Pyöräretki Seurasaareen

Papin tultua töistä päätimme lähteä pyöräilemään. Ehdotin että lähdettäisiin Seurasaareen, sillä mulle jäi vielä hampaankoloon edellinen käynti. Viimeksi kun kävimme lasten kanssa jäätelöllä, niin sade pääsi yllättämään ja pääsimme vain sillan yli, kunnes oli pakko kääntyä. Muistan viimeksi olleeni Seurasaaressa katsomassa juhannuskokkoa, lasten ollessa pieniä, eli siitä on todellakin pitkä aika.

Lähdettiin sitten polkemaan ja ajeltiin Kuusisaaren ohi ja käytiin hieman kyttäilemässä lähetystöjen upeita taloja. Keli oli taas mitä mainioin ja tuntui mukavalta polkea. Otettiin tietenkin jädet heti Seurasaaren sillan kupeesta ja jatkettiin kävellen saareen. Tuntui hassulta katsella sieltä suunnalta Helsinkiä ja huomata kuinka lähellä tutut paikat oikein oli. Sain ylipuhuttua papin ja käveltiin koko saari ympäri, sillä pyörällä ei saanut sinne mennä. Naturistirantakin oli remontin alla ja saas nähdä minkälainen uimala siitä oikein tulee. Harmi että ranta, joka sijaitsee yhdellä Helsingin parhaimmista paikoista, on varattu vain tietylle ryhmälle. Saaren muut rannat olivat kovin pieniä.

Kävin myös katselemassa noita vanhoja rakennuksia ja ne olivat todella upeita ja hyvin säilyneitä. Museot olivat jo ehtineet mennä kiinni mutta kurkkailin taloja ulkopuolelta.Tuli oikein kiva kävelylenkki saarella varmaan n. 3 km. Siellä oli todella upeeta ja muutenkin meillä oli oikein mukava pyöräilyretki ja toivottavasti näitä tulee vielä useita tänä kesänä.

Vermon Konttitorille ja taas puhjennut kumi

Lähdettiin Papin kanssa pyöräilemään ja suuntana Vermo. Ajateltiin mennä hieman kattelemaan minkälainen kirppari siellä tänä päivänä oikein on. Oli lämmin ja painostava ilma poljettiin Mankkaan täyttömaan kautta ja se oli todella raskas etappi, sillä siellä oli paljon soraa ja joutui oikein tehdä töitä että pääsee etiäpäin, samaten metsäreitti Mankkaalta Turuntien toiselle puolelle oli todella raskas. Paikoittain näkyi sateen jälkiä mutta onneksi emme kastuneet.

Torilla oli ihan märkää. Oli kuulemma satanut kaksikin kertaa ja suuri osa myyjistä oli jo lähtenyt. Mutta ilmeisesti myyjiä oli ollut paljon, sillä pöydät jatkuivat pitkälle parkkipaikalla. Mikä tuuri meillä olikaan käynyt, ettemme joutuneet noiden sateiden alle, vaan näköjään pyöräilimme niiden perässä. Kierreltiin ympäri ja olihan siellä vaikka mitä myynnissä ja säälitti oikein myyjien puolesta sillä monien tavarat olivat kastuneet. Silmiini osui vanhoja talon ikkunoita ja jäin niitä ihmettelemään ja kuinka tyypillistä että juuri silloin on pyörällä liikenteessä kun löydät jotain isokokoista.

Ikkunoiden myyjät asuivat Riihimäellä joten sieltä ei niitä viitsi hakea, mutta sain puhuttua että he jättävät ikkunat vanhempiensa luo Paloheinään ja haemme ne sieltä. Ikkunoita oli 4 kpl ja sain tingattua ne 20€, joka mielestäni oli hyvin. En oikein tiedä mitä niillä edes teen mutta olen himoinnut niitä jo vuosia joten tässä ne nyt ovat ja jos vaikka niistä rakentaisi joskus pienen pienen kasvihuoneen. ;)

Lähdettiin polkemaan takaisin kotia kohti ja TAAS Papin pyörästä puhkesi kumi... No mitäpä sitten? En ainakaan aikonut tällä kertaa polkea kotiin ja tulla noutamaan herraa ja pyörää joten piti keksiä jotain muuta. Mentiin Selloon josko saataisiin kumi paikattua siellä, mutta ei onnistunut. Onneksi yhdestä kaupasta sentään löytyi sellaista ainetta joka täyttää rikkoutuneen kumin sisältä. Samaa mitä myös auton renkaissa käytetään. Hermothan tässä säätämisessä meinasi mennä kun matkaan lähdetään ilman lukkoa, pumppua ja lompakkoa. No päästiin kuitenkin jatkamaan matkaa kotiin ja rengaskin kesti sinne asti. Seuraavalla kerralla kun lähden Papin kanssa pyöräilemään vasta kun herra omistaa lukon ja muistaa ottaa mukaan kaikki mahdolliset korjaussarjat. Muuten lenkki oli oikein kiva ja onnistunut.

Tällänen olisi aika makee!!!