Rinteet olivat hyvässä kunnossa ja laskimme reipasta vauhtia (tai ainakin muut laskivat), Papi onnistui telomaan itsensä ja oli poissa pelistä, joten minä jatkoin laskuja Makkes-tourin kanssa. Laskujen jälkeen After-Ski ja hotellin ihana pikkuruinen SPA-osasto, jacuzzi sekä SAUNA! Elämä on! Menimme tällä kertaa illastamaan kylille, ravintolaan, jota oltiin suositeltu urheiluliikkeessä. Ravintola täyttyi hetkessä, ruoka oli hyvää ja annokset upeita. Rankan laskupäivän jälkeen väsy alkoi painaa. Laskettelin vielä yhden päivän Makkes-tourin porukan kanssa ja laskimme Fracheyn puolella, tykkäsin niistä rinteistä todella paljon. Pitkiä laskuja, rinteet olivat suht leveitä ja hyvässä kunnossa. Päivän parasta antia oli ehdottomasti lounas! Söimme Fracheyn puolella ja osuimme todella hyvään ravintolaan, jonka pizza on yksi parhaimpia mitä olen koskaan syönyt. Olin niin innoissani sillä heidän listalla oli Marinara-pizza, jossa ei ole juustoa, hassu sattuma vielä, että nimi muistuttaa omaani ja pizza kuulemma valmistetaan aina ilman juustoa. Se oli todellinen makunautinto 2727m korkeudessa. Laskimme vielä muutaman tunnin ja sitten oli vuorossa After-Ski ja kotiinlähtö. Champoluc oli todella positiivinen yllätys ja olisin viihtynyt siellä pidempääkin.





Viimeinen lasku



Champoluc todella positiivinen yllätys




Champoluc


Täytyy sanoa että pitkästä aikaa, nyt on puitteet kohdallaan! Laskettelussa eniten inhoan kamojen roudaamista, raahaamista sekä pukeutumista. Sierra Nevada on pitkään ollut laskettelukeskuksien  suurin suosikkini, sillä siellä on laskettelijan elämä  tehty niin helpoksi. Kylä on autoton, rinteille pääsee (meidän käyttämästä) hotellista suoraan ja kamojen säilytyspiste löytyy parkkihallista läheltä hiihtohissiä. Valitettavasti Sierra Nevada ei ole lumivarma ja tämän vuoksi olen pitkään etsinyt vastaavanlaista hiihtokeskusta, mihin pääsee helposti, ilman että kamoja tarvitsee raahata junissa tai busseissa. Nyt ollaan jo aika lähellä Sierra Nevadan tasoa, rinteistä puhumattakaan sillä Champoluc on järjestänyt hissiaseman viereen välineiden säilytyspisteen, jossa jopa monot voi jättää kuivumaan. Mikä parasta säilytystilojen alakerrassa oli suksihuolto ja jo seuraavalle päivälle onnistui saada tuliterään kuntoon. Meidän hotellilla Le Petit Abri oli sopimus tämän säilytyspisteen kanssa joten se sisältyi huoneen hintaan, kuten kuten myös kyyti hotellilta rinteille ja takaisin. Hissiaseman vieressä oli heti muutamia ravintoloita, joissa pääsi nauttimaan After-Skistä. Rinnevalikoima on laaja ja Champolucista on mahdollisuus päästä laskien alueen muihin laskettelukeskuksiin. Hiihtokeskuksessa oli useita ravintoloita ja paras oli 2727 metrin korkeudessa sijaitseva ravintola, jonka pizzat olivat aivan törkeen hyviä ja ne sijoittuvat heti parhaiden pizzojen kärkeen. Champoluc on rauhallinen paikka, tosin me olimme viikolla ja sesonki alkaa olla lopuillaan.



Aostan laakso






Aostan laakso on Italian pienin hallinnollinen alue ja se sijaitsee luoteisosassa aivan Ranskan ja Sveitsin rajalla. Alue on yksi Italian viidestä itsehallintoalueesta ja sen virallinen kieli on ranska. Alueen pääkaupunki on samanniminen ja siellä asuu noin 34 000 asukasta.   Aostan laaksossa sijaitsee Alppien korkeimmat vuoret, Cervino eli Matterhorn (4476m), Monte Rosa (4634m), Gran Paradiso (4084m) sekä tietenkin Mont Blanc (4810m), joka on Euroopan korkein vuori. 

Aostan laakso on suosittu vaellus- ja talviurheilukohde, siellä sijaitsee suuri kansallispuisto Gran Paradiso, sekä siellä on useita laskettelukeskuksia, joista suosituin lienee Courmayer, muita keskuksia ovat Cervinia sekä Pila. Parco Nazionale del Gran Paradiso on Italian ensimmäinen luonnonpuisto ja se oli aikanaan Savojin hovin metsästysaluetta. Luonnonpuisto on kooltaan noin 70 000 hehtaaria ja siellä on jäätiköitä, vesiputouksia, alppikukkia, niittyjä, sen keskellä sijaitsee Gran Paradiso vuori. 

Alueella on paljon upeita vanhoja linnoja sekä Rooman ajan nähtävyyksiä. Aostan laaksosta pääsee Ranskaan Mont Blancin läpi rakennettua tunnelia pitkin ja Sveitsiin Sankt Bernhardin tunnelin kautta.



MonteRosa Ski






Hiihtoalue koostuu kolmesta eri laskettelualueesta.   Champoluc on rauhallinen, sopii hyvin aloittelijoille ja perheille, Gressoney  monipuolinen rinnealue pitkiä laskuja punaisissa rinteissä sekä alueen jyrkin musta rinne Punta Indren. Gressoneystä pääsee laskemaan Alagnan kylään, joka on tunnettu offareista sekä puuterilumista. Alagnan alue sijaitsee kauimpana, sen ja Champolucin välissä sijaitsee Gressoneyn alue.



Champoluc



Champoluc



Champoluc on yksi Val d’Ayas-laakson kolmesta laskettelukeskuksesta, jotka kuuluvat Monte Rosan hiihtoalueeseen. Champoluc on alueen suurin laskettelukeskus, siellä on useita hotelleja ja se on alueen vilkkain after-ski paikka. Champoluc on suuri hiihtokeskittymä verrattuna pieniin italialaistyylisiin Gressoneyn ja Alagnan kyliin. Champoluc sijaitsee 1570 metrin korkeudessa ja siellä on 180 rinnekilometriä, jotka nousevat aina 2970 metrin korkeuteen, alueelta on upeat näkymät jäätikölle sekä huipuille. Laskettelukeskus on suosittu perheiden keskuudessa ja sopii hyvin aloittelijoille, viikolla rinteet ovat rauhallisepia kuin viikonloppuisin.  Lähimmät lentokentät ovat Torino 1,5 h, Milano 2h ja Geneve 3h.


*Harmillisesti teknisten ongelmien vuoksi tämän postauksen kuvat katosivat ja nyt mennään lainakuvilla :/ Kiitos Makkes-tour kuvista!


Tuoreimmat kuulumiset löydät Martan Matkassa 
Facebook-sivulta tai Instagramista.

perjantai 25. maaliskuuta 2016

Suksilla Sveitsiin ihailemaan Toblerone-vuorta






Mahtava päivä oli tiedossa, sillä suunnitelmissa oli laskea Sveitsin puolelle Zermatin kylään ja käydä katsomassa jäätikköä. Aamulla kamat kasaan ja kunnon aamiaiselle, sillä päivästä oli tulossa rankka, paljon laskettelua, hyvästejä sekä kotimatka. Menin varuiksi ajoissa aamiaiselle, mutta siellä ei ollut ketään ja valotkin oli poissa. Pelästyin että olin myöhästynyt, mutta respasta kerrottiin että aamiainen oli vielä saatavilla, olihan siellä taas niitä yksittäispakattuja keksejä ja kakkuja, mutta ei tuoreita leipiä tai muuta tukevampaa syömistä.

Ajoimme Breuli-Cerviniaan ja tällä kertaa saimme auton helposti parkkiin, eikä lippuluukulla ollut jonoa. Tänään jäi aplodit saamatta! Rinnekartan merkkivalot tuikki vihreänä, joka merkitsi että hissit olivat auki, myös Sveitsin puolella. Jei! Lähdimme matkaan ja nousimme ensin usealla hissillä ylös ja sitten pääsimme laskemaan ja sitä laskua riitti.



Tyhjä aamiaishuone

Jei! Rinteet auki 


Aurinko paistoi ja keli oli mitä mahtavin, maisemat olivat aivan huikeat, joten ei kumma että hymyilytti. Kaukana olivat upeat lumihuippuiset vuoret ja Matterhorn-vuori lähestyi ja muutti muotoaan. Pysähdyimme välillä ottamaan kuvia ja hupsuttelemaan. Pullin perhe laski huisia vauhtia ja minä pidin perää, laskin jopa ensimmäisen mustan rinteen ja se oli kyllä aika pelottavaa. Jossain vaiheessa vatsaa alkoi kurnia ja jalkoja painaa, päätimme kuitenkin uhmata meikäläisen ruokakelloa ja laskea Zermattiin asti, jotta ehtisimme ajoissa paluumatkalle, ennen hissien sukeutumista.



Pato hiihtohissistä Italian puolella

Mahtavia maisemia matkalla Zermattiin

Mahtavia maisemia matkalla Zermattiin

Mahtavia maisemia matkalla Zermattiin

Mahtavia maisemia matkalla Zermattiin


Laskimme Zermattiin ja keli alkoi muuttua, tuskin enää näimme Matterhorn-vuorta. Hyppäsimme bussiin ja lähdimme kylille ihmettelemään sekä etsimään ruokaa. Kylä oli juuri sellainen, miksi olen alppikylän kuvitellut. Zermatissa oli paljon porukkaa sekä useita  kauppoja ja ravintoloita. Zermatt on autoton ja siellä kuljettiin hauskoilla sähköautoilla tai hevoskärryillä. Aikapulan vuoksi otimme Mäkkäristä eväät ja menimme odottelemaan bussia hiihtohisseille.



Saapuminen Zermattiin 

Matterhorn Zermatin kylätstä, sumu peittää vuoren


Tiedätkö miten Toblerone patukasta katkaistaan pala oikeaoppisesti?



Keli oli muuttunut vielä huonommaksi, näkyvyys oli heikkoa ja sateli hieman, mutta päätimme kuitenkin yrittää jäätikölle. Istuimme pitkät tovit hississä ja keli sen kuin huononi ja tuuli yltyi. Ehdimme viimeiseen kabiiniin, joka vei jäätikölle, minua alkoi hieman huolestuttaa kuskin keskittynyt ilme. Menimme ylös huipulle ja tuuli oli todella kova, jänistin en lähtenyt katsomaan jäätikköä, vaan keräsin voimia että jaksan laskea alas. Meidän jälkeen näköalatasanne meni kiinni ja minulle valkeni että auton luokse pääsee vain laskemalla, eikä sinne pääse hissillä. Huono keli ja näkyvyys hermostutti ja minulla kului todella paljon aikaa laskuihin, onneksi ystäväni piti perää ja katsoi että pääsen alas.

Täytyy sanoa että minulla meinasi usko loppua ja ajattelin jo, että en selviydy ehjin nahoin alas. Aikaa se vei ja onneksi olosuhteet vähän parani loppupuolella, jolloin aloin olla jo aika väsynyt. Välillä tuuli niin kovaa että pysyin paikallani, sen sijaan että sukset olisivat vieneet alas. Kun sain alhaalla monot pois jaloista, olin todella tyytyväinen, harmitti  vain kun en nähnyt sitä jäätikköä! Taas kerran luonto näytti voimansa ja ihana aurinkoinen aamupäivä muuttui yhtäkkiä tuuliseksi ja sateiseksi painajaiseksi.



Tässä vaiheessa alkoi hieman huolestuttaa, täyteen ahdettu kabiini heilui ja 
vaappui loppumetreillä, kuski katseli mietteliäänä ulos, 
sekä pisti ratiosta Mamma Mian entistä lujemmalla.

Clasier kabiinista kuvattuna

Kabiini Matterhorn Classierille


Sitten olikin vuorossa jäähyväiset ja kotimatka. Päätin ajaa kotiin Mont Blancin tunnelin kautta, joka säästää aikaa hurjasti. Lähtiessäni ilta alkoi hämärtyä ja vettä sataa, mutta onneksi liikennettä oli todella vähän. Kotimatkalla oli paljon rekkoja, mutta niiden ohitus sujui onneksi helposti valaistuissa tunneleissa. Kun tulin ulos Mont Blanc-tunneista satoi jo ihan kaatamalla, pientä jännitystä omalta osalta toi nuo pikimustat serpentiinitiet. 



Matterhorn



Totta se on että Matterhorn on paljon upeampi Sveitsin puolelta


Useilla mailla on omat symbolinsa mistä ne tunnistetaan, Ranskalla Eiffel, Yhdysvalloilla Vapaudenpatsas, Englannissa Big Ben ja Sveitsissä se on Matterhorn-vuori. Tuo pyramidin muotoinen vuori on yksi maailman valokuvatuimpia vuoria ja sen mukaan Tolerone-suklaa on saanut muotonsa.  Matterhorn Italiaksi Cervino, sijaitsee Sveitsin ja Italian rajalla, se nousee laaksossa sijaitsevien rinteiden keskeltä aina 4478 metrin korkeuteen ja sen reunalla on jäätiköitä. Paras näkymä vuorelle on Sveitsin puolella sijaitsevasta Zermatin kylästä, yksi vuoren kulmista näkyy myös  Antey Saint Andrén kylään. 

Matterhorn on ollut kiipeilijöiden suosiossa jo pitkään ja ensimmäisen kerran Matterhornin huippu saavutettiin 14.7.1865, jolloin englantilainen tutkimusmatkailija Edward Whymper kiipesi retkikuntansa kanssa vuorelle.  

Ensimmäinen valloitus päättyi traagisesti, sillä retkikunnan seitsemästä jäsenestä, kolme palasi takaisin.  Paluumatkalla neljän henkilön köysiryhmästä ensimmäinen kaatui ja kolme englantilaista sekä sveitsiläinen opas putosivat. 

Muutaman päivän päästä etsintöjen tuloksena jäätiköltä löydettiin kolmen henkilön ruumiit, neljättä ei löydetty koskaan. Vainajat on haudattu Zermattiin, muiden kiipeilyonnettomuuksissa menehtyneiden viereen. Edelleen tänä päivänä kiipeäminen huipulle on vaativa ja haastava tehtävä, sinne voi kiivetä vain oppaan kanssa.  



Matterhorn Glasier Paradise




Hiihtohissi jäätikölle


Euroopan korkein hiihtoalue sijaitsee 3480 metrin korkeudessa jäätiköllä, missä voi laskea ympräri vuoden. Piccolo Cervino toiselta nimeltä Klein Matterhorn-vuori (pikku Matterhorn 3883 m) sijaitsee Sveitsin puolella aivan Italian rajan tuntumassa. Zermatista alueelle pääsee suurella Matterhorn Glasier Paradise kabiinilla ja ylhäältä pystyy laskemaan hiihtoalueen pisimmän laskun, noin 25 km matkan alas Zemattiin. Huipulle on rakennettu ravintola  ja näköalapaikka, josta näkee jäätikölle sekä Alpeille, sinne pääsee vuoren sisään rakennettua tunnelia pitkin, toinen tunneli vie jäätikön uumeniin. 


Matterhorn ja jäätikkö 


Zermatt



Vielä kulkee kylässä myös hevoskärry


Zermatin kylä sijaitsee Matterhorn-vuoren juurella, Lounais-Sveitsissä Valaisin kantonissa sen saksankielisellä alueella. Zermat on Sveitsin tunnetuimpia hiihtokeskuksia ja se sijaitsee 1620 metrin korkeudessa. Zermat on ollut turistien suosiossa jo 1800-luvun alusta, ensimmäinen majatalo ”Hotel Monte Cervine”, avattiin vuonna 1838 ja siellä oli 3 vierassänkyä. Zermatissa sijaitsee Matterhorn museum, jossa kerrotaan lomakeskuksen tarina, vuorikiipeilyn historiasta sekä Edward Whymperin retkikunnan kohtalosta. 

Zermattia ympäröi 38 upeaa vuorta, jotka kohoavat yli 4000 metrin korkeuteen, alueella on jäätiköitä, joissa on lunta ympärivuoden. Talvisin alue on suosittu laskettelupaikka ja 8 viikon aikana siellä käy noin 30 000 vierailijaa. Rikas luonto houkuttaa kesäisin, alueella viihtyvät patikoijat sekä vuorikiipeilijät. Luonnossa kasvaa noin 1000 eri Alppikasvilajia.

Zermatt on aina ollut autoton kylä ja ainoa kulkuneuvo on sähköauto, kylään pääsee junalla kolmesta kaupungista Brigi, Visp tai sekä Täsch. Zermatin kadut ovat kapeita ja jalankulkijoilla on siellä etuoikeus ja tämä sääntö on kirjattu kaupungin liikennesääntöihin. Aikaisemmin kylässä kuljetettiin tavaroita ja ihmisiä hevoskärryillä, mutta ensimmäinen laatikon mallinen ”Elektromobil” tuli kylään vuonna 1947. Zermat sijaitsee noin 4 tunnin päässä Geneven, Zurichin ja Milanon lentokentältä.



Zermatt, taustalla Matterhorn ja aukiolla sähköauto

Zermatin vanhoja Alppitaloja


Glacier Express



Kuva, Wikipedia: Tällä maisemajunalla olisi kiva päästä köröttelemään


Zermatista lähtee yksi maailman kauneimpia junareittejä, joka kulkee väliä Zermat-Davos / St Moritz. Matka upealla Clasier Express maisemajunalla kestää noin 7 ½ h, juna kulkee 91 tunnelin läpi ja ylittää 291 siltaa. Juna kulkee Abuela-Bernina junarataa pitkin, joka on merkitty UNESCON-suojelukohteeksi.



Matterhornin alueen rinteet Sveitsi ja Italia





Lue lisää:

Ystäviä tapaamassa ja laskettelua Italian Cerviniassa


Tuoreimmat kuulumiset löydät Martan Matkassa 
Facebook-sivulta tai Instagramista.