sunnuntai 22. toukokuuta 2022

Lomalla viimeinkin – turistina Canterburyssä





Todellakin lomalla viimeinkin! 

Vitsi miten, ihanaa oli päästä reissuun, istua lentokoneessa, nenä kohti tuntematonta ja valmiina uusiin seikkailuihin. Vasta kohteessa tajusin, kuinka olenkaan ikävöinyt kevätreissuja, sitä tunnetta, kun matkaat talven keskeltä paikkaan, jossa kevät on juuri puhkeamassa kukkaan. Tuo tunne on niin mahtava, että kirjoitan jo nyt kalenteriin: ”Muista varata kevätreissu 2023!” Kaikki ei kuitenkaan mennyt, niin kuin elokuvissa, pientä säätöä ja jännitystä oli ilmassa jo ennen matkaa. 




Edellisestä ulkomaan reissusta on kulunut kaksi vuotta ja viisi kuukautta! Tytär opiskeli Brysselissä ja vierailin hänen luona lokakuussa 2019. Hän valmistui seuraavana keväänä ja vasta nyt, kahden vuoden jälkeen, päästiin viettämään hänen valmistujaisia. Voi, kuinka olen odottanut, että pääsen seuraamaan valmistujaisjuhlaa Kentin katedraaliin! Eihän me uskottu, että niitä vielä tänä keväänä voidaan järjestää, joku variantti iskee kuitenkin ja ne perutaan. Olimme siis autuaasti unohtaneet valmistujaiset kokonaan, kunnes tyttäreni ilmoitti saaneensa koululta viestiä…  


Valmistujaiset Kentin katedraalissa





Minua alkoi hieman kuumottaa, kun tajusin, että valmistujaiset tosiaan järjestetään ja ne ovat noin kolmen viikon päästä. Lennot, hotelli, mekko ja mitä muuta? Passi? Olin juuri lukenut FB:stä kirjoituksia passijonoista ja naureskellut, että miten sitä jättää noin viime tinkaan. Myönnän en ensin uskaltanut katsoa passini voimassaolopäivää, mutta kun aloimme metsästämään lentoja, niin pakkohan se oli kurkata ja juu, se oli vanhentunut vuosi sitten. Tässäkö se oli?

Toivonkipinä heräsi, kun kuulin, että tunnisteet ovat voimassa kuusi vuotta, kurkkasin passia uudelleen ja totesin, vielä on kaksi viikkoa aikaa. Jess! Eikun passikuvaan ja tietenkin silmä on tulipunainen tulehduksen vuoksi. Passin hakeminen sujui näppärästi, mutta sen odottaminen oli yhtä piinaa ja tiukille meni. Vihdoin pääsimme tilaamaan lentoja ja varaamaan majoitusta, jouduimme muuttamaan hieman suunnitelmia, sillä seuraavalle päivälle ei ollut enää lentoja, eikä hotelleissa valinnanvaraa. 





Reissun aikana minusta kuoriutui todellinen turisti, kaiken tohinan keskellä taisin olla enemmän innokas, kuin älykäs ja se saattoi johtaa siihen, että teimme siirtymät ns. pidemmän kaavan kautta. Tarkoitus oli mennä junalla Canterburyyn, kiiruhdimme Heatrowlta bussiin, joka vei meidät Victorian juna-asemalle. Victorialla sitten huomasimme, että olimme junan sijaan ostaneet bussilipun Canterburyyn! Bussilla matkustaminen ei houkutellut, sillä ne olivat aika ahtaita ja matka veisi huomattavasti enemmän aikaa kuin juna. Kärsimme tappion ja ostimme junaliput. Yllätys! Juna jäi tulematta, odottelimme tovin seuraavaa.








Majoitus 



Yövyimme Bed & Breakfast Canterbury Lodgessa, joka oli tyypillinen englantilainen aamiaismajoitus, kokolattiamatolla. Majapaikka sijaitsi kävelymatkan (n. 600m) päässä keskustasta, sen sijainti oli rauhallinen. Emäntä oli oikein herttainen. Huoneet olivat mukavat ja viihtyisät, sisustus oli hauska, jokaisella huoneella oma teema hopea, valkoinen, kulta, musta ja mitä niitä olikaan. 








Hämmästyin hieman, sillä huoneita ei siivottu kertaakaan neljän päivän aikana, olisiko kenties pitänyt erikseen pyytää? Aamiainen tilattiin etukäteen, sitä varten piti täyttää hauska lomake ja tehdä tärkeitä päätöksiä. 



Kohteessa – Kevät Canterburyssä





Kuvia tuli räpsittyä paljon, puut olivat kukassa ja niitä löytyi koko ajan lisää ja lisää. Vasemmanpuoleinen liikenne hämmentää edelleen ja vielä on Englannissa punaisia puhelinkoppeja. Englantilaiset talot ovat aivan ihania, mutta yksi asia ihmetyttää kovasti, miksi niiden ovet ovat erivärisiä? Tietääkö kukaan, mikä tarina mahtaa kätkeytyä eriväristen ovien taustalle?


Miksi ihmeessä Englannissa asuntojen ovet ovat erivärisiä?




Crooked house, Charles Dickens


Me kiertelimme kaupungilla ja ihastelimme kevään tuloa, päivät olivat lämpimiä, mutta illat vielä viileitä. Historiallinen kaupunki oli täynnä mielenkiintoista nähtävää, upeat puistot kukkivat ja vanhassa kaupungissa veikeät talot olivat vähän vinksallaan. 

Pysähdyimme tietenkin turisti-infoon ja kyselimme sieltä vinkkejä, Canterburyn nähtävyyksistä ja erikoisuuksista. Saimme muutamia esitteitä ja karttoja, joihin oli painettu kävelykierroksia vanhassa kaupungissa ja sen ulkopuolella. 


Westgate Garden


Westgate Garden


Ensimmäisenä päivänä tuli käveltyä paljon, ensin kävelimme joenvartta pitkin upeassa Westgate Garden puistossa, sitten jatkoimme matkaa kävelemällä Queen Berthan kierrosta katedraalilta St Augustinuksen luostariin ja St Martinsin kirkkoon. Nämä kolme kohdetta ovat merkitty   UNESCO:n maailmanperintöluetteloon ja samalla kaupungin suosituimmat nähtävyydet. 


 

Menimme ensin St Martinsin kirkolle, se oli kiinni, joten katselimme sitä vain ulkoapäin. Jatkoimme matkaa luostarille ja kiertelimme raunioaluetta, palasimme katedraalin luokse. Jalkoja särki jo kovasti kävelystä, istahdimme pubiin lepuuttamaan jalkoja ja sammuttamaan janoa. Jatkoimme kävelykierrosta kaupungilla vielä hieman ennen illallista. 


St Martin kirkko


St Augustine luostari


Katedraalissa restaurointi meneillään





Päiväretki Doveriin – Linnoitus ja valkoinen kallio



Doverin linnake


Sunnuntai oli sumuinen päivä ja ilmassa oli sateen tuntua, lähdimme ajamaan Doveriin, kohteena oli Doverin linna. Englannissa vietettiin äitienpäivää, joten lapsiperheitä oli paljon liikkeellä. Doverin linna oli huikea paikka, se on suurin keskiajalla rakennettu kivilinnoitus. Linna toimi yhtenä komentokeskuksena II maailmansodan aikaan ja linnan tunneleiden kautta toteutettiin sotilaiden evakuointioperaatio Ranskan Dunkerquesta kanaalin yli Englantiin. Kerron linnoituksesta lisää myöhemmin.




Doverista jatkoimme läheiselle St Margaret at Cliffe kylään, jossa on kuuluisia Doverin valkoisia kallioita. Nyt ollaan, niin lähellä Ranskaa, jotta puhelimen operaattori muuttui ranskalaiseksi. Doverin valkoiset kalliot ovat Englannin kanaalin kapeimmalla kohdalla, paikka on suosittu kanaalin yli uimareiden keskuudessa. Keskiajalla valkoisiin liitukivikallioihin kaivettiin tunneleita ja niitä on yhdistetty Doverin linnan tunneliverkostoihin II maailmansodan aikana. 


St Margaret at Cliffe valkoiset kalliot


Sitten ajoimme Ham ja Sandwich kylien kautta Canterburyn rannikolle, aikeena oli vierailla Herne Bayssa ja Whitstablessa, mutta väsy alkoi jo painaa ja keli oli hieman epävakaa.


The Day – Kentin katedraali 






Lähdettiin aamupäivällä jatkamaan kaupunkikierrosta, kuljimme muuria ympäri ja ihastelimme maisemia sen päältä. Suuntasimme katedraalille ja päätimme vierailla siellä ja tutustua paikkoihin vähän ennen illan virallista osuutta. 


Canterbury vanha kaupunki muurin itäpuolelta kuvattuna


Ajattelimme kokeilla onnea, jos vaikka saisimme samalla reissulla noudettua kaavun, hatun sekä liput, niin voisimme tulla illalla myöhemmin paikan päälle. Juhlien vuoksi katedraali oli osin suljettu, mutta meitä se ei haitannut, kun illalla näkisimme suljetun alueen. 




Tietenkin meidän tuurilla katedraali oli osittain peitteiden alla restauroinnin takia. Katedraalin alue on laaja ja siellä riittää katseltavaa pidemmäksi aikaa, minulle tuli katedraalista heti mieleen Lontoon Westminster Abbey ja Salisburyn katedraali. Kerron katedraalista myöhemmin lisää. 


Kesä tulee letut ja mansikat


Meitä onnisti, saimme liput ja asun, lähdimme valmistautumaan juhlaan. Matkalla pysähdyimme vielä kahvilaan, jota voi jo melkein kutsua kantapaikaksi, söimme kylän herkullisimmat letut ja nautimme drinksut. Poikkesimme salongissa pistämässä hiuksiin kikkaroita ja sitten hostelliin lepäämään ja odottamaan illan juhlallisuuksia!


Finally! Onnea!



Canterbury



Jokilaiva River Strout


Canterbury kuuluu Kentin kreivikuntaan, se on kiva kaupunki, jonka ottaa helposti haltuun viikonlopun aikana. Kaupungissa on 63 000 asukasta ja se sijaitsee sisämaassa Kaakkois-Englannissa, noin 90 km Lontoosta. Lähimmälle rannalle on vain noin 20 min ajomatka ja Doveriin 30 min, josta tunneliyhteys Englannin kanaalin kautta Ranskaan.


Canterbury sijainti


22 kommenttia:

  1. Hahhah, voin niiiiin samaistua moniin noista tunteista ja olotiloista, kun vihdoin ja viimein pääsee reissuun! Oltiin huhtikuussa Turkissa ja musta tuntui myös, että olin enemmän turisti kuin koskaan aiemmin :D

    t. Eveliina / Reissukuume

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla että en ole ainoa, joka on kahden vuoden aikana unohtanut miten matkustetaan.

      Poista
  2. Doverin valkoiset kalliot ovat kyllä huikea näky. Olen linnoituksessa käynyt joskus vuonna "miekka ja kirves" ja oli kyllä hieno.
    Yhdyn tunteeseen, että JEEEEE saa matkustaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tunneleihin oli harmillisesti pitkät jonot ja rajoitettu pääsy, lähdimme muualle kiertämään ja lopulta olimme niin väsyneitä ja nälkäisiä, joten tunnelit jäi näkemättä.

      Poista
  3. Kivan näköisiä paikkoja! Ei ole mulle Englanti tuttu Lontoota lukuun ottamatta. Et ehkä ole tosiaan ainut, jolla on ollut passin vanhenemisongelma tässä koronan aikana.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kahdessa vuodessa ehtii tosiaan moni passi mennä vanhaksi, mutta onneksi ehdin saada sen ajoissa. Lontoon lisäksi Englannissa on paljon kivoja paikkoja, tällä kertaa vietin keskustassa aikaa vain Victorian juna-asemalla 😅 Itse toivon että pääsen käymään myös saaren pohjoisosiin.

      Poista
  4. Oli tosiaan mahtava fiilis itselläkin, kun pitkästä aikaa itsekin pääsi lentokoneeseen aikaisemmin talvella, kun lähdimme kohti Meksikoa. Keväinen Englanti muuten näyttää kyllä todella kauniilta, olisi mukavaa itsekin päästä käymään Englannissa vuosien tauon jälkeen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mikä parasta, niin tuolloin ei ollut vielä kauheasti turisteja liikenteessä! Rakastan linnoja ja vanhoja kaupunkeja, joten Canterbury oli todella upea ja bonuksena tosiaan kevät ja kukkivat puutarhat!

      Poista
  5. Ihanat muistot. Jotenkin tuli fiilis, että koronan jälkeen asioista infotaan aika myöhään. Saitte tiedon 3vk ennen, me myös tiesimme lukion vanhojen tanssin aikataulusta 3vk ennen…

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haasteita tosiaan teki tuo myöhäinen reagointi matkaan, sillä Canterburyssä on koko viikko valmistujaisia, joten hotelleja on hankala saada. Meidän onneksi valmistujaiset olivat maanantaina eli saimme nauttia viikonlopusta, mutta maanantaista eteenpäin, oli jo kaikki lähihotellit varattu. Siellä vietettiin kahden vuoden edestä niitä valmistujaisia 😅

      Poista
  6. Jouduin uusimaan pian vanhenevan henkilökortin ja anomuksen jälkeen tuli poliisilta määräys käydä tunnistautumassa. Vanhat tunnisteet eivät siis olleetkaan voimassa. Ajan olisi saanut jonnekin parin kuukauden päähän jonottamalla ensin poliisin neuvonnassa aamu kahdeksalta. Onneksi mökkipaikkakunnalla sai ajan jo seuraavalle viikolle. Ei kun mökille, minne oltiin muutenkin menossa. Tänään sitten hain kioskilta uuden kortin. Miten nää jutut voi vaihdella niin paljon?
    Kun siellä Englannin kaupungeissa on katujen varsilla samanlaisia taloja "kilometri tolkulla" on bubista enemmän ja vielä enemmän seilissä olevan helpompi osua kotiovelleen jos muistaa oven värin ja sattuu olemaan oikealla kadulla. Ei mene yön pimeydessä örisemään väärille oville. Näin olen kuullut, totta vai tarua. fani

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Passin kohdalla sormenjälki tunnisteet ovat ainakin kuusi vuotta voimassa, mutta en tosiaan tiedä, miten on tuon henkilökortin kanssa. Minulle oli uusi juttu, että noita papereita voi nykyään hakea mistä vaan, ajattelin jo tehdä päiväretken johonkin rauhallisemmalle paikkakunnalle.

      Ha ha, mietin juuri noin tuota eri väristen ovien tarinaa, enpä ole aikaisemmin kuullut! Eikä paikallinen osannut tätä asiaa valaista! Canterburyssä kiinnitin todella huomiota noihin oviin, sillä jokaisessa rakennuksessa ne olivat erivärisiä.

      Poista
  7. Tiedän tunteen, kun itse pääsee pitkän odotuksen jälkeen matkustamaan kevääseen kauas pois Marinin Suomesta ja sen ankkeudesta. Omasta ulkomaanmatkastakin on tainnut kulua varmaan se kaksi vuotta, koska en ole suostunut testuuttamiseen. Ei mennyt biigi hukkaan, kun pääsi matkustamaan, vaikka ei minulta missään mitään kysytty.
    Viimeksi olin tosi tyytyväinen brittiläisiin busseihin ja minusta ne toimivat paljon paremmin kuin saman maan junat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta, bussi vai juna? Junassa ei ollut matkalaukuille tilaa ollenkaan, joten jouduimme varastamaan viereisen penkin ja taisimme saada sen vuoksi vähän pahaa silmää. En tiedä miten noissa pitkän matkan busseissa on toteutettu sisätiloissa tavaroiden säilytys, meillä oli mukana särkyvää, joten kaikkea ei olisi voinut laittaa alas. Bussimatka olisi vienyt pari tuntia enemmän, mutta junan viivästymisen vuoksi oltaisiin oltu samaan aikaan...

      Poista
  8. Meillä oli Englannin reissu varattuna ennen koronaa eikä nyt vieläkään ole sitä herätetty uudelleen henkiin, kun UK oli pitkään tiukka ja vaati testejä ja karanteeneja. Nyt tilanne taitaa jo olla tältä osin ohi, mutta nyt jo monta muuta matkaideaa on ajanut tuon ohi - mutta ehkä alkusyksystä. Tämäkin juttu muistuttaa taas kivasti mieleen sikäläisiä maisemia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo testaus oli kyllä hämmentävää, sillä vielä jouluna testaus oli todella tarkkaa ja maaliskuussa ei mitään! Maskeja näkyi todella harvalla, bussissa ja metrossa sekä ns. museoissa jonkin verran ja kaupoissa vain muutamilla. Canterbury on niin englantilainen! En ole pitänyt Englantia viinimaana, joten hämmästytti kovasti Canterburyn lähellä junasta näkyvät laajat viiniviljelmät.

      Poista
  9. Näyttipä tuolla keväiseltä ja juuri niin idylliseltä kuin Englannin maaseutu voi olla. Tuli ihan mieleen Ylen nostalgiset aamujen brittisarjat! Voin myös samaistua fiiliksiin, kun pääsee ekaan reissuun koronan jälkeen. Tuntuu todelliselta turistilta ja kaikki on niin uutta ja jännittävää, jopa lentokentällä olo.

    Ihanaa matkailukesää sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Sandra!
      Lentokentällä oli todella jännittävää, kun kaikki oli muuttunut ja lisää jännitystä toi turvatarkastuksen jono, joka oli pitkä kuin nälkävuosi! Onneksi päästiin oikotietä, muuten ei oltaisi varmaan millään ehditty lennolle, vaikka ajoissa oltiin paikalla.

      Brittisarjoja fiilistellen käytiin majapaikan lähipubissa, muutama kantis taitaa pitää pubia pystyssä, se oli kyllä hauska kokemus, vaikka tytär oli kauhuissaan. 😅

      Poista
  10. Onnea valmistuneelle! Ihanaa, että reissu onnistui ja passikin järjestyi. On ollut monella jännät paikat tänä keväänä ja itsekin kävin uusimassa passin. Selvisin Pasilan asemalla ihan uskomattoman hyvällä tuurilla 20 minuutissa, olin varautunut pidempäänkin. Brittilä viehättää kyllä omaa silmää ja etenkin nuo linnat ja pystykalliot ovat kyllä niin hienoja!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ja välitetään onnittelut! Olihan se hienoa, että valmistujaiset pidettiin ja oli ihan huikeeta päästä juhlistamaan niitä Kentin katedraaliin! Harvemmin tulee tosiaan reissattua miljoonakaupunkien sijaan "lähiseudulle", kun kerran kohtessa on niin paljon tekemistä ja nähtävää. Brightoniin on reilu tunti junalla ja sen lähellä on "Seven sisters" upeat valkoiset kalliot.

      Sulla kävi kyllä hyvä tuuri tuon passin kanssa! Tästä taas oppineena, ehkä mustaa ensi kerran reissua miettiessä heti katsoa passin voimassaolon, niin säästyy ylimääräiseltä jännitykseltä.

      Poista
  11. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  12. Hehe! Minä kun tartun usein pikkuasioihin, niin jäin miettimään tuota pylväsvuoteen kattoa ja lähinnä sitä, että paljonko sen yläosa kerää pölyä...ja ei, en ole himosiivoaja, silläpä se varmaan tulikin mieleen:)
    Upeita maisemia näitte ja ah! Letut ja mansikat! Varmasti myös mieleepainuvat valmistujaisjuhlat!

    VastaaPoista

Mahtavaa että löysit sivuilleni!
Jätäthän kommentin käynnistäsi, luen niitä mielelläni.