sunnuntai 11. lokakuuta 2020

Kuusisto - Piispanlinnan rauniot ja portti Saariston Rengastielle





Tänä kesänä toteutin yhden pitkäaikaisen matkahaaveeni ja lähdimme matkailuautolla Saariston rengastielle. Reissuun lähdimme hieman yllättäen, ilman mitään kummempia suunnitelmia. Toki mielessäni oli useita paikkoja Länsi-Suomesta, missä haluaisin käydä, mutta niiden laittaminen lennosta kartalle toi minulle lisää harmaita hiuksia. Matkailuauto ja sen kanssa toimiminen toi pieniä haasteita, mutta samalla se oli äärettömän helppo, kun ei tarvinnut ressata mistä löytää yösijan? 




Ensimmäinen etappimme oli Kuusisto ja käynti Piispan linnan raunioilla. Vuosia sitten olin matkamessuilla ja Turun osastolta käteeni jäi vihkonen, missä esiteltiin Kaarinan polkuja. Tutustuin esitteeseen sekä ympäristöön, silmiini osui kuva linnan raunioista ja otin aiheesta enemmän selvää. Olin hämmentynyt, sillä en tiennyt, että Suomessa on aikanaan ollut katolilainen kirkko, luulin että ennen uskottiin vain noitiin ja haltijoihin. Mitä mahdoin miettiä ussan tunneilla? Rauniot ovat kiinnostaneet minua pitkään ja nyt tuli oiva mahdollisuus käydä siellä, sillä huomasin että Kuusiston saaren kautta kulkee tie Saaristoon. 




Sopivasti saan tämän Kuusiston vierailun ujutettua retkihaasteeseen kohtaan 36. Maisemanvaihdosretki. Maisemanvaihdosta tuli kerrakseen sillä olimme Länsi-Suomen roadtripillä noin kaksi viikkoa. Retki sopii haasteessa myös kohtaan 33. Retki mäkisessä maastossa ja 52. Haaveen toteutusretki. 


Portti Saariston rengastielle




Kuusiston saari on osa Kaarinan kaupunkia, sen halki kulkee Saaristotie, joka on portti Suomen suosituimmalle matkailutielle Saariston rengastielle. Tie kulkee Paraisille, josta lähtee lautta Nauvon saarelle. Ennen kun jatkaa matkaa saaristoon, niin kannattaa ehdottomasti pysähtyä Kuusistossa tai vaikka tehdä päiväretki Turusta, sillä Kuusistossa sijaitsee kaksi upeaa kulttuurihistoriallista kohdetta. Museovirasto pitää yllä rekisteriä, johon on kirjattu Suomen valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä, Kuusiston keskiaikaisen piispanlinnan raunioalue kartanoineen sekä Kuusiston puukirkko ympäristöineen ovat tuolla suojelukohteiden listalla. 






Kuusiston nähtävyyksiä ja käyntikohteita

<3 Piispanlinnan rauniot  
<3 Kuusiston Taidekartano 
<3 Kappelimäen Luontopolku
<3 Lintutorni Piikkiönlahdella
<3 Kuusiston puukirkko (1792)
<3 Villa Volax, kesäravintola



Keskiaikaisen piispanlinnan rauniot 



Keskiaikainen piispanlinna rakennettiin aikoinaan Suomen katolisen kirkon piispojen turvapaikaksi ja residenssiksi 1300-luvulla. Kuusiston piispanlinna on yksi Suomen kuudesta linnasta, vanhasta linnasta on jäljellä enää rauniot, jäänteet pohjakerroksesta. Rauniot sijaitsevat Kuusiston saarella Piikkiönlahden rannalla noin 16 km Turusta.





Piispat asustivat Kuusistossa jo 1200-luvun loppupuolella, turvatakseen omaisuutta alettiin rakentamaan Piispanlinnaa. Linna haluttiin sijoittaa Kuusiston saarelle, jotta sinne pääsee vain mereltä. Piispanlinna oli Suomessa katolisen kirkon keskus, 1300-luvulta vuoteen 1528 uskonpuhdistukseen asti. Piispojen tehtävänä oli huolehtia kirkon varallisuudesta ”piispanpöytä” ja kasvattaa sitä veroa keräämällä. 





Kivilinnaa alettiin rakentamaan 1300-luvulla, rakennusmateriaalit löytyivät saaresta, Kappelimäeltä ja Myllykalliolta. Linnaa rakennettiin ja laajennettiin, sen ulkoseinät olivat valkoiset ja katto punaista tiiltä. Valmis linna oli kooltaan yhtä suuri, kuin muut keskiaikaiset linnat. Puolustusta varten sen ympärillä oli kolme esilinnaa, paksut kehämuurit ja korkeat tornit, missä oli ampuma-aukkoja. Alun perin linna oli omalla saarella ja mereen linnan ympärille laitettiin 3000 paalua, estämään rantautumista saarelle. Linnan kultakausi sijoittuu 1400-luvulle, parhaimmillaan linnan alueella asusti noin 200 henkilöä, virkamiehiä, palvelijoita ja hoviväkeä, vartioita ja asemiehiä, käsityöläisiä, sekä maanviljelijöitä. 


Piispan mahti ja katolinen kirkko


 

Piispa oli linnanherra, hänellä oli valtaa ja rahaa, piispat pitivät hovia kuten maalliset hallitsijat. Kirkko omisti paljon maata, linnoja, kartanoita, maatiloja, joista he keräsivät vuokraa tai veroa. Veroa maksettiin rahan lisäksi antamalla viljaa, voita, kalaa, lihaa ja elintarvikkeita, karjaa tai muita esineitä. Piispa kävi tuotteilla ulkomaan kauppaa, lainasi rahaa tilallisille ja mikäli velkoja ei pystytty maksamaan niin tila siirtyi kirkolle. Piispa sai itse pitää tuotot, omaisuus oli kirkon ja siitä piti pitää huolta. Omaisuus ei saanut pienentyä, mutta sen kasvattaminen toi Piispalle tunnustusta. 





Arvid Kurki oli linnan viimeinen piispa, hän pakeni tanskalaisia vuonna 1522 ja hukkui matkalla laivan haaksirikkoutuessa. Kuusiston linnassa ehti isännöidä 15 katolista piispaa kunnes, Kustaa Vaasan käski purkaa linnoituksen vuonna 1528 uskonpuhdistuksen seurauksena. Uskonpuhdistuksen myötä piispoilta poistettiin taloudellinen, poliittinen ja sotilaallinen valta.  





Tuhoutuneen Piispanlinnan kiviä on käytetty Turun linnaan ja Piikkiön kirkon rakennuksissa sekä niitä on viety Ahvenanmaalle Kastelholman linnaan korjaustöihin, kiviä löytyy varmasti myös nykyisten rakennuksien kivijaloista.  


Rauniot tänään




Piispojen lähdettyä Kuusistosta, linna jäi tyhjäksi ja pikkuhiljaa luonto valtasi sen, kunnes 1800-luvun loppupuolella raunioita alettiin kaivaa esille. Linnasta on nähtävillä vain sen rauniot, jäljellä olevista huoneista suurin osa oli aikanaan talouskäytössä. Linnan asuin- ja juhlakerrokset ovat tuhoutuneet sekä linna-alueen muut keskiaikaiset asumukset ja rakennukset. Raunioita on korjattu ja tuettu, sinne on rakennettu erilaisia suojarakenteita. Maankohoamisen myötä merenpinta on noussut keskiajalta noin pari metriä, nykyään linnasaari on osa Kuusiston saarta. 90-luvun alussa veden pinta oli erityisen matalalla ja tuolloin löydettiin linnaa ympäröivät paalut.





Raunio alue on kiva retkikohde, sieltä löytyy nuotiopaikka ja uimalaituri, kesäkaudella WC ja vieressä kulkee 1,5 km pituinen luontopolku. Luontopolku kulkee raunioiden ja parkkipaikan välissä ja se vie ylös Kappelivuorelle, mistä voi nähdä merelle. Raunioalueen lähettyvillä on Kuusiston taidekartano, jossa järjestetään kesäisin taidenäyttelyitä. Suosittuja tapahtumia raunioilla on Piispanpäivät ja syksyllä Muinaistulien yö.






Osoite: Linnanrauniontie 633, Kaarina
Avoinna: ympäri vuoden
Sisäänpääsy: Alueelle on vapaa pääsy
Palvelut: uimalaituri, nuotiopaikka, halkovaja, kesällä raunioiden luona WC, 
Kesäkioski Kts. aukiolojat!


Kuusiston kartano



Kartano on rakennettu entisen Piispanlinnan latokartanon paikalle, missä aikanaan linnan karjaa pidettiin ja harjoitettiin maanviljelystä keskiajalla. Nykyinen kartanorakennus on vuodelta 1738, se valmistui Turun ja Porin jalkaväkirykmentin everstin taloksi. Kuusiston taidekartano on avoinna kesäisin ja siellä järjestetään erilaisia taidenäyttelyitä. 

Avoinna: kesäkaudella
Sisäänpääsy: maksuton


Kappelimäen luontopolku




Raunioalueella on polkuja yhtensä noin 3,5 km, parkkipaikalta voi kävellä polkua pitkin raunioalueelle ja raunioiden ympäri kiertää helppokulkuinen polku. Paluumatkalla voi kavuta ylös Kappelimäelle maisemia ihailemaan, luontopolku on pituudeltaan 1,5 km ja sen varrella on infotauluja, jotka kertovat alueen historiasta, kasveista ja eläimistä. Polku ylös mäelle on jyrkkä ja epätasainen, sateella liukas. Mäen päällä kalliolla on levähdyspaikka ja näkymät Piikkiönlahdelle. Reitti takasin parkkipaikalle, kulkee Kuusiston taidekartanon kautta. 







Pituus: Luontopolku 1,5 km, alueen polut yhteensä n. 3,5 km
Merkintä: Vihreät tolpat
Osoite: Linnanrauniontie 633, Kaarina





Villa Wolax


Kuusiston saaren länsipuolella sijaitsee 1800-luvun lopulla rakennettu aatelisperheen saaristohuvila. Aatelismies Johan Oswald Wasastjerna rakennutti vuonna 1899 Villa Wolaxin kesähuvilakseen Kuusistoon. Entisaikaan kesää vietettiin saaristosta nauttien ja kesäiltaa terassilla tanssien. Villa Wolaxin puistomaisessa pihapiirissä pääsee yhä samaan tunnelmaan, huvila toimii tänä päivänä ravintolana ja juhlapaikkana. Ravintola on auki kesäkaudella ja muina aikoina tilauksesta. 


8 kommenttia:

  1. Vaikka olen asunut Turussa kahdeksan vuotta ja käynyt Kaarinassakin useamman kerran, on tämä itselleni vieras kohde. Silloin tällöin tulee edelleen käytyä Turussa, niin pitäisikin ehkä käydä myös Kaarinassa katsomassa Piispanlinnan raunioita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Turku on kyllä kiva kaupunki ja siellä on paljon näkemistä, joten en ihmettele että kaikkialle ei ehdi. Usein sitä lähtee kauemmaksi ja kotinurkat jäävät tutkimatta. Rauniot on kuitenkin kiva kohde kannattaa ehdottomasti käydä ja varata aikaa, ainakin kesällä.

      Poista
  2. Kiitos näistä vinkeistä! Saaristn rengastielle on monta kertaa pitänyt lähteä. Olen Turussa tosiaan vuosia asunut ja veneillyt paljon saaristossa, mutta tuo rengasreitti on vielä käymättä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo Saariston rengastie oli itselle myös pitkäaikainen haave ja tein siitä itselleni ongelmia, kun mietin ruuhkia ja aikatauluja. Nyt kun siellä on käynyt niin osaan hahmottaa saaristoa paremmin ja ehdottomasti haluan sinne uudestaan. Menimme elokuussa koulujen alkamisen aikaan, ruuhkia ei ollut nimeksikään, tuolloin paikat alkoivat jo sulkeutua.

      Poista
  3. Mielenkiintoisen oloinen kohde! Pitääpä pitää mielessä kun seuraavan kerran tonne suunnalle eksyn. Nyt olis periaatteessa mahdollisuus lähteä, kun oon vielä opintovapaalla mutta vähän jännittää tässä virustilanteessa lähteä reissaamaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen huomannut että viikonloppuisin kaikki mielenkiintoiset ulkoilupaikat ovat aivan jumissa, joten jos mahdollista, niin kannattaa käydä niissä arkena. Elokuussa sunnuntai iltapäivällä Kuusistossa oli jonkin verran kävijöitä, meidän kohdalle osui paikallisten voimistelijoiden kuvaussessio.

      Poista
  4. Me olemme käyneet viimeiset lähes kymmenen vuotta Kuusiston saarella ystävän luona, mutta vain kerran ehtineet näille hienoille raunioille. Olikin mukavaa lukea vähän tarkemmin linnan historiasta ja nähdä myös ympäristöä. Se rengastiekin on vielä kokematta, kun matka tyssää aina Kuusistoon :)

    VastaaPoista
  5. Arvid Kurki on minun pikkupikkupikkuserkkuni. Birgitta Jakobsdotter Kurki on suoraan esiäitini ja Arvid on hänen veljenpoikansa. Tuo linna puuttuu minulta vielä. Suomessa linnoja on vaikka millä lailla, esimerkiksi Haapaniemen linna, Hangon merilinnoitus, Grabbackan linnoitettu kartano ja tietysti Suvorovin linnoitusketju Kotkasta Lappeenrantaan. Mutta siis tuolla en ole käynyt ja minun pitäisi siellä käydä vielä.

    VastaaPoista

Mahtavaa että löysit sivuilleni!
Jätäthän kommentin käynnistäsi, luen niitä mielelläni.