Vihdoinkin maastot ovat hieman kuivuneet kun viimeaikana on ollut muutamia sateettomia päiviä ja aurinko on porottanut, kuivattaen polkuja. Sehän tarkoittaa siis sitä, että vuorille voi lähteä patikoimaan ja sain jopa houkuteltua Papin mukaan. Minulla on ollut pitkään mielessä, että haluan toteuttaa tuon viime syksynä keskeneräiseksi jääneen patikointireitin Ranskan puoleisella Juralla, Pieneltä Mont Rond (Petit Mont Rond 1533m) vuorelta, Suurelle Mont Rond vuorelle (Grand Mont Rond 1536m). Vuorilta on upeat maisemat Geneve-järvelle sekä Ranskan puolelle, ne ovat osa Monts Juran laskettelukeskusta ja talvisin laskettelun lisäksi siellä voi myös lumikenkäillä. Voit lukea täältä aikaisemman postaukseni meidän viime syksyn “patikointiretkestä” Pienelle Mont Rond-vuorelle, postauksessa kerrotaan myös tarkemmin lähiympäristöstä. Pakattiin eväät ja lähdettiin matkaan, sää oli puolipilvinen ja keli oli suht lämmin, joten aivan loistava patikointia varten.
Patikointireitti Grand Mont Rond - Mont Rond vuorelle
Patikointireitti kulkee Jura-vuorella ja se lähtee Ranskan puolelta Col de Faucillen laskettelukeskuksesta, mihin voi jättää auton parkkiin. Reittioppaassani kerrottiin että kyseinen reitti on vaativuustasoltaan keskitasoa, pituudeltaan 7 km ja sen korkeuserot ovat 390 metriä, aikaa sen kulkemiseen kuluu 3 h 45 min. Näillä tiedoilla lähdimme liikenteeseen, reittiopas neuvoi kapuamaan ensin Grand Mont Rondille ja jatkamaan sieltä Petit Mont Rondille. Lähdimme liikenteeseen alkumatka oli hyväkulkuista asfalttitietä ylöspäin joka kiersi laskettelurinteitä ympäri, kuljimme sitä noin puolisen tuntia, kunnes tuli viitta Grand Mont Rond vuorelle, jatkoimme siitä viitan osoittamaan suuntaan. Helppokulkuinen asfalttitie olisi jatkunut vielä noin 25 minuuttia ylöspäin ja sitten olisi ollut perillä Petit Mont Rondilla, tämä kannattaa ihan ehdottomasti kävellä jo näköalojen vuoksi, mikäli patikointireitti kuullostaa liian haasteelliselta.
Asfalttitien jälkeen polku kapeni, vastaan tuli hieman haasteellisempi metsäosuus ja polku alkoi nousta pikkuhiljaa ylöspäin. Metsäosuuden jälkeen tulimme hyväkulkuiselle hiekkatielle ja hetken päästä aukesi kauniit näkymät Grand Mont Rond vuorelle. Kaukana näkyi lampaita ja aasit laidunsivat aivan tien vieressä, ne juttelivat meille ja yrittivät varmaan kertoa, että kannattaa tankata vettä mukaan läheisestä Le Crozetin rakennuksesta. Tuosta tiedosta olisi kyllä ollut hyötyä myöhemmin, ohitimme rakennuksen siis ilman vesitankkausta ja tämän jälkeen alkoi ensimmäinen varsinainen nousu. Olin todella tyytyväinen kun Papi oli ottanut meille sauvat mukaan, sillä niistä oli todella paljon apua ylös noustessa. Reitti oli merkitty puna-valkoisilla tolpilla ja mitä ylemmäksi nousimme kapeaa polkua, sitä upeammat maisemat olivat Ranskan suuntaan sekä sitä jyrkemmältä nousu näytti ylöspäin.
Pääsimme vihdoin Grand Mont Rondille ja kyllä tuo nousu oli sen arvoinen, sillä niin mahtavat olivat maisemat. Pidimme pienen evästauon ja ihailimme maisemia Geneve-järvelle, Petit Mont Rondille sekä Ranskan suuntaan. Papi oli niin iloinen että oli saavuttanut tämän Grand Mont Rondin ja hän luuli että matka jatkuu samaa reittiä pitkin takaisin. No ei veikkonen sentään, kaukana horisontissa näkyi tuo Petit Mont Rond ja kun kerroin että meidän pitäisi suunnistaa sinne niin hymy hyytyi. Papi päätti oikaista ja lähti kulkemaan ihan omia polkuja “Offareita” pitkin, minä päätin kuitenkin mennä reitin mukaisesti ja seurata keltaisia tolppia. Laskeutuminen Suurelta Mont Rondilta otti hieman reisiin ja polviin, varsinkin kun muutama päivä aikaisemmin olin kiivennyt 259 porrasta St Paulin katedraalin kupoliin ihailemaan Lontoon näköaloja.
Sitten alkoi kipuaminen Pienelle Mont Rond vuorelle ja sitä jatkui ja jatkui, otin vaikka kuinka monta “viimeinen nousu”-kuvaa, mutta aina tuli vastaan uusi nousu. Matkan varrella maisemat olivat todella upeita ja ihailin niitä järven suuntaan sekä massiivista Juran vuoristoa. Näiden nousujen aikana toivoin todella, että olisin ymmärtänyt mitä ne aasit yrittivät minulle aikaisemmin viestiä tuosta veden tankkauspisteestä, sillä tässä vaiheessa oma vesipulloni oli tyhjä.
Kun vihdoin pääsin kapuamaan Pienelle Mont Rondille olin aivan kuitti, onneksi oli vielä omena jäljellä, nakersin sitä ja ihailin maisemia sekä keräsin voimia vielä viimeiseen koitokseen. Olin todella tyytyväinen, kun olin suoriutunut tuosta reitistä, sillä edellisestä patikoinista on kulunut jo jonkin aikaa. Harmi että rinneravintola ja vessat olivat kiinni, sillä pieni virkistätyminen olisi varmasti helpottanut tuota 40 minuutin kävelyä alas autolle. Mikäli tuo Monts Juran hiihtohissi olisi ollut auki, niin Papi olisi varmasti hypännyt siihen ja hurauttanut alas. Hissi kuulemma aukeaa vasta seuraavana päivänä eli tänään jolloin myös virallisesti alkaa kesäkausi.
Laskettelimme alas tuota asfalttitietä ja se tuntui yllättävän pitkältä. Vaikka noiden kahden vuoren korkeusero on vain kolme metriä, niin niiden väliset korkeuserot ovat paljon haastavammat. Otimme alhaalla kahvilassa kylmät juomat ja pistimme jotakin suuhumme. Viereisessä liikkeessä oli myynnissä ulkoiluvaatteita, kenkiä sekä muita retkeilytarvikkeita, kävin tutkimassa rekkejä ja yllätyin kun huomasin että siellähän roikkui tuttuja merkkejä Luhtaa ja Icepeacin tuotteita. Mukaan lähti alennusrekistä Icepeacin liivi. ;) Olen tyytyäinen että kävimme patikoimassa eilen, sillä illalla tuli raju ukonilma ja koko yön satoi paljon, joten reitti olisi varmasti ollut tänään paljon haastavampi, vetinen ja liukas.
Sesonki: kesä-lokakuu
Vaikeusaste: keskitaso
Pituus: 7 km
Korkeusero: 390 m
Aika: 3 h 45 min
Lähtöpaikka: Col de Faucille
Huom! Upeat näköalat Geneve-järvelle ja Juralle
Juuri tuollaisille poluille ja tuollaisiin maisemiin haluaisin päästä patikoimaan. Tosi idyllisen näköistä! :)
VastaaPoistaTervetuloa! Näitä täällä riittää kunhan vaan kelit pysyy kuivana, niin polkuja on kiva tallustella 😉
PoistaVoi että, tuollaisiin maisemiin olisi mahtava päästä, vaikken koskaan olekaan oikeasti patikoinut, niin ajatus siitä viehättää suuresti :D Sulla on ihanan informatiivisia nämä postaukset, kiva lukea!
VastaaPoistaKiitos Karoliina :) Patikoinnista on tullut uusi intohimoni, kohottaa kuntoa ja samalla voi nautiskella upeita maisemista :) Suosittelen!
PoistaPitäisi varmaan joskus ottaa itseään niskasta kiinni ja lähteä patikoimaan. Tarinat patikoilta kuulostaa (ja näyttää) aina niin hyvältä!
VastaaPoistaOmat kulmat on niin moneen kertaan koluttu joten on todellakin kiva lähteä vähän kauemmas ja nähdä "uusia maisemia" tai lähinnä reittejä. ;)
PoistaPatikointi best! Mieluiten ottaisin vielä yöpymisellä. Sumatran vaelluksen jälkeen ymmärrän noita korkeuseroja paremmin, eli toi 390m on jo ihan kohtalainen nousu, ilmeisesti kuitenkin vain kertaalleen? Ettei koko ajan sahaa tommosia nousuja ylös ja alas. Ihania kuvia!
VastaaPoistaKiitos Kiira! Minullakin toiveena vielä josku tehdä ns. vaellus ja yöpyä eri paikoissa. Tällä reissulla tultiin kyllä jonkin verran alas tuolta Grand Mont Rondilta ja sitten jatkettiin uudelleen nousua tuolle Petit Mont Rondille...
PoistaVau onpa tosiaan hienot maisemat! :) Patikointi kiehtoisi ja tuon pituinen reitti voisi olla aivan passeli, etenisi rauhalliseen tahtiin nauttien upeista maisemista..
VastaaPoistaReitin pituus oli todella hyvä varsinkin kun päivä oli aurinkoinen ja metsäosuutta ei ollut nimeksikään, ensi kerralla täytyy yrittää päästä hieman aikaisemmin liikkeelle :)
Poista