Näytetään tekstit, joissa on tunniste Avoimet puutarhat. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Avoimet puutarhat. Näytä kaikki tekstit

maanantai 8. elokuuta 2022

Puutarhamatkailua - Avoimet puutarhat






Aivan uskomatonta ensimmäinen lomaviikko on jo takana!

Kesä on muutenkin mennyt hurjan nopeasti, vastahan (toukokuussa) kirjoittelin edellisestä lomasta, joka oli maaliskuun lopulla. No kesä on mennyt tiukasti opiskellen ja nyt pitäisi olla pisteitä sen verran kasassa, että loppuvuoden voi puuhastella opparin kanssa. Pitäisi aktivoitua myös työnhaussa (huoh!), taidan varmuudeksi vielä vilkaista niitä syksyn kursseja…

Paljon on oltu kotosalla ja tullut seikkailtua lähiympäristössä, onneksi tapahtumat ja konsertit ovat taas täällä. Päiväretkiä on tullut tehtyä jonkin verran, kartanoita, linnoja ja huviloita on käyty ihailemassa sekä kaksi kertaa jopa ulkomailla, ihan Tallinnassa asti. 

Patikointi on jäänyt viime aikoina vähemmälle, sen sijaan kävelylenkit jäätelökioskille ovat yleistyneet. Muutama viikko sitten huollatin pyörän ja nyt olen innoissani tehnyt pyörälenkkejä, kuten eilen päätin käydä hakemassa ideoita ja vinkkejä lähitienoon puutarhoista. 


Puutarhamatkailua Espoossa




Sen sijaan, että olisin lähtenyt Loviisaan ihastelemaan avoimien puutarhojen teemapäivän antia, päädyin ekologiseen vaihtoehtoon ja harrastin puutarhamatkailua pyöräillen Espoossa. Espoossa avoimien puutarhojen kohteina oli Marketan puisto, kolme kotipuutarhuria ja Puolarmaarin mökkialue, jossa oli nähtävillä kymmenen pihaa. Espoossa puutarhat olivat sen verran hajallaan, että kaikkiin en olisi millään ennättänyt pyöräillä, joten päätin käydä Puolarmaarin mökkialueella sekä Nöykkiön ja Soukan kotipuutarhureiden luona.  


Puolarmaari




Puolarmaarin mökkialue valmistui 30 vuotta sitten (1992) saviselle peltoalueelle vanhan Puolarmetsän sairaalan taakse, aivan Espoon Keskuspuiston ulkoilualueen tuntumaan. Puolarmaarissa järjestettiin puutarha-asumisen messut ja kävin tuolloin tutustumassa noihin siirtolapuutarhamökkeihin, mieleeni jäi kuinka upeita ja nykyaikaisia ne olivat. Aluetta kutsuttiin siirtolapuutarhaksi, vaikka mökkeihin tulee sähköt ja vesi sisälle sekä monissa on sauna. Alkuun mökit olivat vain lomakäyttöön, mutta nykyään moni asuu niissä ympärivuotisesti. 

Mökkikylän pyöreiden vuosien kunniaksi, avoimet puutarhat -päivänä oli ennätysmäärä puutarhoja, joissa pääsi vierailemaan. Olen ainakin kerran aikaisemmin käynyt Puolarmaarissa kyseisenä teemapäivänä ja tuolloin oli max. viisi osallistujaa. Tunnelma oli tänä vuonna todella mukava, lämmin vastaanotto ja asukkaat esittelivät sekä kertoivat mielellään tiluksistaan, joissain paikoissa sai jopa kurkata rakennusten sisään. 








Pakko myöntää taisin vähän innostua noista mökeistä, vaikka aikaisemmin en ole ollut niistä lainkaan kiinnostunut. Olen jo jokin aikaa miettinyt mummomökin vuokraamista Uudeltamaalta, joten tässäpä yksi hyvä vaihtoehto vapaa-ajan asunnolle. Alueella on yhteensä 145 mökkiä, jotka ovat noin 30-50 neliötä ja pihat ovat noin 300 neliötä.





Puutarhoissa oli ihania kesäisiä lepopaikkoja, riippumattoja, patioita ja oleskelutiloja. Kauniita kukkaistutuksia, ruukkuja ja asetelmia, hyötytarhoja, kasvihuoneita sekä löytyi myös kissoille kivoja ratkaisuja. Upean tunnelman lisäksi yhdellä pihalla oli ”pieni” pitsinäyttely, toisaalla sai nauttia kylmistä juomista sekä kylätalolla oli kioski. 











Oma ehdoton suosikkini oli tietenkin vaaleanpunainen unelma!





Nöykkiön hyötylavat ja ovi mustikka maalle




Puolarmaarista lähdin ajelemaan Nöykkiöön ja sain huomata kuinka, vaikeaa on pyöräillä ja samalla seurata karttaa. Google yritti kovasti tarjota reittejä autotien tuntumassa, mutta itse halusin kokeilla mieluummin pienempiä reittejä ja samalla nähdä uusia-vanhoja paikkoja. Seuratessa omia polkuja tein varmaan ylimääräisiä lenkkejä ja kohtasin hurjia ylämäkiä.

Nöykkiössä ihastuin heti yllätys, yllätys puiseen oveen, joka vei viereiseen mustikkametsään. Perheen kaunis kissa käyttää ovea, kun tahtoo varjoon tai kun mielessä on hiirulaiset. Tässä kohteessa minua kiinnosti hyötykasvit ja lavaviljely, puuoven ja kissan lisäksi mieleeni jäi näppärä sadeveden kerääjä. 


Soukan "runsas" hyötytarha




Google yritti jälleen ohjata minua autoteidenviertä pitkin ja minä taas halusin nähdä kartanon ja hepat sekä yritin vältellä Soukan ylämäkiä, joka on ihan mahdoton tehtävä. Kun sitten viimein löysin perille, niin puutarhuri oli jo keräämässä kylttejä pois, mutta pääsin vielä vieraisille. Tässä kohteessa halusin nähdä, miten pienen pihan ruukkupuutarha on toteutettu. 

Silmät pyöreinä katsoin etupihan hyötytarhaa, siellä kasvoi vaikka ja mitä, ruukussa, lavoissa, seinustalla ja you name it! Etupihalla aurinkoa riittää ja se näkyi myös rehevissä hyötykasveissa, kävin vielä pikaisesti kurkkaamassa takapihan, se oli varjoisa ja kasvien suhteen hieman hillitympi.


Puutarhamatkailua ekologisesti maatapitkin 



🚲🚲🚲🚲

Ha ha! Saako nämä kaikki, kliseiset sanat tosiaan yhteen otsikkoon? Näköjään kyllä. Aamulla mietin pitkään, mihin lähden katsomaan puutarhoja, halusin vaihtelun vuoksi Loviisan tilalle jonkin muun vaihtoehdon. Muilla paikkakunnilla oli vain yksittäisiä kohteita, jotka kiinnostivat minua ja Helsinkiin olisi pitänyt lähteä autolla. 

Lopulta sain idean pyöräilystä ja olin erittäin tyytyväinen pyörälenkkiini, jonka pituudeksi tuli noin 23 km, ehkä jopa enemmän. Puutarhojen katselu oli oikein hauskaa ajanvietettä ja toivottavasti niitä tulee jatkossa lisää mukaan, miksei myös puutarhaliikkeitä.  

Tykkään, kun pyöräilyllä on jokin kohde, pelkän ajelun sijaan, esim. viime viikolla ajelin Laajalahden ympäri ja kävin ihastelemassa maisemia, museossa ja kahvilassa. Tuosta museoreitistä lisää myöhemmin…


Oletko sinä vieraillut avoimet puutarhat tapahtumassa?




Tuoreimmat kuulumiset löydät 
Martan Matkassa 


 

torstai 31. toukokuuta 2018

Puutarhavieraisilla Loviisassa





Loviisasta on tullut yksi minun suosikkikaupunki, viimeksi kävin siellä jouluna ihastelemassa vanhoja puutaloja, jotka olivat saaneet upean jouluisen ilmeen. Kesän aikana Loviisassa järjestetään useana viikonloppua Avoimet puutarhat tapahtuma, jolloin puutalojen loistavat puutarhurit esittelevät omia pihojaan yleisölle. Upeiden istutusten lisäksi asukkaiden kanssa on mukava rupatella, jotkut myyvät käsitöitä tai leivonnaisia, hengähtää hetkeksi pihakeinussa tai nauttia kahvihetkestä.



Ihanat puutalot ja mukulakivikadut




Täällähän olisi yksi myynnissä...



Viime sunnuntaina puutarhat olivat ensimmäistä kertaa avoinna tänä kesänä ja kävin innoissani piipahtamassa siellä. Olipa ihanan rauhallista, verrattuna edellisen päivän Kumpulan kyläkarnevaaleihin. Lähdimme hieman myöhemmin liikenteeseen ja päätimme että emme edes yritä pyörähtää jokaisessa puutarhassa, vaan käymme niin monessa paikassa kun ehdimme tai jaksamme. Täältä löydät lisää tietoa Avoimet puutarhat tapahtumasta.


Vanha puutarhurin piha




Ensimmäinen kohteemme oli Itäisellä Harjutiellä sijaitseva vanhan Puutarhurin piha, joka oli hauskasti rinteeseen rakennettu. Pihalla oli kivasti useita eri istumapaikkoja, joista pystyi tarkastelemaan pihaa eri puolilta ja ihailemaan merimaisemia. Emäntä kertoi meille talosta sekä kuinka pihassa oli aikanaan kasvatettu hedelmäpuita, joiden hedelmiä oli myyty torilla. Kirjoitimme nimet vieraskirjaan ja lähdimme kävelemään alaspäin vanhaan kapunkiin.




Vähän on mökki vinksallaan...








Muistojen kivipuutarha




Kävelimme vanhan kaupungin mukulakivikaduilla ja poikkesimme välillä pienissä puodeissa. Kuljimme rantaan ja saavuimme harmaan kivitalon luokse. Kivitaloa reunusti upeat villiviinit, pihalla oli kaikenlaisia hauskoja pieniä yksityiskohtia ja kaikki oli tietenkin mustaa, joka oli emännän lempiväri. Juttelimme isäntien kanssa tovin ja ihastelin heidän paviljonkia. Jatkoimme matkaa laivasillalle ja päätimme pitää lounastauon.










Villa Aaltonen




Lounaan jälkeen menimme Aaltosille, heidän pihassa oli aivan huikea Mehiläisten Paviljonki. Pikkuruinen keltainen rakennus oli todella hassunkurinen, siinä oli useita pikkuikkunoita, joissa oli siniset karmit ja seinissä oli numeroita. Rakennus oli vanha mehiläisfarmi, pääsimme kurkistamaan sisälle ja näimme vanhat mehiläislaatikot. Pienessä rakennuksessa oli mehiläishoitajan toimistotilat ja ylimmässä kerroksessa oli vielä makuutilat. Tällä hetkellä tuo hauska talo odottaa uutta käyttötarkoitusta, emäntä mietti Cava-baarin pystyttämistä, me lupasimme ehdottomasti tulla lasilliselle. Asuinrakennuksen lisäksi pihapiirissä oli vielä puutalo, jota voi vuokrata.



Hauska mehiläismökki




Kuninkaanlampi


Ihana kesäpiha kutsuu kahville


Jatkoimme matkaa Loviisanjoen toiselle puolelle, Bastionien lähistölle. Saavuimme Kuninkaanlammen punamultatalon luokse. Muistin, että olin käynyt talossa joulun aikaan ja se näytti sisältä oikein tunnelmalliseslta. Jouluna sisätiloihin oli rakennettu kahvila, mutta nyt se oli laitettu piharakennukseen, jossa sijaitsi myös se sisustuspuoti.

Kiersimme pihaa ja se oli kerrassaan upea! Piha oli kivasti jaoteltu eri osiin ja siellä oli paljon hienoja yksityiskohtia. Pihaa hallitsi upea kirkkaan sininen pöytäryhmä ja se päättyi lampeen, joka sijaitsi pihan perällä. Ihastelimme tovin upeaa puutarhaa ja pihapiiriä, jäimme vielä kahvittelemaan omenapuun varjoon.

















Ekströmin puutarha



Lähdimme kävelemään kohti autoa ja pysähdyimme vielä naapurustoon, kello oli jo yli viisi, mutta saimme vielä luvan käydä katsomassa Ekströmin puutarhaa. Tämä pieni ”pihapiiri” oli hehtaarin kokoinen, valtava nurmikenttä joka päättyi lammen rantaan. Tila on ollut aikanaan kauppapuutarha, jossa on myyty ja kasvatettu taimia, kasvihuoneet on purettu ja niistä on jäljellä vain muutamia raunioita. Tila on kulkenut suvussa ja nykyiset omistajat ovat raivanneet umpeutuneen metsän lammen vierestä. Lammen rantaan oli tehty pieni polku, joka oli katettu tiilillä. 










Päivämme oli oikein onnistunut, saimme nauttia auringosta ja pääsimme tutustumaan noiden ihanien puutalojen pihapiireihin. Olimme onnekkaita, sillä saimme liikkua ja ihailla rauhassa puutarhoja, ilman mitään väenpaljoutta. Asukkaat toivottivat meidät lämpimästi tervetulleiksi ja heidän kanssa oli kiva rupatella ja kuunnella talojen tarinoita. Loviisan puutarhat ovat avoinna jälleen ensi sunnuntaina ja tapahtuma on ehdottomasti käymisen arvoinen.

Jälleen kerran kävi näin, että en ehtinyt tutustua Loviisan muihin nähtävyyksiin. Harmillisesti Komendantin talossa, loppui juuri Suomen sisällissodasta kertova näyttely.

Loviisan joulusta voit lukea lisää täältä.


Tervetuloa blogiini
www.martanmatkassa.fi

Tuoreimmat kuulumiset löydät Martan Matkassa