13.5. Floran päivä

Floran eli kukan päivänä Suomessa ylioppilaat ovat viettäneet perinteistä kevätjuhlaa 1800-luvun alusta lähtien ja myöhemmin juhlan vietto on siirtynyt Vappuun. Opiskelijat kerääntyivät piknikille Kumtähden eli Toukoniityn kentälle, joka sijaitsee Helsingissä, nykyisessä Kumpulassa. J.L. Runebergin ja Fredrik Paciuksen Maamme-laulu sai ensiesityksensä Kumtähden kentällä 13.5.1848.  Kumtähden kentälle pystytettiin Maamme-laulun muistokivi vuonna 1948, sata vuotta Maamme-laulun ensi-esityksen jälkeen. Myöhemmin 60-luvun lopulla Floran päivän juhlimisesta luovuttiin, mutta tänä päivänä Floran päivää vietetään Maamme-laulun ensiesityksen kunniaksi ja ohjelmassa on piknikin lisäksi puheita ja musiikkia. Yksi Floran päivän traditioista on Maamme-laulun laulaminen muistomerkin luona. 

Floran päivää vietettiin aikaisemmin Turussa ylioppilaiden keskuudessa. Turun palon (1827) jälkeen yliopisto siirtyi Helsinkiin ja kevätjuhlaperinnettä haluttiin jatkaa uudessa pääkaupungissa, juhlapaikaksi valikoitui Kumtähdenkenttä. 

Floran päivän kevätjuhla vuonna 1848 on jäänyt Suomen historian kirjoihin, tilaisuutta varten Fredrik Pacius sävelsi neljässä päivässä J.L. Runebergin kirjoittaman runon Maamme-laulun ja se esitettiin juhlassa ensimmäistä kertaa. 

Lipputangossa liehui ensimmäistä kertaa Suomen Leijona lippu ja Fredrik Cygnaeus piti kuuluisan isänmaanpuheen, jonka johdosta syntyi myöhemmin Zachris "Sakari" Topeliuksen runo "Finlands Namn", Suomen nimi. Juhlat olivat kosteat, sillä tilaisuuteen oli varattu 304 litraa punssia, 255 litraa valkoviiniboolia, 131 litraa punaviiniboolia sekä naisia varten madeiraa ja sherryä. 

Alkoholin määrällä oli varmaan tarkoitus vaikuttaa juhlakansaan ja saada aikaan myös Suomessa isänmaallinen herääminen. Euroopassa vuotta 1848 kutsutaan Euroopan hulluksi vuodeksi, vallankumouksen vuodeksi tai kansojen kevääksi. Ranskan Helmikuun vallankumouksen myötä, syttyi muissakin Euroopan maissa kapinoita ja mellakoita. 

 

Kuva: Wikipedia, Eero Järnefeltin maalaus Floran päivän juhlasta 1848

 

Suomen nimi, Finlands namn

mies joukon keskell' on sankean
jalon saanut sanaisen aarteen.
hän synnyn ties syvän tenhoisan,
hän luotteen lausuu leimuavan,
joka halkoo usvien saarteen.

niin tuo sana siivekäs sinkoaa
ylt' ympäri silloin raikuu
ilohuutona yhtenä ilma ja maa
kera torvet ylväästi raikahtaa,
ja 'maamme, maamme' se kaikuu.

ja sen nimen vakevän tiedätkösen,
joka entää aallot ja rannat
jota kaiuttaa salo kaukainen
ja saarten, vuorten ja vaarojen
soi vakaat kalliokannat?

siis iäksi piirrä se pohjimpaas
siell' uskollisesti kanna!
sydän altis saakka sa kuolemaas
veri, henki puolesta synnyinmaas,
oman suomesi, suomesi anna!

Tervetuloa blogiini

www.martanmatkassa.fi

Tuoreimmat kuulumiset löydät Martan Matkassa 

Facebook-sivulta tai Instagramista.

Kävelyllä Arabianrannassa ja sen ympäristössä

Tänään Roni halusi lähteä Kumpulaan uimaan koska siellä on hyppytorni. Päätin itse lähteä tutustumaan Kumpulan ympäristöön ja katsoin kartalta että Arabianrantaan oli lyhyt kävelymatka joten päätin lähteä tutustumaan tuohon kaupunginosaan.

Kävelin läpi Kumpula puutaloalueen ja siellä oli aivan mahtavia taloja, joita oli aivan ihana katsella. Kävelin Arabian rantaan asti ja jatkoin rantatietä pitkin Vanhaan kaupunkiin. Päivä oli todella kuuma, mutta olin varautunut siihen juomapullolla ja rannalla oli onneksi tuulista.

En ollut aikaisemmin käynyt Arabianrannassa ja hämmästyin kuinka paljon siellä oli uusia kerrostaloja ja kuinka lähellä alue keskustaa ja kuinka mahtavat kävelytiet rannan tuntumassa.   


        

Kävelin rantaa pitkin Vanhaankaupunkiin ja löysin matkan varrelta kahvilan Vantaanjoen suulta missä oli pieni koski. Pysähdyin kahville ja jäätelölle aloin tutkailla hieman karttaa mihin suunnistaisi seuraavaksi. Alueella oli erilaisia museoita mm. Tekniikan museo. Vantaanjoen suu oli todella kaunis sekä myös tuo vanhankaupungin lahti. Tänne täytyy tulla uudelleenkin ja käydä kurkistamassa näitä museoita. En ollut aikaisemmin tiennyt näistä kauniista ja upeista paikoista. Hiekkatie olisi jatkunut vielä Viikkiin asti mutta sen tutkiminen täytyy jättää toiseen kertaan.

 

Tässä aivan upea näkymä Vanhankaupungin lahdelta

Kävelin Vanhasta kaupungista poispäin ja yllätyin kuinka lyhyt matka sieltä oli Arabian tehtaille. (en voinut olla poikkeamatta noihin tehtaanmyymälöihin) Huomasin tien toisella puolella keltaisen rakennuksen ja sinne johtavan puutarhan. Puutarha oli todella upea ja muistutti kovin Helsingin kasvitieteellistä puutarhaa. Päätin ottaa selvää mikä paikka on kyseessä. Tuo keltainen kartano oli Villa Annala ja kartanon kupeessa on Hyötykasviyhdistyksen viljelypalstoja sekä näytepalstoja, joissa voi käydä ihailemassa erilaisia perinteisiä koriste- ja hyötykasveja.

Kävelin aluetta ympäri ja löysin todella upeita palstoja ja arvatenkin kun näin nuo upeat laventelit niin peukaloni alkoi syyhytä. Kiertelin ympäri palstoja ja sain muutaman kivoja ideoita pajuaidan ja kompostin tekemiseen, sekä löysin hevosia laiduntamassa. Näillä hevosilla voi kuulemma ajella keskustassa. Kylläpä on hauskaa mitä kaikkea eteen tupsahtaa kun lähtee avoimin mielin tutkiskelemaan ympäristöä.

Poiketessani Arabian tehtailla huomasin että moni ulkomaalainen turisti on löytänyt sinne sekä myös Hjallis ja Helena oli ostoksilla. Onkohan Hanko-projekti jo sisustuksia vailla valmis? Olisi ollut mukava kierrellä hieman pidempään noita tehtaanmyymälöitä, mutta Roni soitteli ja halusi jo pois uimasta. Joten kävin vain pikaisesti myymälät läpi ja sain kuin sainkin vihdoin hankittua saunan stailausta varten sen tumman pellavaisen laude liinan Opan myymälästä.  Siellä olisi ollut muurikkaankin kaiken näköistä lisävälinettä mutta tänne täytyy siis palata uudelleen. Pentikin ja Finnlaysonin myymälässä olisin halunnut hieman pidempään vierailla. No jahka Roni seuraavan kerran haluaa Kumpulaan, niin täytyy sitten ottaa aikaa niille.

Matkalla takaisin Kumpulaan kuljin ohi yhden paperikaupan mitä mainostettiin jossain sisustusohjelmassa, mutta harmikseni liike oli kiinni kesälomien vuoksi. Palasin Kumpulaan turvallisesti samaa reittiä mitä olin tullut, etten vaan eksyisi. Yritin vielä takastulomatkalla etsiä sitä Maamme-laulun muistomerkkiä mutta en onnistunut löytämään ehkä tämäkin jää seuraavaan kertaan.

Kotimatkalla Ronin kanssa yritimme löytää Käpylästä Ilmatorjunnan muistomerkkiä mutta valitettavasti emme löytäneet. Sen sijaan talot jotka on rakennettu Helsingin Olympialaisia varten, näyttivät upeilta ja tänne on pakko palata ajan kanssa. Pysähdyttiin kotimatkalla haukkaamassa Subin herkut Sellossa :)

Tässä onkin mukava malli kompostiksi

Tällainenkin pikku poni tupsahti eteen tänään...

Tervetuloa blogiini

www.martanmatkassa.fi

Tuoreimmat kuulumiset löydät Martan Matkassa 

Facebook-sivulta tai Instagramista.