1er Août, Sveitsin kansallispäivä

Tänään Sveitsissä vietetään kansallispäivää eli Fetê nationale Suisse, niin kuin sitä täällä ranskankielisellä aluella kutsutaan. Muilla alueilla päivää kutsutaan nimellä Schweizer Nationalfeiertag (Saksa), Festa nazionale della Svizzera (Italia) ja Di da la festa naziunala (1. d'avust) (Retoromaanit). Vuodesta 1891 lähtien Sveitsin kansallispäivää on vietetty 1.8 Sveitsin valaliiton perustamisen muistoksi ja vuodesta 1994 se on olut virallinen vapaapäivä joka kantoissa. Sveitsin valaliitto perustettiin kolmen kantonin Uri, Schwyz ja Unterwaldenin kesken 1.8.1921 ja tänä päivänä Sveitsin valaliittoon kuuluu 26 kantonia. Lisää Sveitsin valaliiton syntymisestä voit lukea täältä.

Sveitsissä kansallispäivää vietetään vapaamuotoisemmin kuin Suomessa tai Ranskassa ilman suurempia juhlallisuuksia. Sveitsiläiset viettävät kansallispäiväänsä samaan tapaan kuin amerikkalaiset juhlivat omaa kansallispäiväänsä (4th July), grillailemalla ja nauttimalla hyvästä ruoasta ystävien ja sukulaisten kanssa sekä seuraamalla ilotulituksia, joita järjestetään eri paikkakunnilla. 

 

Eri paikkakunnilla järjestään erilaisia tapahtumia jo päivää aikaisemmin 31.7 ja tapahtumissa on erilaista ohjelmaa musiikkia, konsertteja, voimisteluesityksiä, sekä lauletaan kansallishymniä, sytytetään kokkoja ja lapset kantavat illalla valaistuja paperilyhtyjä kadulle. Suurissa kaupungeissa järjestetään näyttävät ilotulitukset ja perinteistä kansallispäivää vietetään Rüti Meadowissa, pellolla jossa alkuperäinen kolmen kantonin välinen sopimus valaliitosta tehtiin.

Kauppoihin on ilmestynyt Sveitsin lipulla varustettuja kertakäyttöastioita, servettejä, koristeita, lippuja sekä muita juhlatarvikkeita ja useissa paikoissa myydään ilotulitteita.

  

Sveitsin kansallispäivän juhlintaa Genevessä 

Genevessä (1.8.2015) kansallispäivän vietto alkaa kello 14.00, Parade du Terroir-kulkueella, joka lähtee “oikean rannan” puolelta Brunswick-monumentilta ja päättyy “vasemman rannan” puolelle La Grangen puistoon. Paraatin osallistujat ovat pukeutuneet vanhoihin perinteisiin Geneveläisiin asuihin ja heidän kulkua säestää rummut ja alppitorvet sekä Guggemusiikki. Paraatissa on mukana ajoneuvoja ja koneita Geneven maatalousmuseosta sekä sveitsiläisiä St Bernard vuoristokoiria. Paraatin jälkeen La Grangen puistossa ja Englantilaisen puutarhan luona on erilaista ohjelmaa aina iltaan asti. Illalla klo 22.30 järjestetään noin 20 min kestävä ilotulitus musiikin säestyksellä ja tämän jälkeen järvi syttyy liekkeihin!

14 juillet, Ranskan kansallipäivä

Tänään Ranskassa vietetään Fête Nationalea eli Ranskan kansallispäivää. Perinteisesti kansallispäivän viettoon kuuluu suuri sotilasparaati Pariisin Champs-Élyséeseellä, joka esittelee Ranskan sotilasvoimia ja kalustoa. Päivä huipentuu suureen ilotulitukseen Eiffel-tornilla, ilotulitus kestää noin 35 minuuttia ja se alkaa 23.00. Pariisin lisäksi useilla paikkakunnilla järjestetään kansallispäivänä juhlia, joissa on erilaista ohjelmaa virallista sekä vapaamuotoista. 14 juillet ilta päättyy monissa paikoissa ilotulitukseen.  

Divonne 14.7.2015

Keskustelimme kerran Ranskan tunnilla eri maiden kansallispäivien vietosta ja muistin opettajani kertoneen, että Ranskassa juhla on hyvin virallinen ja sotilaallinen. Vaikka en päässyt Pariisiin katsomaan paraatia, niin kotona oli avattava Ranskalainen tv-kanava ja seurattava paraatia sen välityksellä. Täytyy myöntää että olihan se vaikuttava, paraatiin osallistui noin. 7000 henkilöä. Illalla on pakko vielä ajella Ranskan puolelle katsomaan ilotulitusta.

Suora yhteys Pariisiin

Suora yhteys Pariisiin

Suora yhteys Pariisiin, Ranskan Presidentti François Hollande

14 juillet historia

1700- luvun lopulla Ranskan kansalaiset olivat tyytymättömiä hallitsevan kuninkaan Ludvig XVI yksinvaltaan ja tuhlailuun, sanotaan että Yhdysvaltojen vallankumouksen innoittamana kansalaiset alkoivat vastustamaan kuningasta ja vaatimaan itselleen oikeuksia. Tuolloin Ranskassa kansalaiset luokiteltiin kolmeen säätyyn aatelisto (rikkaat, eivät maksaneet veroa), papisto (valtaa, keräsivät veroa) ja kolmas sääty (työläiset, maksoivat veroa). Kansalaisten eriarvoinen asema, nälkä- ja katovuodet sekä Ranskan huono taloustilanne saivat kansalaiset vastustamaan kruunua ja vaatimaan “Liberté, Égalité, Fraternité” eli “vapautta, veljeyttä ja tasa-arvoa”. 

Vuonna 1789 sai alkunsa Ranskan suuri valllankumous, jolla oli seurauksia ympäri Eurooppaa ja tuosta alkoi uusi aikakausi jota kutsutaan nimellä “Uusi Aika”. Vallankumous sai alkunsa kansanjoukon hyökkäyksestä Bastiljin vankilaan 14.7.1789, jolloin he vapauttivat viimeiset poliittiset vangit ja polttivat vankilan maantasalle, tuosta hetkestä alkoi tapahtumien sarja joka johti kuningas Ludvig XVI ja kuningatar Marie Antoinetten maanpakoon (1791) ja myöhemin (1793) mestaukseen. Bastiljin tapahtumia pidetään Ranskan tasavallan symbolina ja ensimmäisen kerran Ranskan kansallispäivää juhlittiin 14.7.1880. 

Ranskan lippuna tunnettu “trikolori” eli kolmivärinen on myös saanut alkunsa suuresta vallankumouksesta, lipun pystyraitojen värit sininen, valkoinen ja punainen kuvaavat “vapautta, veljeyttä ja tasa-arvoa”.