Näytetään tekstit, joissa on tunniste Suomalaisen musiikin päivä. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Suomalaisen musiikin päivä. Näytä kaikki tekstit

maanantai 8. joulukuuta 2014

Suomen kansallissäveltäjä Jean Sibelius


Tänään vietetään Jean Sibeliuksen ja suomalaisen musiikin päivää. Juhlapäivä on tuore suomalaisessa almanakassa (2011), joten mitään varsinaisia juhlaperinteitä ei ole ehtinyt muodostua. Jean Sibelius sävelsi uransa aikana noin 134 julkaistua teosta.




Johan Christian Julius Sibelius (1865-1957) taiteilijanimeltään Jean, tunnetaan suomalaisten kansallissäveltäjänä ja suomalaisen musiikin perustajana sekä hän on kansainvälisesti tunnetuin ja arvostetuin säveltäjämme. Sibeliuksen ensimmäinen tunnettu teos oli Kullervo (1892) ja kansainväliseen suosioon hän nousi seitsemällä sinfoniallaan (1899-1924) sekä Venäjän sortoa vastaan tehdyllä Finlandia teoksella (1899). Sibelius sävelsi pitkään 8. sinfoniaa, joka ei koskaan valmistunut ja lopulta hän poltti keskeneräiset nuotit. Jean Sibeliuksen päivää ja Suomalaisen musiikin päivää on juhlittu vuodesta 2009 hänen syntymäpäivänään 8.12 ja kalentereihin se on merkitty yleiseksi liputuspäiväksi vuonna 2011. Ensi vuonna 2015 vietetään Jean Sibeliuksen juhlavuotta, tuolloin hänen syntymästään on kulunut 150 vuotta. Vuoden aikana järjestetään lukusia Jean Sibeliukseen liittyviä tapahtumia ympäri Suomea sekä ulkomailla.


Sibeliuksen synnyinkoti, museo Hämeenlinna


Johan Christian Julius Sibelius syntyi Hämeenlinnassa 8.12.1865 ruotsinkieliseen perheeseen. Hänen vanhempansa olivat isä Hämeenlinnan kaupunginlääkäri Christian Gustaf Sibelius ja äiti Maria Charlotta  (os. Borg) oli Pyhäjoen rovastin tytär. Johania kutsuttiin perheen kesken Janneksi, isän veljen mukaan. Jannella oli vanhempi sisar Linda Maria (1863-1932) ja nuorempi veli Christian (1869-1922). Isästään Janne ei paljoa muista sillä hänen ollessa vain 2-vuotias, isä Gustaf kuoli lavantautiin. Jannen äiti jäi leskeksi lyhyen avioliiton jälkeen ja isältä jäi jälkeensä maksamattomia laskuja jonka myötä kuolinpesä julistettiin konkurssiin. Maria Sibelius  joutui muuttamaan pienten lasten kanssa äitinsä luokse.  Lapsuuden kesiä Sibelius vietti tätinsä luona Loviisassa.


Sibelius-trio: Jean, Linda ja Christian

Sibelius aloitti ruotsinkielisen koulun Hämeenlinnassa 1872 ja myöhemmin hän siirtyi suomenkieliseen kouluun, suomenkielisen lyseon hän aloitti vuonna 1876. Janne kiinnostui musiikista jo pienenä, hän sai 7-vuotiaana pianotunteja Julia-tädiltään ja viulua hän alkoi soittamaan 15-vuotiaana. Janne edistyi viulunsoitossa nopeasti ja he muodostivat sisarusten kanssa trion ja noihin aikoihin hän  teki ensimmäisen sävellyksensä Vattendroppar eli Vesipisaroita. Sibeliuksen koulunkäynti kärsi hänen  säveltämis innostuksesta, mutta hän kirjoitti ylioppilaaksi kuitenkin vuonna 1885. Kirjoitusten jälkeen Sibelius aloitti lakimiehenopinnot Helsingin Aleksanterin yliopistossa ja samalla hän kirjottautui myös Helsingin musiikkiopistoon (nykyinen Sibelius Akatemia). Lakiopinnot yliopistossa päättyivät ensimmäisen lukukauden jälkeen ja Sibelius jatkoi opintoja musiikkiopistossa, rehtori Martin Wegeliuksen oppilaana. Sibelius esiintyi lukuisissa konserteissa sekä teki useita sävellyksiä ja tuohon aikaan hän otti käyttöön setänsä Johan Sibeliuksen vanhat käyntikortit, jotka olivat kirjoitettu ranskalaisittain muotoon Jean Sibelius ja ilmoitti tämän olevan hänen musiikkinimensä. 


Aino Järnefelt 18.8.1871-8.6.1969


Helsingin opiskeluvuosina 1880-luvun lopulla Jean tutustui  eri alojen taiteilijoihin mm. Akseli Gallen-Kallelaan, Eino Leinoon, Eero Järnefeltiin, Juhani Ahoon, Eero Erkkoon ja heistä tuli elinikäisiä ystäviä. Musiikkiopistossa Sibeliuksen kanssa opiskeli Armas Järnefelt ja tämä vei Sibeliuksen kotiinsa, missä hän tapasi Armaksen siskon Ainon, josta myöhemmin tuli hänen puoliso. Sibelius sävelsi opintojen päätteeksi kaksi kamarimusiikkityötä, joiden kantaesitys pidettiin vuonna 1889 ja näiden töiden myötä Sibeliusta alettiin pitämään suomalaisen musiikin toivona. Sibelius sai apurahan, jonka turvin hän lähti opiskeleman Berliiniin (1889-1890). 






Berliinissä Sibelius kävi kuuntelemassa oopperoita ja muita musiikkiesityksiä sekä vietti iloista opiskelijanelämää. Tuolloin Sibelius kiinnostui Kalevalan tekstien säveltämisestä. Sibelius vietti kesälomaa Suomessa 1890 ja kihlautui syyskuussa salaa Aino Järnefeltin kanssa. Berliinin sijaan Sibelius lähti opiskelemaan Wieniin ja hän alkoi säveltämään orkesteri musiikkia. Wienissä Sibelius alkoi säveltämään Kullervoa, jonka hän viimeisteli Suomessa. Kuten Berliinissä niin myös Wienissä Sibelius eli yli varjojensa ja hänen sukulaiset keräsivät kolehdin kotimatkaa varten. Kullervon kantaesitys oli 28.4.1892 ja Kullervoa pidetään Sibeliuksen uran läpimurtona. 







Kullervon ilmestymisen jälkeen Sibelius avioitui Aino Järnefeltin kanssa 10.6.1892 ja he asettuivat asumaan Helsinkiin Kalevankadulle. Jean ja Aino Sibeliukselle syntyi vuosien aikana kuusi tytärtä Eva, Ruth, Kirsti, Katarina, Margareta ja Heidi, Kirsti-tytär kuoli vain muutaman vuoden ikäisenä lavantautiin. Sibelius elätti perhettään opettamalla viulunsoittoa ja teoria-aineita musiikkiopistossa. Sibelius oli tuttu näky Kämpin ravintolassa, jossa muiden taiteilijoiden ohella he pohtivat taiteen ja elämän merkitystä. Axel Gallénin Symposium taulun myötä Sibelius sai juopon taiteilijan viitan, joka haittasi hänen luotonsaantia. 








Sibelius sävelsi 1. sinfonian ja Finlandian vuonna 1899, vastalauseena Venäjän sortoa vastaan, teoksen alkuperäinen nimi oli Suomi Herää. Sibelius jatkoi protestisävelmien tekemistä ja hänestä nousi kansan keskuudessa yksi vastarinnan johtohahmo. 1900-luvun alussa Sibelius nousi kansanvälisesti tunnetuksi säveltäjäksi ja hänen teoksiaan esitettiin ulkomailla konsettikiertueella sekä häntä pyydettin professorin virkaan Berliniin sekä Yhdysvaltoihin. Sibeliuksen alkoholinkäyttö lisääntyi ja illanvietoista ei meinannut tulla loppua, hänen oli päästävä pois Helsingin houkutuksista. Sibelius osti Tuusulanjärven rannalta tontin ja Lars Sonckin suunnitteli Ainolan, joka valmistui vuonna 1904.  



Ainola taiteilijakoti Tuusulassa


Ainolassa Sibelius sai tehdä musiikkia ja vuoteen 1924 hän oli kirjoittanut valmiiksi kaikki 7 sinfoniaa sekä johtanut teoksiaan ja huolehti niiden kantaesityksistä kaikkialla Euroopassa. Suomalainen vapaamuurariliike syntyi 1922 ja Sibelius liittyi järjestöön sekä sävelsi liikkeelle rituaalimusiikkia. Sibelius aloitti 8. sinfonian säveltämisen vuonna 1928 ja hän taisteli säveltämisen kanssa vuosikausia ja lopuksi Ainolassa pidettiin suuret polttajaiset 1940-luvulla, missä Sibelius poltti useita nuottejaan mm. keskeneräisen 8. sinfonian. Jean Sibelius kuoli kotonaan aivoverenvuoteen 20.9.1957 ollessaan 92-vuotias ja hänet haudattiin Ainolaan. Hänen vaimonsa Aino Järnefelt  menehtyi vuonna 1969 ja Ainola on toiminut museona vuodesta 1974 lähtien. Jean Sibelius tunnetaan suomalaisen musiikin perustajana ja hän on kansainvälisesti yksi musiikinhistorian tärkeimmistä sinfonikoista. Uransa aikana hän sävelsi 134 julkaistua teosta. 


Jean Sibelius 1939

Sibeliuksen mukaan on nimetty Sibelius-Akatemia, Sibelius-rahasto, Sibelius-palkinto ja Sibelius lukio sekä hänen nimeään kantaa useat musiikkikilpailut kuten Sibelius kapellimerstarikilpailu, viulukilpailu ja kvartetit. Monissa suomalaisissa kaupungeissa on Sibeliuksen mukaan nimettyjä katuja ja aukioita myös Berliinissä ja Wienissä. Sibeliuksen kuva on ollut 100-markan setelissä ja hänestä on julkaistu 4 postimerkkiä. Sibelius museoita on Turussa Sibelius museum, synnyinkoti Hämeenlinnassa ja Tuusulassa Ainola. Sibeliuksesta on tehty useita muotokuvia, veistoksia joista tunnetuin on Sibelius-monumentti Helsingissä, maalauksia, vuonna 2003 ilmestyi hänen elämänkerrastaan Timo Koivusalon ohjaama Sibelius-elokuva sekä hänen nimen mukaan on nimetty suomalaisen musiikin päivä 8.12. 



© Martan Matkassa 



Tuoreimmat kuulumiset löydät Martan Matkassa 




8. luukku: Suomalaisen musiikin päivä ja Kauneimmat joululaulut





Tänään 8.12. vietetään Suomalaisen musiikin päivää ja sitä vietetään oikeutetusti Suomen kansallisäveltäjän Jean Sibeliuksen syntymäpäivänä (s. 8.12.1865). Alunperin Suomalaisen musiikin päiväksi oli esitetty 11.3, joka on nykyisen Sibelius-akatemian perustaneen Helsingfors Musikförening- yhdistyksen perustamispäivä. Suomalaisen musiikin ja Sibeliuksen päivä on ollut virallinen liputuspäivä vuodesta 2011 lähtien. Suomalaisen musiikin päivänä  luonnollisesti joulualenterin luukku liittyy myös musiikkiin ja tietenkin joululauluihin.





Joululaulut


Joulukuussa viimeistään joka puolella soi joululaulut melkein kyllästymiseen asti. Joululaulut tuovat joulun tunnelmaa ja niiden sanoma liittyy jouluun. Laulujen sanat ovat hengellisiä ja rauhallisia, iloisia ja reippaita rallatuksia sekä nykyään tehdään paljon iskelmätyyppisiä joululauluja. Joulun aikaan moni artisti julkaisee oman joululevyn tai pitää jouluisen konserttisarjan.




Jouluhymnejä on ollut 300-luvulla Roomassa ja yksi vanhimmista joululauluista lienee Kuului laulu enkelten (Gloria in excelsis Deo), joka määrättiin laulettavaksi jouluyönä vuonna 129. Joululaulujen laulaminen yleistyi Italiassa ja levisi sieltä muualle Eurooppaan 1200-luvulla. Vielä tänä päivänä lauletaan useita keskiajalla syntyneitä joululauluja, esim. Enkeli taivaan (Martin Luther 1535) tai Jouluyö Juhlayö (pastori Joseph Mohr 1818). Suomessakin laulettiin  joululauluja jo keskiajalla tuolloin käytössä oli pohjoismaiden vanhin laulukirja Piae Cantiones (1582). Laulukirja sisälsi hengellisiä joulu- ja pääsiäislauluja latinan kielellä ja laulukirja käännettiin suomen kielelle vuonna 1616. Kuusijuhlien myötä joululaulujen laulaminen yleistyi Suomessa 1800-luvulla, kuorojen perustamisen myötä.  




Suomessa Kauneimmat joululaulut on perinteinen kirkossa järjestettävä joululaulujen yheislaulutapahtuma. Kauneimpia joululauluja laulettiin ensimmäisen kerran 3. adventtina vuonna 1973, Suomen lähetysseuran toimesta. Suomen lähetysseura halusi järjestää pienen tapahtuman hiljaiselle adventille ja ensimmäiseen tapahtumaan osallistui 140 seurakuntaa. Tänä päivänä Kauneimmat Joululaulut tilaisuuksiin osallistuu vuosittain noin miljoona henkilöä ja tapahtumia järjestetään noin 2700, tilaisuuksia järjestetään myös ulkomailla, ulkosuomalaisten keskuudessa. Lähetysseura on painattanut vihkosen, jossa on Kauneimpien joululaulujen sanat. Kauneimmat joululaulut tilaisuuksissa kerätään kolehti, Suomen lähetysseuran toimesta ja tänä vuonna 2014 kolehti kerätään kehitysmaiden äideille. Presidentti Tarja Halonen toimii vuoden 2014 Kauneimmat joululaulut tapahtuman suojelijana. Kauneimpien joululaulujen verkkosivuilla voi käydä katsomassa lähimmän paikkakunnan laulutapahtuman tiedot sekä äänestämässä kauneinta joululaulua.



Kauneimmat joululaulut sunnuntaina 14.12. klo 18
Suomen Lähetysseuran järjestämä joululaulutilaisuus leviää tänä vuonna myös Tuomiokirkon portaille ja Tuomaan Markkinoille. Kaikki pääsevät mukaan rakkaimpien ja perinteisten joululaulujen äärelle.

Olarin seurakunta järjestää Kauneimmat Joululaulut- tapahtumaan 17.12.2014, Olarin kirkossa alkaen kello 18.00.


Kauneimmat joululaulut Genevessä



kuva: Reija Karvonen


Kauneimmat Joululaulut- tapahtuma on minulle yksi rakkaista joulun perinteistä ja hyvä tapa virittäytyä joulun viettoon. Mekin pääsimme osallistumaan Geneven suomalaisen seurakunnan järjestämään yhteislaulutapahtumaan, joka ilokseni järjestettiin täällä Genevessä marraskuun lopulla. Tapahtuman yhteydessä järjestettiin joulumyyjäiset, jossa oli myynnissä suomalaisia tuotteita, herkkuja, kirjoja yms. Olin onnekas ja sain hankittua itsenäisyyspäiväksi sini-valkoiset kynttilät (viimeisen parin), jotka oli unehtunut ostaa kesälomalla. 

Tänä vuonna hurjan huutoäänestyksen sijaan osa kappaleista oli valittu etukäteen sekä mm. Facebookissa oli järjestetty äänestys laulettavista kappaleista. Käytäntö oli erittäin toimiva, sillä näin ollen vältyttiin kaaottiselta huutoäänestykseltä. 




kuva: Reija Karvonen


Tuoreimmat kuulumiset löydät Martan Matkassa