21. luukku: Tuomaan päivänä 21.12 alkaa jolunaika, 4 adventti

Tuomaan päivä

Tänään on Tuomaan päivä, joka on Apostoli Tuomaksen muistopäivä ja se on ollut pyhäpäivä aina vuoteen 1774 asti. Apostoli Tuomas oli yksi Jeesuksen opetuslapsista ja hänet tunnetaan ”epäilevänä Tuomaana”, sillä hän ei alkuun uskonut Jeesuksen ylösnousemusta, ennen kuin oli koskenut hänen haavoja. Apostoli Tuomas vei kristinuskoa itään, Intiaan ja Syyriaan ja toimi siellä lähetyssaarnaajana. Häntä kutsutaankin Intian apostoliksi ja Intiassa asuvia kristittyjä kutsutaan Tuomas-kristityiksi.

Tuomaan päivästä alkaa Talonpoikais kulttuurin joulunaika, joka päättyy 6.1 loppiaisena. Sanonnan mukaan, Tuomas tuo joulun ja tuolloin jouluvalmisteluiden piti olla valmiina. Ulkotöiden teko lopetettiin ja pirtti siivottiin sekä rukit siirrettiin syrjään. Talon portille laitettiin Tuomaan risti, joka suojeli taloa ja karjaa. Keskiajalla lakisääteinen joulurauha  julistettiin Tuomaan päivänä, mutta nykyään se julistetaan jouluaattona. Joulurauhan aikaan piti käyttäytyä hyvin ja välttää ankaraa työntekoa. Tuomaan päivänä rauhoituttiin joulun viettoon ja syötiin hyvin sekä maisteltiin jouluolutta. Tuolloin sepät, paimenet sekä papit hakivat saataviaan ja saivat samalla vatsansa täyteen jouluherkuista. Tuomaan päivänä sanottiin tarpeen vaatiessa irti torpparien sopimukset ja irtisanottujen piti tyhjentää tupa Maarianpäivään 25.3 mennessä. 

Tuomaanristi

Vanha puinen joulunajan ruokapöydän koriste, joka on peräisin 1600-luvulta. Sanotaan, että koristetta on käytetty jo pakanoiden aikaan tuolloin koriste laitettiin oven eteen ja ristin oli tarkoitus karkoittaa pahat henget pois. Tuomaanristi on vinoneliöinen puusta tehty lastukoriste, jonka ulkonäkö muistuttaa kirkkojen takorautaisia ristejä. Nimi Tuomaanristi viittaa apostoli Tuomaaseen ja lastukoristeet olivat suosittuja saaristoalueella, josta koriste on levinnyt koko maahan. Tuomaanristi vaatii kädentaitoja, muita lastukoristeita ovat linnut ja enkelit.

Tänään (2014) vietetään 4. adventtia ja sen teemana on Neitsyt Maria.

Neljäs adventtisunnuntai on omistettu lasta odottavalle Marialle, mutta oikeastaan evankeliumi kertoo enemmän Joosefista. Kuin esikuvana kaikille tavallisille ja hiljaisille ihmisille tämä kirkon historiassa ja Raamatun kertomuksissa varjoon jäävä mies, Joosef, on olennainen linkki Jumalan pelastustekojen suunnitelmissa. -Kirkon tiedotuskeskus/Sini Hulmi-

Tuoreimmat kuulumiset löydät Martan Matkassa 

Facebook-sivulta tai Instagramista.

14. luukku: Perinteiset jouluruoat ja 3 adventti

Tänään vietetään 3. adventtia jonka teemana on Johannes Kastaja. 

Johannes Kastaja ja Jumalan rakkausKolmannen adventtisunnuntain hahmo on Jeesuksen edelläkävijä, Johannes Kastaja. Hän ei tehnyt työtä omaksi hyväkseen, vaan suuntasi ihmisiä kohti Jeesusta. Johanneksen esikuvan mukaisesti ihmisen tehtävänä on viitata kohti Jeesusta, muuntaa Jumalan rakkaus näkyväksi välillä pimeässäkin maailmassa. -Kirkon tiedotuskeskus/Sini Hulmi-

Joulupöytä koreaksi

Joulun kruunaa perinteinen jouluateria, jota nautitaan yhdessä perheen ja sukulaisten kanssa. Jouluna syödään ja juodaan hyvin, joulupöytä on täynnä kylmiä ja lämpimiä ruokia sekä aterian päätteeksi nautitaan jouluinen jälkiruoka. Joulupöytä katetaan kauniisti ja koristellaan kynttiöillä sekä aterialle on tapana pukeutua hieman juhlavammin.

Joulun ajankohta on lähellä kekrin eli satokauden päättymistä ja tämän vuoksi joulupöytä on runsas. Usein jouluaterialla tulee syötyä liikaa, sillä kun jokaista ruokalajia maistelee ”vähän”, niin lautanen on hetkessä täynnä. Jouluna yösyöminen on sallittua! Muinoin jouluruokia ei korjattu ennen arkea ja mikäli ruoka loppui, sanottiin sen ennustavan talon köyhtymistä. 

Suosituimpia jouluruokia ovat kinkku, lanttu-, peruna ja porkkanalaatikko, graavikala ja silli, rosolli ja maksalaatikko. Aikaisemmin jälkiruokana tarjoiltiin riisipuuroa, joka oli juhlaruokaa, mutta nykyään jälkiruokana tarjoillaan enemmän kakkuja, leivonnaisia ja makeisia.

Perinteiset jouluruoat

Suomalaisten jouluruokaperinteet polveutuvat talonpoikaisväestön ja rikkaiden säätyläisten pöydän antimista. Perinteiset jouluruoat ovat vakiintuneet suomalaisten keskuudessa 1800-luvun puolivälistä lähtien. Tuohon aikaan moni raaka-aine oli kallista ja tiettyjä ruokia oli vain varakkaiden perheiden joulupöydässä. 1900-luvulla uusien kujetusmuotojen vuoksi raaka-aineiden tuonti helpottui, jonka seurauksena hinnat laskivat ja yhä useammilla oli mahdollisuus ostaa tuontitavaroita. 

Joulukinkku

Joulukinkku on yksi joulupöydän tärkeimmistä elementeistä ja kinkku koristellaan näyttävästi. Joulukinkun sijaan 1800-luvulla syötiin paljon kuivattua lihaa ja lammasta, tuohon aikaan kinkku oli vain herrojen herkkuruokaa, eikä monilla ollut varaa siihen. Kinkku yleistyi joulupöydässä 1900-luvulla sikatalouden kehityksen ja kotitalouksien vaurastumisen myötä. Kinkku paistetaan miedossa lämmössä, jouluaattoa edeltävänä yönä ja sen paistamiseen kuluu useita tunteja. Joulupöydässä kinkun leikkaaminen on tärkeä ja vaativa tehtävä. Kinkun sijaan joulupöydässä on tänä päivänä useita muita vaihtoehtoja, mutta edelleen kinkku on suosituin jouluruoka. Joulukinkkua myydään vuosittain noin 6-7 miljooaa kiloa, joka on yhtä henkilö kohden noin 1,2 kiloa. Joulukinkun hankinnasta ja saatavuudesta käydään vilkasta keskustelua ennen joulua. 

Joululaatikot

Tuuvinki eli imelletty perunalaatikko on peräisin hämäläisestä pitopöydästä, tuuvinki nimitys juontaa ruotsin sanasta ”stuvning” eli muhennos. Perunalaatikon lisäksi lanttulaatikko kuului 1800-luvun joulupöytään, mutta arkena laatikoita syötiin harvoin. Sanotaan että 1800-luvulla laatikkoruoat yleistyivät, kun kalliita paistoastioita alettiin valmistamaan teollisesti. Porkkanalaatikko tuli vasta myöhemmin suomalaiseen joulupöytään 1900-luvun alkupuolella. 

Rosolli

Rosolli nimi juontaa juurensa venäjänkielisestä sanasta ”Rossol”, joka tarkoittaa alunperin suola-ja säilöntälientä. Värikäs sallaatti eli Rosolli on lähtöisin Lounais-Suomesta, jossa sitä on valmistettu 1700-luvulla säätyläisten keskuudessa. Rosolli levisi muualle Suomeen 1800-luvulla kotitalouskoulujen ja pitokokkien välityksellä. Rosolli valmistettiin alunperin keitetyistä perunoista, sipulista ja suolasilakoista, nykyään salaatissa käytetään myös punajuurta, porkkanaa, suolakurkkua ja omenaa omien makumieltymyksien mukaan. Rosollin kastikkeena käytetään pehmeäksi vatkattua kermaa tai kevyempää kermaviiliä, joka värjätään punajuurella kauniin väriseksi.

Joulupuuro

Alunperin joulupuuro valmistettiin kaura- tai ohraryyneistä, mutta 1800-luvulla alettiin Suomeen tuomaan riisiä ulkomailta. Riisin oli kallis raaka-aine ja vain harvalla oli varaa hankkia sitä, tästä syystä riisipuuroa pidettiin juhlaruokana. Riisipuuroa tarjoillaan edelleen jouluna, mutta pääruoan sijasta, sitä syödään usein aamulla tai joulukirkon jälkeen. Riisipuuroon on tapana piilottaa manteli, joka tuo löytäjälleen onnea. Mantelin piilottaminen joulupuuroon on kulkeutunut Suomeen Ruotsista ja se on vielä tänä päivänäkin yleinen tapa. Riisipuuroa maustetaan kanelilla ja sokerilla tai sitä syödään luumukiisselin kera. 

1800-luvun lopulla Suomeen alkoi tulla manteleita, pähkinöitä, rusinoita sekä kuivattuja hedelmiä. Rusinasta ja sekahedelmistä valmistettu keitto oli aluksi varakkaiden talonpoikaisperheiden tapa, mutta se yleistyi kansan keskuudessa 1920-30 luvuilla. 

Jouluruokien valmistus

Jouluruokia voi ostaa valmiina kaupasta tai mikäli haluaa valmistaa ne itse, niiden valmistamiseen on hyvä varata aikaa. Jouluruokia ei mitenkään ehdi valmistaa jouluaattona, joten ruokien valmistus kannattaa jakaa useammalle päivälle. 

Joululaatikoiden tekeminen ei ole vaikeaa, mutta niiden kypsyminen uunissa vaatii aikaa. Laatikot kannattaa valmistaa etukäteen pakastimeen ja aattona ne on helppo lämmittää uunissa. Itse teen kaikki laatikot kerralla, sillä joululaatikoieden pitkien kypsymisaikojen välissä ehtii hyvin valmistella seuraavan laatikon uunia varten. Perunalaatikon jätän imeltymään yön yli ja paistan sen uunissa seuraavana päivänä. Viime vuosina olen tehnyt joulupöytään myös Syrjäsen Harrin ohjeella herkullista bataattilaatikkoa. 

Joululeivät ja karjalanpiirakat kannattaa myös tehdä etukäteen pakkaseen. Joulukinkun valmistus kannattaa aloittaa ajoissa, sillä kinkun sulamiseen menee kinkun koosta riippuen 1-2 vuorokautta. Ennen paistoa kinkun tulee olla huoneenlämmössä muutama tunti ja paistoaika on noin tunti / kilo. Kinkku koristellaan näyttävästi, joko perinteisesti sinapila ja korppujauholla tai sitten koristelussa voi käyttää mielikuvitusta. Kauniin koristeen joulukinkulle saa kirsikkatomaateista ja basilikanlehdistä. 

Lohen graavaus on myös helppoa, mutta kalan pitää tekeytyä jääkaapissa muutaman vuorokauden. Jouluaattoon kannattaa jättää vain kinkun koristelu ja lisukkeiden kuten kastikkeiden, rosollin ja munavoin valmistus, sillä ruokien sulattamiseen, lämmittämiseen ja esillepanoon sekä pöydän kattamiseen menee yllättävän paljon aikaa. 

Näiden reseptien avulla valmistuu Bistron joululaatikot:

Bistrossa joululaatikot ovat kotitekoisia ja ne valmistetaan pakastimeen, hyvissä ajoin ennen joulun muita kiireitä. Mikäli Bistron joulupöydässä ollaan perheen kesken tehdään joululaatikot puolikkaan reseptin mukaan, mutta isommalle porukalle kannattaa tehdä oheisen ohjeen mukaan. Joululaatikot on myös kiva ruokalahja!

Imelletty perunalaatikko

1 kg perunoita 
2 rkl vehnäjauhoja

½ dl vettä

n. 5 dl maitoa

50 g voita

2 tl suolaa

½ tl jauhettua muskottipähkinää

2 rkl siirappia tai sokeria

Keitä perunat kypsiksi suolattomassa vedessä. 

Kuori kuumat perunat ja soseuta ne. 

Sekoita jauhot soseeseen. 

Peitä astia kannella ja anna imeltyä 4-5 tuntia. 

Perunalaatikko voi olla imeltymässä 

vaikka sähkölevyn päällä olevan ritilän päällä.  

Levyn pitää olla pienimmällä mahdollisella lämmöllä. 

50- asteisessa sähköuunissakin imeltyminen onnistuu. 

Sekoita muutamia kertoja imeltymisen aikana. 

Lisää imeltyneeseen soseeseen sulatettu rasva ja maitoa niin paljon, 

että seoksesta tulee löysää ja mausta se. 

Jos ei ole vielä imeltynyt niin lisää siirappia. 

Kaada seos voideltuun uunivuokaan. 

Jätä vuoka melko vajaaksi, 

sillä laatikko kuohuu kypsyessään. 

Paista perunalaatikkoa 150-asteisessa uunissa n. 2 tuntia.

Lanttulaatikko

2 lanttua n. 1 kg

½ l vettä

1 ½ tl suolaa

1 dl korppujauhoja

2 dl kevytkermaa

1 muna

2-3 rkl siirappia

½ tl kanelia

¼ tl inkivääriä

¼ tl valkopippuria

voita tai margariinia

Pinnalle: korppujauhoja

Kuori ja paloittele lantut, 

keitä ne kypsiksi suolalla maustetussa vedessä. 

Ota keitinvesi talteen. 

Soseuta lantut ja lisää joukkoon 

kermassa turvonneet korppujauhot, muna, 

mausteet sekä lanttujen keitinlientä niin paljon, 

että survoksesta tulee tasaisen pehmeä.  

Kaada seos voideltuun vuokaan. 

Painele lusikalla kuvioita pintaan, 

ripottele pinnalle korppujauhoja ja muutama voinokare. 

Kypsennä 150-asteisessa uunissa 1,5 – 2 tuntia.

Porkkanalaatikko

1 kg porkkanoita

vettä, suolaa

1 ½ dl kermaa

¾ dl mannasuurimoita

1 dl porkkanoiden keitinlientä

1 tl suolaa

Keitä porkkanat kypsiksi ja soseuta ne. 

Lisää porkkanasoseeseen kerma, 

mannasuurimot ja keitinliemi sekä mausta suolalla. 

Kypsennä seosta voidellussa uunivuossa 

150-asteisessa uunissa n. 1,5 tuntia.

Syrjäsen Bataattilaatikko

n. 1 kg bataattia

2 dl kuohukermaa

1 muna

n. 50 gvoita

muskottia

kanelia

inkivääriä

suolaa

korppujauhoja

Kuori, lohko ja keitä bataatit suolatussa vedessä. 

Kaada vesi pois ja anna hetken höyrystyä jälkilämmöllä. 

Soseuta ja lisää muna, kerma ja mausteet. 

Iske vuokaan ja ripottele päälle korppujauhot. 

Päälle voi nokareet ja paista uunissa 

150 asteessa noin 1,5 tuntia. 

Tuoreimmat kuulumiset löydät Martan Matkassa

Facebook-sivulta tai Instagramista.

7. luukku: Piparkakkujen leipominen, 2. adventti

Tänään vietetään 2. adventtia ja sen teemana on Jeesuksen toinen tuleminen.

Odota JeesustaToisena adventtisunnuntaina odotetaan aikojen lopussa palaavaa Jeesusta. Hänen paluuseensa on aina oltava valmis, mikä merkitsee uuden elämäntavan ja lähimmäisvastuun sisäistämistä.  

-Kirkon tiedotuskeskus/Sini Hulmi-

Piparkakut

Piparien tuoksu on varma joulunmerkki. Pipareita leivotaan alkukuusta sillä ne säilyvät hyvin ja niitä on kiva popsia pitkin kuuta. 

Kun piparit on leivottu alkukuusta, niin jää aikaa muille jouluvalmisteluille. Pipareiden leivonta on kivaa puuhaa ja lapsita saa hyviä apulaisia, jos ei muuhun niin ainakin taikinan syömiseen. Piparimuotteja on erilaisia ja niistä voi muotoilla vaikka minkälaisia oman mieltymyksensä mukaan tai rakentaa piparkakkutalon. 

Piparien leipomisessa on hyvä ottaa huomioon, että itsetehty  piparitaikina tekeytyy jääkaapissa vuorokauden ja pakastetut taikinat vaativat hetken sulatuksen. Piparien paistossa pitää olla varovainen sillä ne palavat herkästi. Piparit koristellaan kauniisti tomusokeri- munanvalkuaisseoksella, seosta voi myös myös värjätä väriaineella. Koristeelliset piparit, piparkakkutalot, nameilla täytetyt piparirasiat ovat kivoja lahjaideoita tai jouluviemisiä. 

Piparkakkujen historiaa

Piparkakkuja valmistettiin jo 3000 vuotta eKr vuotta Egyptissä, Indus-virran laaksossa. Tuohon aikaan piparkakut valmistettiin jauhoista ja hunajasta ja myöhemmin niihin lisättiin Kaukoidästä tulleita mausteita. Piparkakut olivat jumalten ruokaa ja pian niitä alettiin muotoilla, piparkakkujen avulla välitettiin viestejä jumalille. Piparkakut säilyivät hyvin ja merimiehet ottivat niitä mukaan matkoilleen, ja heidän mukanaan ne kulkeutuivat Kreikkaan ja sieltä muualle Eurooppaan. 

Saksan Nürnbergin alueella oli runsaasti hunajaa ja siellä alettiin valmistaa piparkakkuja 1300-luvulla yleisesti. Alueelle asettui piparkakkuleipureita ja he muokkasivat alkuperäistä hunajakakkujen taikinaa ja korvasivat hunajan sokerilla, lisäsivät rasvaa ja maustoivat taikinan pippurilla, josta piparkakkujen nimi on saanut alkunsa. 

Piparkakkua pidettiin pyhänä leipänä ja aluksi vain luostareilla oli valmistusoikeus. Luostareiden kautta piparit levisivät myös Pohjoismaihin ja Ruotsissa nunnat ovat leiponeet niitä vuodesta 1444 ja tuolloin pipareita käytettiin lääkkeenä eri vaivoihin mm. ruoansulatukseen.

Suomeen ensimmäiset piparit tulivat vuonna 1685, Turkuun oli tilattu Saksasta kaksi tynnyriä pipareita. Pipareita leivottiin myös Suomen luostareissa ja nunnat opettivat paikallisia leipomaan. Piparitaikinan reseptit olivat tarkoin varjeltu salaisuus, mutta pappiloiden ja kartanon palvelusväen kautta ne tulivat yleiseen tietouteen. Vielä tänä päivänä yksi suosituimmista pipariresepteistä on Paraisten piparkakut, jonka kehitteli rouva Lyydia Ekroos vuonna 1920. 

Sanotaan, että perinteiset piparimuotit eivät ole syntyneet sattumalta, vaan niillä on oma vertauskuvallinen merkitys. Ukko ja Akka ovat Aatamin ja Eevan vertauskuva, kukka kuvaa hyvää satoa, rikkautta ja hedelmällisyyttä, tähti uskoa, possun avulla viikingit toivoivat rikkauksia jumalilta, sydän muistuttaa joulun sanomaa ja kuusi paratiisin elämänpuuta. 

Piparkakkutaloja alettiin tehdä 1920-luvulla ja sen taustalla on surullinen tarina kahden leipurin riidasta. Grimmin veljesten Hannu ja Kerttu satu sai alkunsa kun 1600-luvulla leipuri Katharina Scarder ja Hans Mezler riitaantuivat Nürnburgissa. Katharina kyllästyi riitelemään ja muutti seudulta pois, mutta osti myöhemmin lähiseudun metsästä mökin ja perusti sinne oman leipomon. 

Kaarina kehitti omia piparkakkuja ja menestyi, joka suututti Hans Mezlerin. Kateellinen Hans väitti käräjänoikeudessa, että Katharina on noita, joka ottaa lapsia vangiksi ja lihottaa lapset ja sen jälkeen syö ne. Käräjänoikeus katsoi, että Katharina ei ole noita ja vapautti hänet syytteistä.  Päätös harmitti Hansia niin paljon, että hän päätti kostaa. Hans lähti Gerthel-sisarensa kanssa käymään Katharinan luona. Sisarukset surmasivat Katharinan ja polttivat hänet uunissa. 

Tällä Kotivinkin ohjeella tein elämäni ensimmäisen piparitaikinan ja se onnistui todella hyvin. Taikina oli helppo tehdä ja se oli myös oikein maukas. 

Helppo ja maukas piparitaikina

30 min taikinan valmistus + 12 t jäähdytys + jähmettyminen

Näistä syntyy piparkakkutaikina

2 dl siirappia

2 dl sokeria

250 g leivontamargariinia tai voita

3 tl kanelia

1 tl inkivääriä

(1 tl jauhettua pomeranssin kuorta) 

1 tl jauhettua kardemummaa

1 tl neilikkaa

2 tl ruokasoodaa

2 kananmunaa

n. 10 dl vehnäjauhoja

Näin teet piparkakkutaikinan

Mittaa siirappi, sokeri, margariini ja mausteet 

kattilaan ja anna kiehahtaa. 

Jäähdytä seos.

Sekoita sooda vehnäjauhojen joukkoon 

ja lisää jauhot siivilöiden siirappiseokseen.

Sekoita piparkakkutaikina käsin tasaiseksi.

Kun piparkakkutaikina on jäähtynyt, 

sekoita kananmunat taikinaan.

Pakkaa taikina muovipussiin tai kelmuun 

ja anna sen tekeytyä seuraavaan päivään.

Jaa piparkakkutaikina neljään osaan 

ja kauli levyksi pala kerrallaan. 

Ota muotilla haluamasi kuviot taikinalevystä. 

Paista osia 180-asteisen uunin keskitasolla 

koosta riippuen 6–8 minuuttia. 

Vahdi pipareita. 

Teräväreunaiset kuviot kärähtävät helposti.

Tuoreimmat kuulumiset löydät Martan Matkassa

Facebook-sivulta tai Instagramista

Joulukauden avajaiset ja 1. adventti

Joulukauden avajaiset

Tänään meidän perheessä vietetään joulukauden avajaisia! 

Perinteisesti meidän perheen joulukauden avajaisissa kotimme saa jouluisen ilmeen. Joulukoristeet ja valot kaivetaan varaston perukoilta ja laitetaan paikoilleen. Itse olen innoissani joulukauden avajaisista, mutta muut perheenjäsenet eivät ole yhtä innoissaan, vaan avajaiset ovat heille kuin punainen vaate. En ymmärrä! Aikaisemmin vietimme joulukauden avajaisia 1.12, mutta muutamia vuosia sitten siirsin avajaispäivää yhdellä aikaisemmaksi, näin ollen joulukalenterikin on heti 1.12 avattavissa. 

Perinteisiä joulun koristeita meillä ovat ovikoriste, valokoristeet ikkunoihin, lasimaljakoihin laitetut joulupallot ja valoköynnökset, Belen-asetelma sekä muovinen joulukuusi. Viime vuosina olemme käyttäneet muovikuusta aidon kuusen sijaan sillä, Macho-kissamme innostuu aidosta kuusesta niin paljon, ettei kuusi meinaa pystyssä pysyä. Toisena syyä on laiskuus, eli aidosta kuusesta lähtee niin paljon neulasia ja niitä on joka puolella vielä juhannuksenakin.  

Illalla on kiva ihailla jouluista kotia ja nauttia glögiä. 

Adventti

Keskiajalta lähtien uusi kirkkovuosi on alkanut 1. adventtina ja se on yksi kirkkovuoden suurimpia juhlia. Ensimmäinen adventtisunnuntai sijoittuu 27. marraskuuta sekä 3. joulukuuta väliselle ajanjaksolle, riippuen joulupäivän ajankohdasta. Adventti eli Herran tuleminen (lat. Adventus Domini) on joulun eli Kristuksen syntymän odotusta ja siihen valmistautumista. Ensimmäisen  adventin jälkeisenä maanantaina alkaa jouluun asti kestävä paastonaika. Neljää joulua edeltävää sunnuntaita kutsutaan adventiksi ja jokaisella adventilla on oma teemansa 1. riemu, 2. Jeesuksen toinen tuleminen, 3. Johannes Kastaja ja 4. Neitsyt Maria. Adventtina on tapana sytyttää adventtikynttilä jokaista adventtia kohden, adventtiaika päättyy jouluaattoon Jeesuksen syntymään.  

Hoosianna!Ensimmäisenä adventtisunnuntaina juhlitaan Jerusalemiin ratsastavaa Jeesusta. Ihmisjoukko otti hänet riemuiten vastaan huutaen: ”Hoosianna!” Sama ilo toistuu yhä Hoosianna-hymnissä. Se kertoo, että Jeesus on Messias, joka auttaa (hoosianna = auta!) ja jota voi pyytää avuksi. Tästä luottamuksesta kumpuaa ylistys: ”Kiitetty olkoon hän!” -Kirkon tiedotuskeskus/Sini Hulmi-

Martan Matkassa joulukalenteri

Huomenna on joulukuun ensimmäinen päivä ja Martan Matkassa avaa ensimmäisen joulukalenterin luukun. Joulukalenterini käsittelee jouluun liittyviä asioita, tapoja, perinteitä sekä niiden historiaa, jouluvalmisteluita ja pieniä jouluisia muistutuksia.