6.11. Ruotsalaisuuden päivä

Ruotsalaisuudenpäivänä kunnioitetaan kaksikielistä isänmaata ja Suomenruotsalaisille päivä merkitsee oikeutta käyttää omaa äidinkieltään Suomessa. Ruotsalaisuuden päivää vietetään 6.11, joka oli Ruotsin kuninkaan Kustaa II Adolfin kuolinpäivä 1632 ja Suomessa samana päivänä vietetään myös Kustaa II Adolfin nimipäivää. Kustaa II Adolf kaatui Lütezenin sodassa, jossa hän soti suomalaisten kanssa, protestanttien puolella 30 vuotta kestäneessä uskonsodassa, Saksan keisaria ja katolilaisia vastaan. Suomalaiset hakkapeliitat olivat arvostettuja sotilaita Ruotsin armeijassa ja he olivat sotimassa kuninkaan rinnalla hänen kaatuessaan. Hakkapeliitat muistetaan heidän kuuluisasta taisteluhuudosta "hakkaa päälle".

Suomessa julittiin vuonna 1908 ensimmäistä kertaa Ruotsalaisuudenpävää ja tuolloin päivän nimi oli Svenska Dag. Alunperin Svenska Dag-päivänä juhlittiin Ruotsin kuningasta Kustaa II Adolfia, kuten Ruotsissa, mutta myöhemmin juhlan luonne on muuttunut Ruotsin kielen juhlaksi, toisena virallisena kielenä sekä äidinkielenä. Ruotsalaisuuden päivän tarkoiuksena on ollut vahvistaa ruotsinkielisten kansalaisten yhteenkuuluvuutta. Ruotsalaisuuden päivän juhlaan kuuluu oleellisesti Johan Hagforsin vuonna 1898 säveltämä ja sanoittama Modersmålets sång  eli Äidinkielen laulu.

Suomenruotsalaisten epäviralliinen lippu

Suomessa on tänä päivänä noin 300 000 suomalaista, jotka puhuvat äidinkielenään Ruotsia. Suomen toinen virallinen kieli on Ruotsi ja sitä äidinkielenään puhuvilla on Suomen perususlain mukaan, oikeus saada hoitaa virallisia asioita omalla äidinkielellään esim. virastoissa. Ruotsin kieli on pakollinen oppiaine jokaiselle koululaiselle, joka puhuu suomea äidinkielenään ja vastaavasti suomen kieli on pakollinen oppiaine jokaiselle, ruotsia äidinkielenään puhuville koululaisille. Eniten Suomenruotsalaisia asuu Uudellamaalla, Pohjanmaan rannikolla, Ahvenanmaalla sekä Turun saaristossa. Suomessa kaupunkien ja kuntien nimikyltit sekä katujen nimet kirjoitetaan kahdella virallisella kielellä, mikäli kaupungissa asukkaiden enemistö on äidinkieleltään ruotsinkielisiä, kirjoitetaan nimet ensimmäiseksi ruotsin kielellä ja sitten suomen kielellä ja päinvastoin. Tunnettuja Suomenruotsalaisia ovat Marsalkka Mannerheim, Tove Jansson, Jean Sibelius, Johan Ludvig Runeber, Marcus Grönholm ym.