Näytetään tekstit, joissa on tunniste hävikkiviikko. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste hävikkiviikko. Näytä kaikki tekstit

maanantai 29. elokuuta 2016

Ruokahaaste, taistelu ruokahävikkiä vastaan




Tällä viikolla 29.8-4.9.2016 vietetään hävikkiviikkoa, jonka aikana yritetään vähentää ruoka- ja elintarvike hävikin määrää. Kuulin että Helsinkiin on avattu ravintola, jossa annokset tehdään hävikkiruoasta, tämä on mielestäni aivan loistava idea. Olen kirjoittanut hävikkiviikosta aikaisemmin ja nyt esittelen uusin vastaiskuni ruokahävikille! Se on Ruokahaastekori. Täältä voit lukea aikaisemman postaukseni Hävikkiviikosta.

Muutama viikko sitten tein meidän Ronille kauppalistaa ostettavista Suomi-tuotteista ja niitä inventoidessa huomasin, että muutamia tuotteita oli mennyt vanhaksi ja joidenkin tuotteiden osalta viimeiset käyttöpäivät alkavat olla jo lähellä. Kävin samalla läpi meidän kuiva-ainekaapin ja vaikka sitä on raivattu viime aikoina tiuhaan tahtiin, ötökkävallankumouksen vuoksi, niin silti sieltä löytyi taas vanhoja tuotteita sekä tuotteita joiden päiväykset ovat menossa vanhaksi. Keräsin suutuspäissäni kaikki vanhentuneet tuotteet pois ja päätin että nyt tähän hävikkiin pitää löytää joku ratkaisu! Muistin että jokin aika sitten, silmiini osui eräs kirjoitus, jossa kerrottiin ruokahaasteesta. Tässä siis uusin niksi, mitä kokeilen parhaillaan, että saisin tuon ruokahävikin loppumaan!

Ruokahaaste kuulostaa enemmän jonkin kokkiohjelman kilpailulta, jossa osallistujille annetaan korillinen elintarvikkeita, mistä pitää taikoa herkullinen ruoka-annos. Meidän perheessä ruokahaaste tarkoittaa sitä, että koriin on kerätty elintarvikkeitä joiden päivämäärät vanhenevat seuraavan 3 kuukauden aikana ja sitä ennen niistä on taiottava ruokaa! Meidän perheen ruokahaastekorin mukaan me taidetaan syödä lähitulevaisuudessa paljon tacoja ja minun pitäisi innostua leipomaan, sillä siellä oli paljon leivontaan liittyviä raaka-aineita, kaikki hyvät siirappivinkit otetaan ilolla vastaan. Salmiakit eivät liene mikään ongelma ;) Tein myös toisen korin jääkaappituotteita varten ja sinne tuli onneksi paljon vähemmän raaka-aineita. 

Tällä hetkellä meillä kovasti harjoitellaan ruokahaastekorien käyttöä ja yritetään ensin keksiä sieltä ruokaa tai sitten yritetään ensisijaisesti korin raaka-aineita hyväksi ruoanvalmistuksessa. Tällä hetkellä ainakin tuntuu siltä, että olisimme onnistuneet edes hieman ruokahaasteessa ja koreista on jo selkeästi kadonnut elintarvikkeita. Täytyy ottaa tavaksi  aina kuukauden lopussa tarkistaa elintarvikkeiden päivämäärät ja tarvittaessa lisätä koriin uusia tuotteita jotka vanhentuvat seuraavan 3 kk:n aikana. 


Miten sinä taistelet ruokahävikkiä vastaan?


Lue lisää: 

sunnuntai 21. syyskuuta 2014

Hävikkiviikon saldo... Pannuleipää puurosta







Voi pojat, en voi muuta sanoa!

Aloitin hävikkiviikon jo vähän ennakkoon ja siivosin viime sunnuntaina meidän jääkaappia ja tyrmistyin totaalisesti. Jääkaapista löytyi edelliseltä viikolta ruoantähteitä, homehtuneita ja muuten vanhentuneita vihanneksia, edellisiltä taco illalliselta jääneitä avattuja dippipurkkeja, vanhentuneita leikkeitä sekä oliiveja. Halusin aloittaa hävikkiviikon puhtaalta pöydältä ja raivasin nämä kaikki pois kaapista ja heitin ne suoraan roskiin käyttökelvottomana. Jääkaappia siivotessa tarkistin sen sisällön ja suunnittelin samalla niiden mukaan tulevan viikon ruokia. Aloin käyttämään jääkaapissa läpinäkyviä muovirasioita ja huomasin kuinka käteviä ne oikeasti on. Nopealla silmäyksellä selviää säilytysrasioiden sisältö, kuinka paljon ja minkälaisia tähteitä kaapissa on.

Maanantaina päätin siivota pakastimen, jotta tiedän mitä kaikkea se on syönyt. Sieltä löytyi useita samoja pakasteita, joita on ostettu ilmeisesti, kun kaupassa ollessa on luultu, että niitä ei ole kotona. Järjestin pakkasen siten, että kaikki leivät, ruoat, vihannekset ym. ovat yhdessä nipussa ja jatkossa on helppo huomata, mitä pakasteita tarvitsee ostaa. Siivottuani pakkasen päätin, että yritän hyödyntää pakkasen ja jääkaapin antimia, niin pitkään kuin mahdollista ja menen kauppaan vasta sitten, kun en keksi enää mitään ruokaa tehtäväksi, olemassa olevista raaka-aineista. Perjantaihin asti pystyimme helposti tekemään ruokaa kotona olevista raaka-aineista.




Viikon aikana mietin todella meidän perheen ruoan kulutus- ja ostotottumuksiamme. Viikon aikana pystyin hyödyntämään aika paljon eri raaka-aineita, ennen kuin ne olisi mennyt käyttökelvottomaksi, mutta valitettavasti jouduin myös heittämään osan roskikseen. Käytin pakastamista hyödyksi ja kerrankin sain laitettua ajoissa pakastimeen mm. valmistaikinoita, leipää, juureksia ja tähderuokia. Ruoanlaitossa sain hyödynnettyä vihanneksia ja kasviksia, enemmän kuin normaalisti, leivistä tein köyhiä ritareita ja toki säästin niitä myös kiitokseksi torstain ratsulleni. Kokeilin tehdä puuronlopusta leipää ja siitä tuli oikein maistuva. 

Hukkapuolelle sen sijaan jouduin kirjaamaan muutaman homehtuneen piirakanpalan, sitruunan, tomaatin, pari leipäpalaa sekä pilaantuneen rucola salaatin, avokadon, banaanin, kiiwin ja yöksi pöydälle unohtuneen pastan. Viikko oli oikein hyvä kokeilu ja aion kyllä jatkossa kiinnittää enemmän huomiota, siihen miten pystyn ennakoimaan ja pelastamaan raaka-aineita roskikselta ja hyödyntämään niitä ruoanlaitossa. 


Lue lisää: 









Pakko lisätä tämä puuronjämistä tehty pannuleipä Bistron resepteihin, kun Rosan kaveritkin sitä kehuivat. Olen aikaisemmin tehnyt vastaavanlaisia perunarieskoja perunamuussin lopusta joten, miksei tähänkin reseptiin 
voisi käyttää perunamuussin jämiä. 


Pannuleipä puurosta

2-4 dl valmista puuroa
2 dl vettä
0,5 tl suolaa
4-6 dl sämpyläjauhoja
(riippuen puuron paksuudesta)
1 rkl öljyä
1 tl leivinjauhetta

Pinnalle:
puurohiutaleita tai siemeniä
sormisuolaa


Lisää vesi valmiiseen puuroon
Sekoita kuivat aineet keskenään: 
suola, sämpyläjauhot ja leivinmauste keskenään
Lisää jauhoseos puuroon ja sekoita tasaiseksi
Levitä taikina öljytyn leivinpaperin päälle
Pistele taikinaan haarukalla reikiä
Voitele taikinan pinta kevyesti öljyllä ja 
ripottele pinnalle siemeniä tai puurohiutaleita 
sekä sormisuolaa
Paista 200- asteessa noin 25 min





sunnuntai 14. syyskuuta 2014

Hävikkiviikko






Suomessa on vietetty viime viikolla (8-14.9.2014) valtakunnallista hävikkiviikkoa ja viikon tarkoituksena on kiinnittää huomiota siihen, kuinka paljon Suomessa heitetään ruokaa roskiin. Harmikseni en ehtinyt startata tähän Suomen hävikkiviikkoon mukaan, mutta aion aloittaa oman hävikkiviikon maanantaina. Olkoon se sitten Sveitsin hävikkiviikko ja toki haastan mukaan kaikki ne, jotka eivät viime viikolla osallistuneet sekä tietenkin kaikki täällä Sveitsisä! Olen aikaisemmin kirjoittanut postauksen Ruokahävikki kuriin ja tähteistä ruokaa!, jossa olen käsitellyt ruokahävikki aihetta sekä ideoita ruoantähteiden uusiokäyttöön. Huomatessani tämän Suomessa vietettävän hävikkiviikon, kävin tutustumassa Kuluttajaliiton sekä Saa Syödä! sivuihin ja löysin sieltä uusia hyviä vinkkejä ruokahävikin hallintaan. 

Ruokahävikillä tarkoitetaan ruokaa, joka on aluksi ollut syömäkelpoista, mutta syystä tai toisesta se päätyy roskikseen tai biojätteeseen. (Saa Syödä!) Tieto lisää tuskaa ja kun luin seuraavia faktoja ruokahävikistä, niin päätin että pakko on ottaa itseä niskasta kiinni ja yrittää taistella ruokahävikkiä vastaan. Faktat perustuvat maa-ja elintarviketeollisuuden tutkimuskeskuksen vuonna 2013 ruokahävikki tutkimukseen sekä Saa Syödä! -hankkeen internet-sivuihin.


Faktaa ja lukuja ruokahävikistä




Suomessa heitetään henkilöä kohden 24 kiloa eli 125 euron edestä ruokaa roskiin vuodessa. Määrä vastaa noin kuutta prosenttia kaikesta kuluttajien ostamasta ruoasta (MTT:n Ruokahävikkitutkimus 2013).

Yhteensä laskettuna suomalaiset kotitaloudet heittävät ruokaa hukkaan vuosittain 500 miljoonan euron arvosta (Lähde: www.saasyoda.fi).

Suomalaisten keittiöissä pilaantuu eniten vihanneksia ja juureksia, noin 22 miljoonaa kiloa vuodessa. (Lähde: www.saasyoda.fi)

Suomalaiset heittävät pois vuosittain 21 miljoonaa kiloa itse valmistamaansa ruokaa. Yleisin syy on se, että ruokaa valmistettiin liikaa. (Lähde: www.saasyoda.fi)

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen ruokahävikkitutkimuksen (2013) mukaan pääkaupunkiseudulla heitetään roskiin noin 25 miljoonaa kiloa ruokaa vuodessa. Pääkaupunkiseudulla heitetään roskiin jopa kokonaan avaamattomia elintarvikepakkauksia. Pääkaupunkiseudulla avaamattomien ruokapakkausten osuus kotitalouksien kaatopaikalle päätyvistä elintarvikkeista on 15 prosenttia.

Koko ravitsemusalan (kotitaloudet, teollisuus, kauppa ja ravitsemispalvelut) yhteenlaskettu ruokahävikki on noin 335–460 miljoonaa kiloa vuodessa. Tämä on noin 10–15 prosenttia kulutetusta ruoasta. (MTT)

Eniten ruokaa menee hukkaan kotitalouksissa, noin puolet enemmän kuin esimerkiksi kaupoissa. (Lähde: www.saasyoda.fi)

Noin viidennes kaikesta ravintolaruoasta päätyy Suomessa jätteeksi (MTT).

Maailmanlaajuisesti ruokaa menee tuotanto- ja kulutusketjun eri vaiheissa hukkaan vuosittain yhteensä 1300 miljoonaa tonnia, joka vastaa noin 25–30 prosenttia kaikesta maapallolla tuotetusta ruoasta. On arvioitu, että tällä määrällä voitaisiin ruokkia jopa kaksi miljardia ihmistä lisää. (FAO)


Nyt kaikki mukaan talkoisiin!





Alla on muutamia vinkkejä, joiden avulla sinä voit vähentää omaa ruokahävikkiäsi. Saa syödä! -hanke kokeili hauskan kuuloista herkkupesä-ideaa yhdessä talonyhtiössä, miksei tätä ei voisi toteuttaa vaikka kavereiden kesken tai työpaikalla. Työpaikalla tunnetusti kaikki herkut, jopa vähän kuivahtaneet tai venhentuneetkin menevät hyvin kaupaksi.


Kurkistus jääkaappiin




Ruokahävikin välttämiseksi kannattaa ensin tutustua jääkaapin sisältöön ja katsoa tuotteet, joiden viimeiset käyttöpäivät lähestyvät. Suunnittele ruokalista ja kauppareissu etukäteen, hyödyntämällä samalla pian vanhevia tuotteita. Pakastaminen antaa raaka-aineiden käytölle lisää aikaa, joten pakasta ajoissa ylimääräiset yrtit ruukuista, leivät tai lihat ja juurekset. Voit myös pakastaa jääpalarasioihin ylijääneen kastikkeen sekä maustepurkkien jämät ja käyttää niitä myöhemmin kastikepohjana. Pidä jääkaappi ja kuiva-ainekaappi järjestyksessä ja tarkasta ne viikottain. Laita etummaiseksi tuotteet, jotka vanhenevat ensin ja avaa uusi paketti, vasta kun edellinen on käytetty loppuun. Säilytä ruokia läpinäkyvissä rasioissa, niin näet helposti mitä jääkaappi sisältää ja voiko ruokia hyödyntää seuraavilla aterioilla. 

Evira eli Elintarviketurvallisuusvirasto määritelmän mukaan Parasta ennen- merkintä tarkoittaa elintarvikkeen vähimmäissäilyvyysaikaa, eli kyseiseen päivämäärään asti elintarvike säilyttää sille tyypilliset ominaisuudet. Tätä päivämäärää käytetään yleensä pitkään säilyvissä elintarvikkeissa, kuten mausteet, kahvi, jauhot ja sillä viitataan tuotteen laadullisiin ominaisuuksiin. Päiväyksen jälkeen aromit ja maku saattavat heikentyä, mutta tuote on usein vielä käyttökelpoinen.

Viimeinen käyttöpäivä- merkintä tarkoittaa sitä päivää, milloin valmistaja on tarkoittanut tuotteen viimeistään käytettäväksi. Viimeistä käyttöpäivää käytetään nopeasti pilaantuvissa tuotteissa, tuoretuotteissa kuten liha tai kala. Viimeinen käyttöpäivä liittyy elintarvikkeen turvallisuuteen ja tarkoittaa todella tuotteen viimeistä käyttöpäivää.


Ruokaostoksilla



Ruokahävikki ei ole yksin kotitalouksien ongelma, vaan sama ongelma on myös kauppiailla. Moni valitsee kaupassa vähän raakoja hedelmiä ja vihanneksia  kypsien sijaan, jonka vuoksi kauppias joutuu heittämään kypsemmät yksilöt pois. Ruokalistan etukäteissuunnittelulla välttyy useilta heräteostoksilta, mutta toisaalta voisi olla järkevää ostaa kaupasta viimeisen käyttöpäivän vuoksi alennettuja tuotteita ja saada niistä piristystä omiin ruokalistoihin. Yksi kokeilemisen arvoinen vinkki, on ottaa kuva jääkaapista ennen kauppaan lähtöä, niin muistat varmasti mitä jääkaapissa oli jo ennestään. Toinen hyvä neuvo on että ostat vain niitä tuotteita, mitä arvelet että ehdit käyttää ennen niiden pilaantumista. Ruokaa voi pilata myös säilyttämällä niitä väärissä lämpötiloissa. Kaupassakäynnin jälkeen tuotteet tulisi saada nopeasti kylmään, eikä jättää niitä autoon tai seisottaa pitkään huoneenlämmössä. Moni ei ehkä ajattele, kuinka paljon ruoan hukkaan heittäminen vie rahaa ja kuinka se rasittaa luontoa. 


Ruoanlaitto




Olen jo aikaisemmin peräänkuuluttanut vinkkejä, miten ruoantähteitä tai ruoka-aineita voi vielä hyötykäyttää sen sijaan, että ne heitetään roskikseen. Kuluttajaliiton sivuston myötä löysin vielä muutamia hyviä ideoita sekä kivan Facebook-ryhmän Hävikistä herkuiksi, missä ruokabloggaajat loihtivat herkkuja ylimääräisistä raaka-aineista. Meillä käy valitettavan usein niin, että riisiä ja pastaa keitetään kerralla koko kylälle. Osittain tuo lisukkeiden suuri valmistusmäärä johtuu varmaan siitä, että en säilytä raaka-aineita niiden omissa paketeissa, joista selviää suositeltavat annosmäärät, vaan ilmatiiviissä säilytyspurkeissa. Täytyykin seuraavista paketeistä säästää nuo annosohjeet ja teipata säilytyspurkkien kylkeen tai laittaa kuiva-ainekaapin oven sisäpuolelle lista annosmääristä sekä parasta ennen päiväyksistä. Annoskokoja esim. keittämätön pasta 50g / henkilö ja keittämätön riisi 75g / henkilö. Hyödynnä perjantai-pizzassa kaikki viikon aikana ylijääneet elintarvikkeet, kasvikset ja juustot. 

Marttojen ruokaa tähteistä vinkkejä, 
Saa Syödä! annoslaskuri ja reseptihaku




Noutopöydät ja ruokailu kodin ulkopuolella






Kotitalouksein ja kaupan lisäksi suuri osa ruokahävikistä tapahtuu ravintoloissa. Ravintoloiden on usein vaikea arvioida ruoan menekkiä ja mikäli isompi ryhmä on poissa ruokailusta, olisi siitä hyvä ilmoittaa työpaikan ja koulujen keittiöihin. Ilmoituksen myötä keittiöt pystyvät paremmin varautumaan ruokailijamäärien muutoksiin ja huomioimaan sen omissa raaka-ainehankinnoissa. Jotkut   työpaikkaruokalat myyvät päivän lounasta kotiin vietäväksi ja minimoivat tällä tavalla hävikin syntymistä. Ostamalla näitä annoksia, helpotat omaa arkeasi ja sinulla ei mene aikaa ruoan valmistamiseen. 

Seisovat pöydät ja Buffetit ovat ruokailijoille suuria ansoja, usein tulee otettua "vähän jokaista" tai "syödään koko rahan edestä" ja valitettavan usein käy niin, ettei kaikkea jakseta syödä ja ylimääräinen ruoka lentää roskiin. Itselleni käy usein niin, että syön enemmän silmilläni ja ottamani annoskoot ovat suurempia, kuin jaksan syödä. Aionkin jatkossa panostaa siihen, että otan ruokaa vain sen verran, kuin jaksan syödä ja otan mielummin ruokaa lisää, mikäli annoksen jälkeen jää vielä nälkä. Ravintoloiden annoskoot ovat useimmiten minulle lian suuria ja tämän vuoksi pyydänkin aina annoksen loput "dogibägiin" eli kotiinvietäväksi. Toki voisin kysyä pienempiä annoksia tai yrittää jo tilatessa muistaa, että annoksen voi jakaa perheen ja ystävien kanssa.


Hävikkilomake







Kuluttajaliiton sivuilta löysin Hävikkilomakkeen johon kirjataan hävikkiviikon ajan poisheitettävät raaka-aineet ja ruoat, syy miksi ne heitettiin roskiin sekä rahamäärä mikä meni hukkaan. Olen joskus itse suutuspäissäni kirjannut ylös roskiin heitettyä ruokaa ja jättänänyt listan vaivihkaa kotona näkyville ns. pienenä vihjeenä. Tuolloin en kirjannut hukkaan heitettyjä rahasummia ylös, joten nyt täytyy  kokeilla tehoaako niiden ylös kirjaaminen enemmän tuohon meidän perheen jääkaappikäyttäytymiseen. 

Alla malli Kuluttajaliiton lomakkeesta, johon kirjataan päivittäin roskiin heitetyt ruoat, syy miksi heitettiin sekä ruokia vastaava rahasumma. 


"Esim: banaani - ylikypsä; keitonloppu kattilassa – kukaan ei jaksanut syödä; jogurttipurkki – unohtunut jääkaapin pohjalle. Syiden kirjaaminen saa myös huomaamaan turhaa poisheittämistä."


Lue lisää: