Niin uskomattomalta, kun se kuulosta, niin nyt on jo Marraskuu!
Siitä on kulunut jo tovi, kun viimeksi olen käynyt kaupungilla hengailemassa, tänään siihen syynä oli Hakaniemen torin maalaismarkkinat. En tiedä kuinka monen metrin syvyinen aukko minulla on sivistyksessä, mutta vasta nyt sain kuulla, että Hakaniemessä järjestetään maalaismarkkinat, aina kuukauden ensimmäisenä sunnuntaina.
Asuessani Sveitsissä torit olivat viikonloppuisin suosittua ajanvietettä ja usein palasimme kotiin herkkujen kera. Tätä torikulttuuria olen todella kaivannut, mutta kuitenkin vältellyt keskustan ruuhkaisaa ja turistien täyttämää Kauppatoria. Innostuin, kun sain ystävältäni kuulla, että Hakaniemessä on tänään toripäivä ja lähdin mieluusti mukaan.
Hiljainen kaupunki
Lähdimme liikenteeseen Kauppatorilta, ajatuksena oli tehdä samalla kävelylenkki sillä maiseman vaihdos piristää aina. En muista milloin olisin viimeksi nähnyt Kauppatorin niin hiljaisena, kulkijoita oli vain nimeksi ja muutama torimyyjä oli tullut paikalle. Kävelimme Hakaniemeen Pohjoisrantaa pitkin ja ohitimme monia itselle rakkaita pysähdys- ja kuvauspaikkoja, tunnelma oli todella rauhallinen ja nautin joka hetkestä.
Ihastelin syksyn upeita värejä, vielä on jonkin verran puissa lehtiä, mutta maassa sitäkin enemmän, lehtien peitossa olevat puistot näyttävät kerrassaan upeilta. Ilma oli harmaa kuten aina marraskuussa, hieman tuulinen, mutta ei sentään satanut, juuri sopiva kävelyä ajatellen.
Maalaismarkkinat
Saavuimme Hakaniemen torille ja yllätyin todella, sillä se oli täynnä kojuja ja ihmisiä. Torilla oli myynnissä vaatteita, laukkuja, kenkiä, käyttötavaroita, leivonnaisia, vihanneksia sekä siellä oli useita torikahviloita ja ruokakojuja. Myyjien lisäksi torilla oli eri puolueiden kannatuspisteitä. Hämmästelin, kuinka paljon myyjiä oli, tuo tori todella toi minulle tuulahduksen muistoja Sveitsin ja Ranskan toreilta. Kävimme huolella jokaisen kojun läpi ja otimme hieman huikopalaa. Lopuksi teimme ostokset, omaan kassiin sujahti pussillinen karjalanpiirakoita, valitettavasti perunapiirakat olivat jo ehtineet loppua. Niitä täytyy lähteä hakemaan ensi kuussa. Hakaniemen torin kauppahalli on ollut jo pitkään remontissa ja torille on rakennettu väliaikainen halli, harmillisesti tämä uusi halli ei ole sunnuntaisin auki, joten täytyy tehdä myös sinne uusi retki.
Hakaniemen tori
Hakaniemen tori on vanha kauppapaikka, täyttömaalle rakennettu tori avattiin vuonna 1897 ja siellä myytiin elintarvikkeita ja kankaita. Vuonna 1914 torille valmistui kaksikerroksinen kauppahalli, jossa oli yli 60 liikepaikkaa, hallissa myytiin elintarvikkeiden lisäksi käsitöitä ja käyttötavaroita. Sodan aikana torilla säilytettiin halkopinoja, joita käytettiin talojen lämmittämiseen. Kauppahalli on tällä hetkellä remontissa, sen viereen on rakennettu väliaikainen kauppahalli.
Hakaniemen tori sijaitsee vanhassa työväen kaupunginosassa, sen vieressä sijaitsee ympyrätalo ja ympärillä on useiden ammattiliittojen ja järjestöjen (SAK) toimitiloja. Keskustasta torille tullaan pitkää siltaa pitkin, aikanaan sillan sanottiin erottavan työläiset ja porvarit. Perinteisen toritoiminnan lisäksi siellä on järjestetty mielenosoituksia ja vapputapahtumia.
Avoinna: ma-la klo 6.30-15.00
Osoite: Hämeentie 1
Krunikasta Kauppatorille
Kun maalaismarkkinat oli koluttu, niin päätimme palata Kauppatorille Krunikan kautta. Olimme aikaisemmin olleet Krunikassa muutamalla opastetulla kävelykierroksella, osa kaduista ja taloista on tullut jo tutuiksi, mutta niitä on aina niin kiva katsella. Nousimme ylös Oikokadulle, joka on yksi suosikkini, rauhallinen ja viihtyisä katualue. Lähellä Kristianinkadulla sijaitsee Ruiskumestarin talo, se on kiva pieni museo, talo on kantakaupungin vanhin paikallaan säilynyt puutalo vuodelta 1818.
Ihastelimme rakennuksia, niiden julkisivuja, ikkunoita ja etsimme niistä erilaisia yksityiskohtia. Jatkoimme hetken matkaa ja Snellmaninkadulla hämmästyimme, kun katsoimme kauas Kaisaniemen suuntaan ja huomasimme taustalla Eduskuntatalon. Olimme Yrjö Koskisen kadulla ja kukaan meistä, ei ollut aikaisemmin huomannut tuota näköyhteyttä Eduskuntataloon, liekö ollut lehtiä puissa tai muita näköesteitä aikaisemmin. Laskettelimme Unioninkatua pitkin Senaatintorin kautta takaisin Kauppatorille.
Olipa mahtavaa pitkästä aikaa käyskennellä kaupungilla kaikessa rauhassa!
Kruununhaka
Kruununhaka on entistä kruunun tykistön hevosten laidunmaata, alue sijaitsi Rauhankadun tuntumassa, kaupunginosa on saanut nimensä sen mukaan. Aikanaan Kruununhaka sijaitsi kaupungin ulkopuolella, sillä Helsinki oli rakennettu Vanhaan kaupunkiin Vantaa joen suulle, kunnes se siirretiin nykyiselle paikalle Senaatintorin tuntumaan vuonna 1640. Kaupunginosan kadut ovat osittain nimetty Romanovin keisarisuvun jäsenten mukaan 1820-1830 luvulla, osa on nimetty Ruotsin vallan aikana ja osa nimistä on muutettu myöhemmin. Kruununhaassa sijaitsevat Liisankatu ja Unioninkatu ovat vanhimmat yhä käytössä olevat kadunnimet, keisari Aleksanteri I vahvisti ne Helsingissä vuonna 1819.
Kruununhaka on arkkitehti C.L. Engelin käsialaa ja tyyliltään Empireä, joka on saanut vaikutteita Antiikin Roomasta. Suomen hallinnollinen keskus alkoi muotoutua Kruununhakaan 1800-luvun alkupuolella ja Senaatintorin ympäristöön valmistui lukuisia tärkeitä rakennuksia kuten Presidentinlinna, Valtioneuvostonlinna, Helsingin kaupungintalo, Tuomiokirkko, Helsingin yliopiston rakennukset, Suomen pankki ja ritarihuone.
Krunikka tunnetaan upeista Jugend taloista, joiden julkisivuista löytää aina jotakin uutta ja mielenkiintoista katseltavaa. Krunikassa kulkiessa kannattaa katsella ylöspäin, sillä rakennusten yläosissa on upeita yksityiskohtia. Talojen kivijaloissa on useita ravintoloita ja second hand-liikkeitä.
Pohjoisranta on Kruunuhaan rantaboulevadi, se sijaitsee Hakaniemeä vastapäätä, tien vartta reunustaa toinen toistaan upeampia kerrostaloja ja keskellä sijaitsee Halkolaituri, joka aikanaan 1700-1800 luvulla oli Helsingin pääsatama. Kesäisin rantatien varrella on upeita purjeveneitä ja kauempana voi nähdä komeat jäänmurtajat. Rantatieltä on yhteys Tervasaareen, joka oli aikanaan tervan vientivarasto ja siellä säilytettiin paloturvallisuussyistä puutalojen rakentamiseen tarvittavia lautoja. Tänä päivänä Tervasaari on kaupunkilaisten suosittu ulkoilusaari, siellä on ravintola, uimapaikkoja ja mattolaituri.
Kiva nähdä, että olet nauttinut Helsingin toreista ja Krunikasta. Niin tuttuja katuja minullekin, mutta tänä vuonna en ole monta kertaa siellä ollut. Olen keskittynyt enemmän pääkaupunkiseudun luontoon ja lähiöihinkin. Kiva niinkin. Joulutorit ja jouluvalot pitää kyllä käydä täällä taas kävelemässä.Aila
VastaaPoistaItse olen kanssa viime aikoina luuhannut enemmän metsäpoluilla kun kaupungin raiteilla, joten oli ihan kiva pitkästä aikaa olla kaupungilla. Joulua odotellessa, harmikseni kuulin että tänä vuonna ei järjestetä Aleksanterinkadun jouluparaatia, ymmärrettävästi...
PoistaJoskus oon sattunut vahingossa Hakaniemen torin maalaismarkkinoille. Oli jotenkin erikoinen näky Helsingissä :) Mä tykkään kans noista vanhoista rakennuksista ja niiden pienistä yksityiskohdista. Tossa kivisillassa muuten näkyy edelleen vuoden 1918 sodan jäljiltä ammuskelun jälkiä. Kuljeskelin muutama vuosi sitten yhden kommunistitaustaisen ihmisen kanssa tuolla ja hän kertoili alueen historiasta.
VastaaPoistaMarkkinat oli kyllä mukava yllätys ja pian sain kuulla muutamilta tuttavilta etteivät hekään olleet niistä tienneet, joten lohdutti hieman. Täytyy ehdottomasti käydä markkinoilla uudemman kerran Pitkän sillan kaiteissa on tosiaan paljon pommituksen jälkiä, kuten löytyy myös Snelmanin patsaasta Suomen Pankin edustalta. Katajannokan talot ovat myös mielenkiintoista katseltavaa :)
PoistaKiva nähdä, että maalaismarkkinoilla on väkeä (vaikka se ei ajan henkeen ehkä sovikaan). Nyt on ollut kyllä kaunis ja pitkä syksy, kun ei ole heti kaikki puut tyhjentyneet tuulen myötä lehdistä.
VastaaPoistaEn olekaan ikinä Helsingissä käynyt millään markkinoilla. :) Onhan ne aina tapahtumia, jotka kivasti elävöittävät kaupunkia. :)
VastaaPoista