Itävallan Keisarinna Sisin tarina on mielenkiintoinen ja Wienissä riittää useita Sisi-aiheisia nähtävyyksiä ja keräsin niitä tähän muutaman mm. Sisin ja keisari Franz Josephin vihkikirkkona toiminut Augustiinilaiskirkko, Hofburgin palatsialue, jonka alueella sijaitsee Sisistä kertova museo. Museossa pääsee tutustumaan keisarinnan elämään, siellä voi nähdä Sisin upeita pukuja, henkilökohtaisia tavaroita sekä nähdä konkreettisesti kuinka pitkät hiukset keisarinnalla oikein oli!
Neubaumin kaupunginosassa sijaitsee keisarillinen huonekalumuseo, josta on lainattu huonekaluja Sissi-elokuvien kuvauksia varten. Yksi kiinnostava Sisiin liittyvä käyntikohde on mahtava Schönbrunnin linna ja sen puistoalueet, Hiezingin kapunginosassa. Ostimme Sisi-lipun ja se sisälsi laajemman audio-opastuksen sekä lippu oikeutti myös sisäänpääsyn Sisi-museoon, keisarillisiin asuintiloihin ja hopeakokoelmaan. Opastus oli kiinnostava ja sopivan mittainen, se kesti noin tunnin verran, joten aikaa jäi vielä tutustua puistoalueeseen.
Keisarinna Elisabeth ”Sisi”
Elisabeth Amalie Eugenie von Wittelbach syntyi jouluaattona 24.12.1837 Münchenissä, Baijerin herttua Maxmillianin ja herttuatar Ludovikan perheeseen. Elisabethin isoisä oli Baijerin kuningas Maxmillian I Joseph, mutta Elisabeth sai varttua ilman hovin vaatimia velvoitteita, Possenhofenin maalaiskartanossa. Lempinimen Sisi hän sai jo nuorena, jolloin hän vietti huoletonta elämää ratsastellen ja ruonoja kirjoitellen.
 |
| Cafe Central |
Sisin elämä muuttui hetkessä, kun hänen serkkunsa Itävallan keisari Franz Josephin I piti avioitua Sisin siskon Helenan kanssa, mutta keisari rakastuikin nuoreen ja energiseen Sisiin ja halusi hänet vaimokseen. Sisi ei ollut valmistautunut hovietiketteihin, kuten siskonsa Helena ja hän oli vain 16-vuotias mennessään naimisiin 24.4.1854, keisari Frans Joseph I kanssa ja tuolloin hänestä tuli Itävallan keisarinna.
Sisi ei viihtynyt Itävallan tiukassa hovissa ja hän oli onneton, eikä asiaa auttanut Sisin täti, Sophie-anoppi, joka piti Sisiä koko ajan silmällä ja vahti hänen tekemisiä. Frans Joseph I matkusteli paljon valtion asioiden vuoksi, ja tuolloin Sisi tunsi olonsa linnassa yksinäiseksi ja masentuneeksi. Keisaripari sai yhteensä neljä lasta ja ensimmäinen tytär Sophia syntyi 5.3.1855 sekä toinen tytär Gisela syntyi 12.7.1856, Sisin anoppi Sophia otti lapset kasvattaakseen ja Sisi näki vain harvoin tyttäriään. Keisariparin vieraillessa Unkarissa molemmat tytöt sairastuivat ja 2-vuotias Sophie menehtyi sen seurauksena. Tyttären kuolema ahdisti Sisiä pitkään ja hän tunsi olevan siitä vastuussa. 21.8.1958 syntyi vihdoin Itävaltaan kruununperillinen Rudolf Frantz Karl Joseph ja keisarin äiti Sophie otti heti pikkuprinssin kasvatettavakseen.
Sisi sairastui vuoden 1860-lopussa ja hän lähti terveysmatkalle Madeiralle ja tuosta lähtien hän alkoi matkustella yksin ja teki ns. Terveysmatkoja Korfulle ja muihin Välimeren maihin sekä Geneve-järven alueelle. Palatessaan Wieniin Sisi voi pahoin ja lähti pian uudelle matkalle. Sisillä oli käytössä erityinen junavaunu, joka oli varusteltu keisarinnan matkustamista varten. Noihin aikoihin Sisille tuli pakkomielle ulkonäöstä ja hän saattoi viettää useita tunteja harjaamalla pitkiä polveen asti ulottuvia hiuksiaan. Sisi piti huolta kunnostaan ja hän oli hankkinut omaan huoneistoonsa mm. Puolapuut ja hän teki voimistelu harjoituksia päivittäin.
Sisi oli kiinnostunut Unkarista, joka havitteli itselleen vapautta, oman tilanteensa vuoksi Sisi tunsi myötätuntoa unkarilaisia kohtaan ja hän puuttui ensimmäistä kertaa politiikkaan. Unkari itsenäistyi vuonna 1867 ja samalla keisaripari kruunattiin Unkarin kuninkaaksi ja kuningattareksi. Samana vuonna Sisi synnytti neljännen lapsensa Maria Valerien ja hän päätti kasvattaa tämän tyttären itse.
Vuonna 1889 kruununprinssi Rudolf teki itsemurhan yhdessä rakastajattarensa kanssa Mayerlingin metsästysmajassa. Rudolf oli Franz Josephin I ainoa perijä ja asia haluttiin pitää salassa. Rudolfin itsemurha oli järkytys Sisille ja hän ei toipunut siitä koskaan. Loppuelämänsä Sisi käytti mustaa surumekkoa ja toivoi kuolemaa.
10.9.1898 Sisi joutui Genevessä puukotuksen kohteeksi, kun italialainen Luigi Lucheni hyökkäsi Sisin kimppuun. Sisi oli juuri nousemassa laivaan kun häntä iskettiin viilalla sydämeen ja hän kuoli iskuun muutamien tuntien päästä. Kuollessaan Sisi oli 60-vuotias ja hänet on haudattu Wieniin Hofburgien tapaan. Genevessä hyökkäyspaikalle järven läheisyyteen on pystytetty patsas Sisin muistoksi.
 |
| Sisi-muistomerkki Genevessä |
Sisi tuli kuuluisaksi myöhemmin kuolemansa jälkeen ja hänestä on tehty useita elokuvia, musikaaleja sekä piirroselokuvia. Suurimman suosion on saavuttanut vuosina 1955 – 1957 keisarinnasta kertova elokuvatrilogia, joka kertoo hänen nuoruusvuosista ja hieman romantisoidusti hänen ja Keisari Franz Joseph I elämästä. Elokuvissa Sisiä kutsuttiin Sissiksi ja näyttelijä Romy Schneider tuli tunnetuksi näytellessään Sissin roolia.
Sisi-nähtävyyksiä Wienissä:
1. Innere Stadt eli ydinkeskusta
 |
| Augustiinilaiskirkko, Sisi ja Franz Josephin vihikirkko |
Hofsburgin palatsialueen länsipuolella sijaitseva kirkko on tunnettu kirkkomusiikistaan sekä se on ollut monen keisariparin vihkikirkko mm. Keisarinna Maria Teresian ja Franz von Lohtringen 1736, ranskalaisen keisari Napoleonin ja itävaltalaisen prinsessa Marie Louisen 1810 sekä Keisari Franz Josephin I ja Keisarinna Sisin 1854. Kirkko on rakennettu vuosina 1330-1339 ja siellä on pidetty juhlakulkueita sekä vietetty hautajaisia. Kannattaa kiinnittää huomiota Maria Teresian tyttären Arkkiherttuatar Maria Christinan pyramidinmuotoiseen hautamuistomerkkiin, joka on tehty Carreran marmoista vuosina 1798-1805. Kirkon Loreto kappelissa on 54 hopeamaljaa joiden sisällä säilytetään Habsburgin suvun sydämiä. Kappeliin järjestetään opastettuja kierroksia sunnuntain messun jälkeen klo. 11.00 tai ennakkovarauksella.
Sijainti: Hofburg, Josefsplaz
 |
| Hofburgin palatsin uusi osa |
Suuri Habsburg-hallitsijoiden palatsialue, joka käsittää useita rakennuksia ja se sijaitsee Ringstrassen varrella aivan Wienin keskustassa. Palatsialueen ensimmäinen osa on valmistunut 1200- luvulla ja palatsi toimi Keisarien virka-asuntona aina vuoteen 1918 asti, jolloin Itävallasta tuli tasavalta. Tänä päivänä monet rakennukset ovat edelleen hallinnollisessa käytössä ja siellä sijaitsee Itävallan presidentin virka-asunto. Palatsialueen muita rakennuksia ovat mm. Kaiserappartements eli Habsburgien upeat asuintilat, Kansalliskirjasto, Schatzkammer eli Aarrekammio, Espanjalainen ratsasatuskoulu, kirkko, Burgkapelle-kappeli, museoita sekä konserttisaleja, jossa Hogburgin oma orkesteri esiintyy.
Keskustan suunnasta palatsialueelle tullaan Michelerplaz-aukion kautta, joka on suosittu turistien keskuudessa. Michaelertrakt rakennuksessa on koristeellinen kupoli, joka on noin 50 metriä korkea. Kupolin alla vasemmalla puolella on sisäänkäynti Espanjalainen ratsastuskouluun ja sen oikealla puolelta pääsee Sisi-museoon. Palatsialueelle pääsee myös oopperataloa vastapäätä Burgtor portin kautta.
Sisi-museoon, Keisarillisiin asuintiloihin ja Hopeakokoelmaan pääsee tutustumaan yhteislipulla 11,50€. Palatsialueelle ei ole sisäänpääsyä, alueella voi kierrellä vapaasti ja tutustua upeisiin rakennuksiin ja puistoihin.
Sijainti: Heldnplaz, Volkstheater metroasema / raitiovaunut 1 ja 2 Ringstrasse
Avoinna: museot 9.00-17.30 ja heinä-elokuussa 18.00 asti
Esillä keisariperheiden ruokailuastioita, tarjoiluastioita, hopea- ja lasiesineitä, piknik astioita, posliiniä ym. hoviin arkeen kuuluvia keittiötavaroita esim. noin 30 metriä pitkä kullattu pöytäkoriste ”Milan Centerpiece” tai Maria Teresian kultaiset ruokailuvälineet. Museossa on nähtävillä noin 7000 esinettä 150 000 esineen kokoelmasta.
 |
| Sisi-museo Hofburgin palatsialueella |
Museossa pääsee tutustumaan kuuteen keisarinna Elisabethin käytössä olleeseen huoneeseen, jossa on esillä hänen henkilökohtaisia esineitä yli 300. Sisi tuli paremmin tunnetuksi kuolemansa jälkeen ja 1950-luvulla nousi suureen suosioon Romy Scheneiderin Sissi-elokuvien myötä, jossa hänen kutsumanimi oli Sisin sijaan Sissi kahdella s-kirjaimella. Keisari Franz Josephin piti naida Sisin sisko Helene, mutta kun hän tapasi 15-vuotiaan serkkunsa Sisin, Franz ihastui häneen ja he menivät naimisiin vuonna 1854 ja saivat neljä lasta, kolme tytärtä ja yhden pojan. Sisi ei koskaan sopeutunut hoviin ja hän sairasteli paljon sekä matkusteli ulkomailla. Poikansa prinssi Rudolfin traagisen itsemurha kuoleman 1889 jälkeen Sisi kärsi masennuksesta. Genevessä vuoden 1898 syyskuussa Sisi joutui puukotuksen kohteeksi ja menehtyi nopeasti, hänet on haudattu Kapusiinikirkon kryptaan.
Museossa kerrotaan Sisin lapsuudesta, elämästä hovissa ja siellä on esillä hänen kesäpukuja sekä suruvaatteita, mitä hän piti poikansa kuoleman jälkeen. Sisille kauneus ja hoikkuus olivat tärkeitä ja hän matkusteli paljon, museossa voi nähdä hänen kauneudenhoitovälieitä sekä kopion hänen upeasta keisarillisesta junavaunusta.
Sijainti: Heldnplaz, Volkstheater metroasema / raitiovaunut 1 ja 2 Ringstrasse
Avoinna: 9.00-17.30 ja heinä-elokuussa 18.00 asti
Yhteislippu Hofburg: aikuisilta 11,50€-13,50€, Sisi-museo, keisarilliset asuintilat ja hopeakokoelma
Sisi-lippu: aikuisilta 25,50€ - 28€, oikeuttaa pääsyyn Hofburgin kolmeen museoon, Schönbrunnin palatsiin, sekä keisarilliseen huonekalukokoelmaan
 |
| Keisarilliset asuintilat Hofburgin palatsialueella |
Kaiserappartements eli Keisarilliset asuintilat
Hofburg on ollut Habsburgien keisarisuvun asuinpaikkana Keisari Franz Joseph ja hänen vaimonsa Elisabeth ”Sisi” asuivat täällä lastensa sekä hovin kanssa. Asuintilojen lisäksi voi vierailla Keisarin työhuoneessa, kokoushuoneessa sekä upseerien huoneissa. Palatsissa pääsee tutustumaan keisariperheen arkeen mm. Keisarin olohuoneeseen, Sisin vaatimattomaan makuuhuoneeseen sekä keisariparin ylelliseen makuuhuoneeseen, moniin salonkeihin sekä vanhanaikaiseen kylpyhuoneeseen. Palatsin ruokasalissa on nähtävillä juhlavasti katettu ruokapöytä, jossa on vieraiden kanssa nautittu pitkiä päivällisiä.
 |
Kapusiinikirkko
|
Keisarillinen hautakammio
Lähellä Stephansplazia, Neuer Marktin aukiolla sijaitsee Kapusiini kirkko, jonka kryptassa makaa 149 Habsburgin dynastian sukulaista. Koristeellisiin arkkuihin on haudattu 12 keisaria ja 19 keisarinnaa vuodesta 1633 lähtien mm. Maria Teresia ja hänen miehensä Keisari Fanz I, viimeisenä kryptaan on haudattu Franz Joseph I sekä hänen vaimo Kerisarinna Elisabeth että heidän poikansa kruununprinssi Rudolf, jotka sijaitsevat Kapusiinimunkkien hoitamassa kryptassa. Habsburgien sisäelimet ovat haudattau Pyhän Tapaninkirkon katakombehin, sydämet Augustiinilaiskirkkoon ja ruumiit ovat haudattu Kapusiinikirkkoon.
Sijainti: Tegetthoffstraße 2
Keisarillinen huonekalumuseo
Keisariperheeltä jäi noin 160 000 huonekalua ja niihin pääsee tutustumaan Hofburgin sekä Schönbrunnin palatsin lisäksi omaann museoon. Museo sijaitsee muutaman korttelin päässä Westbahnhovin rautatieasemalta lähellä Mariahif Strassen ostoskatua. Museossa pääsee tutustumaan huonekalujen kautta keisariperheiden elämään ja tyyleihin useiden eri vuosisatojen ajan. Museossa on laaja perusnäyttely, jossa nähdään kuuluisan Sissi-trilogian elokuvissa käytettyjä huonekaluja. Hofburgin ja Schönbrunnin palatsien sisälle ei vonut tehdä kuvauksia, joten elokuvissa nähdyt huonekalut on lainattu museolta.
Sijainti: 7. Neubaum, Andreasgasse 7
Avoinna: ti-su 10-18.00 / la-su opastettuja kierroksia klo 15.00
Sisäänpääsy: Aikuiset 7,90 €
13. Hietzing kaupunginosa
 |
Schönbrunnin linna iltavalaistuksessa
|
Schönbrunnin linna ja sen puistoalue
Wienin suosituin nähtävyys on keisarin kesäasunnoksi valmistunut barokkityylinen palatsi. Linna sijaitsee vanhankaupungin lähellä ja siinä on yhteensä 1441 huonetta, joista 40 on yleisölle avoinna. Yksi linnan suosituimmista huoneista lienee peilisali, jossa vuonna 1772 Wolfgang Amadeus Mozart piti ensimmäisen konsertinsa vain 6-vuotiaana. Nähtävillä olevat huoneet ovat sisutettu rokokoo-tyyliin, Keisari Franz Josephin asuintilat ovat yksinkertaiset ja vaatimattomat, mutta sen sijaan valtionhuoneet ovat sisustettu prameasti.
 |
| Esitekuva: Keisari Franz Josephin makuuhuoneesta |
Linnassa on nähtävillä maailman arvokkain hevosvaunukokoelma ja linna on toiminut kulissina suosituille Sissi-elokuville. Tänä päivänä linnassa pidetään valtion päämiehen vastaanottoja. Linnassa järjestetään kaksi audio-opastettua kierrosta, Imperial ja Grand tour. Imperial-kierros kestää 30 min ja käsittää vierailun 22 huoneeseen mm. Suureen Galleriaan jossa vuonna 1961 John F. Kennedy tapasi Nikita Chruschtschowin tai keisarin virkahuoneeseen, jossa hän vastaan päivittäin satoja vieraita tai Marie Antoinetten huoneeseen eli keisarillisen perheen ruokasali, jossa pidettiin yksityisiä ja virallisia juhlia. Huoneet ovat lähinä Franz Josephin ja Sissin aikaisia.
 |
| Esitekuva Sisin suuresta salongista |
Grand-kierros kestää 50 min ja oikeuttaa pääsyn kaikkiin avoimiin huoneisiin, suurin osa huoneista on Maria Teresian aikaisia ja ne ovat paljon koristeellisempia kuin Franz Josephin ja Sissin huoneet. Kiinnostavat huoneet sijaitsevat kierroksen loppupuolella. Linna on suosittu vierailukohde, joten liput kannattaa hankkia etukäteen, pääsylipussa lukee aika milloin pääsee sisään ja odotellessa voi kiertää kaunista puistoa. Joka vuosi kesäkuussa Wienin Filharmonikot järjestävät linnan pihalla ilmaisen ulkoilmakonsertin.
 |
| Illallispöytä |
Lisätietoja: http://www.schoenbrunn.at/en.html
Avoinna: 1.4-30.6 ja 1.9-31.10 klo 8.30-17.30 / 1.7-31.8 klo 8.30-18.30 / 1.11-31.3 klo 8.30-17.00
Kulkuyhteydet: Schönbrunn station /metro U4 / raitiovaunut 10 ja 58 / bussi 10A
Shönbrunnin alueet ovat olleet Habsurgien metsästysmaita jo 1500-luvulla ja vuonna 1642 keisari Frernidad II rakensi vaimolleen kesäsunnon, jota hän kutsui nimellä ”Schönbrunn”. Nykyisen linnan rakentaminen aloitettiin 1696 turkkilaisten miehityksen jälkeen ja vuodesta 1700 lähtien Habsburgit ovat asuttaneet sitä kesäisin. Keisarinna Maria Teresia muokkasi sekä laajensi linnaa ja se toimi hänen 16-lapsisen perheen kotina sekä tilaa tarvittiin valtion huoneita varten. Vuosina 1806-1809 Ranskan keisari Napoleon asui aika ajoin palatsissa ja tapasi siellä kenraaleitaan. Myöhemmin palatsissa asui keisari Franz Joseph, joka meni naimisiin serkkunsa Elisbethin eli Sissin kanssa. Franz Joeph hallitsi vuosina 1848-1916 ja hän vietti kokonaan viimeiset vuotensa palatsissa. Muutama vuosi Franz Josephin kuoleman jälkeen vuonna 1918, linna siiryi Itävallan tasavallan omistukseen. Linna joutui toisen maailmansodan pommitukssen kohteeksi ja sitä restauroitiin aina vuoteen 1955 asti.
 |
| Neptuno suihkulähde |
Linnan ypämpärillä on noin 200 hehtaarin kokoinen puisto, jossa on suihkulähteitä sekä upeasti leikattuja puita sekä pensaita mm. Labyrintin muotoon leikattu sokkelo lähellä Neptune suihkulähdettä, alkuperäinen valmistui vuonna 1720. Labyrintti on avoinna maaliskuun puolestavälistä marraskuun alkuun ja se on maksullinen. Palatsista katsoen puiston vasemmalla puolella, kukkulan päällä ovat ”roomalaiset rauniot”, vastapäätä Gloriette paviljonki ja Neptune suihkulähde, puistoalueen keskellä on eläintarha ja oikealla puolella ovat Palmu- ja aavikkotalo. Linna ja sen puistoalue ovat ainutlaatuisen historiallisen merkityksen vuoksi UNESCON maailmanperintölistalla ja palatsissa vierailee vuosittain noin 2,5 miljoonaa kävijää sekä suositulla puistoalueella käy vuosittain miljoonia.
 |
Gloriette
|
Kaunis Neptune suihkulähde sijaitsee linnan ja Gloerietten välissä ja se on valmistunut vuonna 1780, vähän ennen Maria Teresian kuolemaa. Linnaa vastapäätä sijaitseva Gloriette paviljonki on rakennettu 7 vuotta kestäneen sodan Preusseja vastaan, Kolin taisteluiden muistoksi. Pylväikön keskiosa on lasitettu jo Maria Teresian aikaan ja tänä päivänä siellä sijaitsee kahvila. Kahvilassa on sunnuntai aamuisin brunssi, jonka aikana voi nauttia Jazz esityksistä. Glorietten katolla on näköalatasanne, josta on mahtavat näköalat kaupungin pohjoispuolelle sekä Wienerwaldiin. Näköalapaikka on avoinna maaliskuun puolesta välistä marraskuun alkuun ja se on maksullinen.
Rauniot ovat rakennettu 1778 ja niiden haluttiin tuovan romanttista tunnelmaa puistoon. Altaan keskellä olevat kaksi patsasta symboloivat Tonava ja Enns joen jumalia. Rauniot ovat yksi puiston maksuttomista käyntikohteista.
Maailman vanhin eläintarha on perustettu vuonna 1752 ja siellä asuu noin 700 eri eläinlajia mm. Aktiiviset marakatit, kiipeilevät punapandat, kylpevät tiikerit, bambua syövät pandat sekä Norsuja, kirahveja, valaita ja pingviinejä. Eläinpuisto on kooltaan 17 hehtaaria ja yksi sen kohokohdista on lasinen sademetsätalo, jossa voi aistia Afrikkalaisen savannin tai Etelä-Amerikkalaisen tropiikin. Viikonloppuisin ja juhlapyhinä eläinpuistossa käy paljon väkeä ja tuolloin lippujonot ruuhkautuvat, joten lippu kanattaa ostaa verkosta etukäteen.
Puutarhan länsiosassa sijaitseva palmutalo on valmistunut vuonna 1882 ja se on Euroopan suurin palmutalo. Rakennus on pituudeltaan 111 metriä, sen pita-ala on 2500 m2 ja lasien osuus on 4900 m2 ja siinä on noin 45 000 ikkunaruutua. Siellä on lukuisia kasveja kolmelta eri ilmastovyöhykkeeltä, palmuja, orkideoita, kamelioita sekä uskotaan että siellä on maailman suurin lumme, jonka lehden mitta on 1,2 metriä. Palmutalo on maksullinen ja se sijaitsee eläintarhan vieressä.
Avoinna: touko-syyskuu klo 9.30-18.00 / loka-huhtikuu klo 9.30-17.00
Palmutalon lähellä sijaitseva Sonnenuhrhaus, on rakennettu vuonna 1904 Keisari Franz Joseph I toimesta, suojaamaan eksoottisia kasveja talven varalta. Aavikkotalo on uusittu vuosina 2000-2003 nykyiseen muotoonsa ja siellä voi kulkea polkua pitkin eri maanosien välillä kasvien ja eläinten elinympäristössä. Aavikkotalo on päivittäin auki ja se on maksullinen.
Suikulähde sijaitsee puiston itäpäässä ja se on rakennettu vuonna 1777. Obeliskia tukee sen jalustalla olevat neljä kilpikonnapatsasta ja vesi laskee kovaäänisesti joen jumalan suusta. Obeleski on noin 31 metriä korkea jalustan kanssa. Suihkulähteeltä lähtee suora tie palatsille.
Palatsin itäpuolella sijaitseva puisto ono valmistunut noin 1870, nimi on peräisin kruununprinssi Rudolfista, joka asui palatsissa itäosassa. Puutarhan ympärillä on pergola ja siellä on muutamia huvimajoja. Puisto on maksullinen ja avoinna joka päivä maaliskuun puolivälistä marraskuun alkuun.
 |
| Schönbrunnin linna |
Volksgarten puisto
Kaunis puisto sijaitsee kaupungin keskustassa Heldenplatz ja Hofburgin palatsialueen vieressä, vastapäätä parlamenttitaloa. Entinen yksityispuisto on ollut yleisessä käytössä vuodesta 1835 ja siellä on useita suihkulähteitä sekä siellä on upea ruusutarha, jossa on tuhansia ruusuja. Keskellä puistoa on Theseuksen temppeli (1820), joka on jäljennös Kreikkalaisesta Theseionin temppelistä. Puisto on suosittu hääkuvien ottopaikka ja etenkin Theseus-temppeli on suosittu kuvauskohde. Puistossa on muutamia muistomerkkejä mm. Keisarinna Elisabethin, jonka Keisari Franz Joseph rakennutti Sisin kuoleman jälkeen. Puistoon on kolme sisäänkäyntiä Heldenplatz, Burgtheater ja Ringstrasse vastapäätä parlamenttitaloa. Puistossa sijaitsee Cafè Meierei, joka on auki huhti-lokakuussa ja puiston lähellä sijaitsee suosittu Hotel Sacher, joka myy aitoja Sacher leivoksia.
Sijainti: metropysäkki Herrengasse
Avoinna: huhti-lokakuussa 6.00-22.00 / marras-maaliskuussa 6.30-19.00
Lue lisää:
