Ihan mahtavaa että myös Suomeen on viime vuosina rantautunut katutaide ja muraalit, jotta saadaan tylsät betoniset rakennukset tai sillat näyttämään vähän siedettävämmältä. Kun puhun katutaiteesta en tarkoita vanhan ”lepakon” tuhruisia tekstejä, enkä sillan alle kirjoitettuja ”vittu” tai ”pillu”-tyyppisiä tekstejä, vaan taidokkaita ja näyttäviä kuvia sekä tekstejä, joita jaksaa katsella pidempään.
Matkoilla selvitän aina mahtaako kohteessa olla nähtävillä mielenkiintoisia muraaleja. Yksi lemppareistani on vanhan talon julkisivu Ranskassa Lyonissa, jossa on kuvattu talon asukkaita muutaman vuosisadan takaa. Muraalissa on paljon yksityiskohtia ja joka kerta löydän siitä jotain uutta, mitä ihmetellä, teos kestää aikaa. Vielä tähän mennessä en ole törmännyt kokonaiseen kerrostaloon, joka on täytetty taiteella sisältä ja ulkoa! Kävin elokuun puolella Keravalla katsomassa purkutaloa ja se kyllä varsinainen taidepläjäys ja huikea elämys!
Moukaritie 4, Kerava
Ihana huomata, että kierrätyksen ilosanoma on levinnyt myös rakennuksiin. Kerrostalo, joka on pitkään palvellut sen asukkaita, muuttuu taidenäyttelyksi. Keravalla Moukaritie 4:ssä purkutuomion saanut kerrostalo nousi vielä kerran uuteen kukoistukseen, kun taiteilijoille annettiin vapaat kädet. Asuntojen seinät saivat maalia pintaan ja julkisivuun ilmestyi muraaleita, näin syntyi kerrostalon kokoinen taideteos, joka tunnetaan nimellä ”Taiteen kotitalo”.
Keravan purkutalo on kaupungin vanha vuokratalo, joka valmistunut vuonna 1971 talossa on viisi kerrosta ja yhteensä 30 asuntoa, yksiöitä, kaksioita sekä jokaisessa kerroksessa yksi kolmio. Talolla on ollut huono maine, entiset asukkaat ovat kertoneet hurjia tarinoita naapureista.
Täältä voit käydä katsomassa miltä asunnot näyttivät, kun talo oli siivottu roinasta ja ennen kuin taiteilijat päästettiin valloilleen. Purkutaide-projektiin haki useita taiteilijoita, projektiin valittiin 94 eri taiteen tyylilajin edustajaa.
Tämä ainutlaatuinen taideteos on kesällä ilahduttanut monia, talon eteen muodostui pitkiä jonoja, eikä ihme, sillä taiteilijoiden kädenjälki on kerrassaan upeaa. Talo on ollut huikea menestys ja tällä hetkellä talossa on käynyt yli 20 000 vierailijaa. Sisäänpääsy on 6 € ja toivon että taiteilijat saavat myös osan lipputuloista. Talossa ei ole sähköjä, joten taidetta voi ihailla vain valoisaan aikaan, ja näin syksyn tullen vielä on muutama viikonloppu aikaa käydä talossa. Talon tarkkaa purku ajankohtaa ei vielä tiedetä, olisihan se mahtavaa, jos talo saisi vielä jatkoaikaa ja siellä voisi käydä ihailemassa taidetta pidempään.
Mikä taidepläjäys
Meinasin jo melkein missata tämän taidepläjäyksen, sillä lähdimme reissuun, mutta onneksi aukioloa jatketiin syyskuun loppuun asti. Saavuin talolle hyvissä ajoin ennen sulkemisaikaa ja huomasin, että viimeisellä jonottajalla oli kädessä kyltti, missä kerrottiin hänen olevan päivän viimeinen vierailija. Mitä ihmettä!? Lipunmyynnin piti sulkeutua klo 16.00! Moni tuli vastaan ja lähti pois, mutta en aikonut luovuttaa ihan heti, sillä olin tehnyt pitkän matkan.
Päätin katsoa ensin muraalit talon ulkopuolelta ja palasin etuoven luokse. Kyselin tilannetta uudemman kerran, minulla ja muutamalla muulla kävi tuuri ja saimme vielä hankittua liput. Mahtoiko ulos tulla enemmän porukkaa mitä kuviteltiin? Taloon pääsee turvallisuussyistä (korona) vain 10 henkilöä / kerros, toki jotkut kerrokset ovat ruuhkaisempia, kun näyttelyssä edetään eri tahtia.
Minut ohjattiin aloittamaan kolmannesta kerroksesta jatkamaan siitä ylöspäin. Rappukäytävä näytti erikoiselta, kun kaikkien asuntojen ovet olivat auki ja seinät olivat täynnä taidetta, ei mikään perinteinen rappu. Olin toki nähnyt talosta kuvia somessa sekä uutisissa klippejä, mutta silti nuo taideteokset tekivät minuun suuren vaikutuksen.
Moukaritien Top 5
Tämä erikoinen taidenäyttely oli aivan huikea ja se nousi heittämällä kärkisijoille omien taidekokemuksien joukossa. Älä missään nimessä missaa tätä! Ohessa minut suosikit.
1. Perheside
Ihastuin Jarno Sinivaaran upeisiin ”Perheside” teoksiin yhdessä neljännen kerroksen keittiössä. Ne vangitsivat minut ja jäin katsomaan niitä pitkäksi aikaa, alas mennessä oli pakko palata niiden luokse vielä uudemman kerran. Työt kerrassaan lumosivat minut täysin, miten kaunis ja hento jälki. Sinivaaralla oli teoksia myös ensimmäisessä kerroksessa, näissä oli aiheena korona, pidin toki myös niistä, mutta enemmän minua miellytti kerroksen työt.
2. High
Etukäteen odotin erityisesti Sheikin mustavalkoisen ”High” tägien verhoaman olohuoneen näkemistä ja se oli kyllä todella herkullinen. Enkä pettynyt, se oli kerrassaan upea.
Kaksi erikoista, mutta ehkä mieleenpainuvinta työtä oli valkoinen keittiö, joka oli täynnä tarroja ja toinen oli makuuhuone, jonka seinään oli kirjoitettu LOVE tyhjillä spraymaalipurkeilla.
3. Tarrakeittiö
Kuulin, että ensimmäisellä viikolla talon vierailijat olivat saaneet osallistua ”tarrakeittiö” teoksen tekemiseen, liimaamalla oman tarran keittiöön.
4. A year in graffiti / a year in love
”Jouni Väänänen ja Emma Salokoski: A year in graffiti / a year in love |
LOVE-teokseen oli kulunut noin 2000 spraypurkkia, miten nerokas idea.
5. This too shall pass
Salla Ikonen:” This too shall pass”
|
Tykkäsin kovasti myös Salla Ikosen töistä, hän on maalannut useita muraaleja niin Suomessa kuin ulkomailla.
Oman Top-5 teosten lisäksi talossa oli lukuisa määrä hienoja töitä, ainoastaan muutama teos sai aikaan inhon väristyksiä tai ällötystä osakseen.
Suurin osa taideteoksista oli maalauksia, mutta löytyi myös teoksia, jotka olivat tehty muusta materiaalista. Mieleeni jäi erityisesti iso ötökkä, joka oli yhden asunnon olohuoneessa. Osassa huoneita oli käytetty valoja, vilkkuvat valot olivat häiritseviä, enkä viihtynyt niissä pitkään.
Muutamissa töissä näkyi korona, jännittävin kohde oli pimeä asunto, jossa kuljettiin lyhtyjen valossa ja pitihän talossa olla myös erotiikkaa, sitä löytyi K18 huoneesta.
Surullista, että nykypäivän arkkitehtuuri näyttää olevan kertakäyttöistä, oli se sitten tarkoitettu yritys- tai asuinkäyttöön. Yhä useammin rakennuksia puretaan, sen sijaan, että niitä peruskorjataan tai laajennetaan vastaamaan tämän päivän tarpeita. Hienoa että Moukaritie 4 saa vielä kerran olla huomion keskipisteenä, sillä syystä tai toisesta kerrostalo on päätetty purkaa. Asuintalon seinät voisivat varmasti kertoa meille useita tarinoita, mutta tällä kertaa niiden kertojana on upeat taiteilijat.
Myös ”Ja sitten matkaan”-blogin Aron on kirjoittanut Keravan taidetalosta, hauska sattuma että olemme kiinnittäneet huomiota aika erilaisiin taideteoksiin. Kirjoituksesta kävi ilmi, että Keravalla on ollut myös aiemmin purkutaide tapahtumia, mutta ei kuulemma näin mittavia. Täältä voit käydä lukemassa Aronin jutun ja katsomassa lisää purkutalon taideteoksia.
Kerava
Vanha kivisilta kartanon lähettyvillä vie Keravajoen ylitse |
Olisin halunnut tuon taidetalon kylkeen jonkun toisen kohteen, mutta ainoat asiat mitä minulla tuli Keravasta mieleen on nuorisovankila ja kaljakellunta. Kerava ei ole minulle tuttu paikka ollenkaan, enkä tiedä sieltä yhtään nähtävyyttä, ainoastaan Sherwood tekstin olen nähnyt useasti tuttavani somekanavissa.
Keravan kartano |
Kartanon ahkerat työläiset työn touhussa |
Googlailin kaupungin sivuja ja löysin sieltä maininnan Keravan kartanosta sekä kirkosta, mutta kumpikaan linkki ei toiminut. Google Mapsin avulla löysin itseni kartanon luokse, mutta se oli kiinni.
Lopuksi päätin vielä etsiä ne Sherwoodin portaat Keinukallion ulkoilualueelta, vaikka en niitä alkanutkaan kapuamaan ylös. Minulle ei ole vielä auennut mitä tuo Sherwood-sana tarkoittaa Keravalla?
Iloisten veikkojen Sherwood |
Olisinpa lukenut aikaisemmin Blogikaimani ”Merjan matkassa” jutun Keravalta, sieltä olisi löytynyt hyviä vinkkejä kylille. Olisin ehdottomasti halunnut nähdä tuon Keravan Walk of Fame kadun. Samasta jutusta sain selville tuon Sherwood mysteerin sekä löysin tuttuja blogikasvoja. Käy lukemassa Merjan postaus täältä.
Tuoreimmat kuulumiset löydät Martan Matkassa
Keravan purkutalon näyttely on todella mielenkiintoinen. Valinta perusparantamisen/korjauksen ja uuden rakentamisen välillä ei ole aina niin yksioikoinen. Joissain tapauksissa korjauksen hinta kun alkaa lähentymään uuden rakentamisen hintaa tai menee siitä ohi, niin uuden rakentaminen on useimmiten järkevämpää. Ja vaikka korjauskustannukset eivät aivan yhtä suuriksi nousisikaan, niin siitä huolimatta uusi on uusi ja vanhasta ei kaikilta ominaisuuksilta saa sen veroista. Sen vuoksi korjaamista kannattaa aina miettiä tarkoin.
VastaaPoistaNäyttelystä on vaikea olla pitämättä! Toki aina ei ole järkevää korjata rakennuksia ja usein remontointiin saattaa mennä enempi rahaa kuin uuden tekemiseen. Onhan tämä kyseinen talo palvellut, melkein 50 vuotta, mutta monesti mietin että olisiko purettavaa rakennusta voinut käyttää johonkin toiseen tarkoitukseen? Materiaalivalinnat ovat tärkeitä, halvalla ei aina saa hyvää ja kestävää, ja jos pitää olla nopeasti valmis, niin moni mutka saatetaan oikoa suoraksi.
PoistaToi on kyllä niin makeen näköinen paikka. Harmillisesti itseltä taitaa jäädä väliin, mutta onneksi olen nähnyt niin paljon kuvia sieltä, että on kuin olisin käynyt siellä paikan päällä itsekin. :D Sherwood tulee muuten Keravan ruotsinkielisestä Kervo-nimestä väännettynä, sitä on kutsuttu aikoinaan Sherwoodiksi. T. Ex-sherwoodilainen
VastaaPoistaTalo oli kerrassaan upea! Harmi, jos et pääse käymään siellä, sillä livenä teokset olivat ihan huikeita ja se tunne kun kulkee niissä asunnoissa. Toivotaan että vastaavia projekteja tulee lisää. Kiitos, kun valaisit tuota Sherwood asiaa, olen useasti miettinyt minkälainen tarina mahtaa olla nimen taustalla.
PoistaTämä oli kyllä yksi vuoden parhaita taidekokemuksia, ja harmittaa etten ehtinyt uudestaan (ensimmäisellä kerralla aikataulujen ja jonotuksen takia visiitti jäi alle tuntiin – paljon enemmänkin olisi saanut upotettua aikaa ihmettelyyn). Seuraavaksi tarkoitus olisi tilata lahjaksi Jarno Sinivaaralta taulu :)
VastaaPoistahttps://periaatteennainen.com/2020/08/23/nyt-akkia-keravalle/
Olen samaa mieltä tämä oli ihan loistava näyttely, ehdin myös olla noin tunnin verran, en ehkä olisi jaksanut olla pidempään. Rajoitettu määrä ihmisiä oli varmasti ihan hyvä juttu, sillä talossa oli tilaa ja pääsi liikkumaan rauhassa, enkä nyt puhu pelkästään turvaväleistä, vaan yleisesti näyttelyssä eteneminen ja katsominen oli helppoa.
PoistaHarmittaa kun en ehtiny käymään tuolla. Onneks monesta blogista sentään kerkes ihailla näitä taideteoksia. Olisivat jättäneet tuon talon nyt purkamatta, niin olis ollu pitkäks aikaa iloa noista taideteoksista.
VastaaPoistaNo hitsi, tiedän tunteen itelle on monasti käynyt niin, että ajattelen mennä katsomaan jotakin näyttelyä "vähän myöhemmin" ja sitten se jää näkemättä syystä tai toisesta. Itse näin ennen näyttelyä myös useita kuvia ja tämä ruokki minua käymään paikan päällä ja siellä toki ne kuvat saavat toisen mittakaavan. Talon purkuajankohtaa ei ole vielä mainittu, joten pidetään peukkuja jos he vaikka jatkaisivat näyttelyä vielä ensi keväänä...
PoistaTämä oli varmasti sellainen koronakesän must see -kohde kun monet kesänäyttelyt oli peruttu. Me kävimme tämän näyttelyn lisäksi Tuusulan askntomessuilla, mutta ne oli kyllä sen verran tylsä tapahtuma, että olisi kannattanut tuolla suunnalla valita joku muu kohde.
VastaaPoistaTodellakin! Odotin että pääsen näyttelyyn ja sitten meinasi käydä ohrasesti, kaipasin myös jotakin muuta nähtävää, kun kerran niin kauaksi lähdin. Tosin olin iltapäivästä liikenteessä niin eihän moni paikka ole enää viiden jälkeen auki... En ole vuosiin käynyt messuilla ja ajattelin päivittää tilanteen tänä vuonna ja käydä samalla Tuusulanjärvellä, mutta sitten ei napannutkaan lähteä jonottamaan taloihin, vai mahtoiko niissä olla ruuhkaa TÄNÄ kesänä?
Poista