Ullatus Lissabonisssa

Ystäväni luuli pääsevänsä synttäreitä karkuun, mutta ”ullatus” odottikin kohteessa. Vietimme mukavan pitkän viikonlopun Lissabonissa ja meille osui todella helteiset päivät, joten olimme erityisen tyytyväisiä hotellin kattoterassin uima-altaasta.

Vilvottelua kattoterassilla

Minun edellisestä Lissabonin reissusta oli kulunut jo 10 vuotta, joten oli kiva päästä kaupunkiin uudelleen. Viime kerrasta jäi mieleen hyvä ruoka ja loistava asiakaspalvelu, mutta käynti Sintran kaupungissa ja Penan palatsissa jäi kaivelemaan, joten tällä reissulla halusin ihan ehdottomasti päästä käymään siellä. 

Varasin hotellista päiväretken, johon kuului Sintran lisäksi käynti Euroopan läntisimmässä paikassa  Gapo da Rocassa, Cascaiain kylässä sekä lounas. Tästä reissusta tulen tekemään myöhemmin ihan oman postauksen.

Sintra, Pena Palatsi

Sintra, Palace Nacional

Capo da Roca, Euroopan mantereen läntisin kohta 

Helteet todella koettelivat, joten päädyimme tekemään perinteisen kaupunkikierroksen sähkökäyttöisellä Tuc Tucilla, saimme oppaaksemme mahtavan Irinin, joka pyöritti meitä ympäri kaupunkia. Tuc Tucin kyydissä maisemat vaihtuivat ja saimme kuulla Iriniltä paljon Lissabonin historiasta ja nähtävyyksistä sekä pääsimme maistamaan muutamia paikallisia erikoisuuksia, kuten Ginjinha-kirsikkalikööriä sekä Pastel De Nata leivosta, joka nykyään tunnetaan myös nimellä ”pyllypulla”. Tuosta reissusta ajattelin tehdä ihan oman postauksen, mutta sitä ennen voitte arvailla mistä oikein tuo pyllypulla nimi tulee!?

Tuc-Tuc kaupunkikierros

Pastel de Nata, "pyllypulla"

Alfama: Ginjinha-baari

Iriniltä saimme muitakin hyviä vinkkejä mm. Juhladinneriä varten loistavan ruokapaikan Chiadossa, La Brassérie de L’Entrecôte (Rua do Alecrim 117), ravintolan ruokalistalla oli vain kaksi annosta l’Entrecote ja siitä vastaava kasvisversio. Irini kehui paikkaa kalliiksi ja alkuun hieman jännitimme mikälaisista hinnoista mahtaa olla kyse, hymähdimme kun näimme ruokalistalta, että edullisin annos oli noin 17 € ja siihen lisukkeet päälle. Annokset olivat aivan törkeän hyviä ja minulle tuli heti mieleen tuosta konseptista vastaava ravintola Genevestä, Café de Paris, jossa kuuleman mukaan ruokalistalla on vain yksi annos. Googlasin tuon Lissabonin ravintolan ja ullatus, ullatus, ravintolan nettisivuilla sanotaan, että ravintolan idea on todella kopioitu Genevestä! Vielä en ole Genevessä kokeillut kyseistä paikkaa, mutta ehdottomasti pian kyllä, tosin hinta on varmasti ihan toinen kuin Lissabonissa.

Loistava ruokapaikka, helppo menu listalla vain yksi ruokalaji

Tuon ravintolan lisäksi saimme Iriniltä hyvän vinkin illanviettoa varten, kesäkuussa Lissabonissa juhlitaan Santo Antonio pyhimystä ja kaikissa kylissä ja Alfaman kaupunginosassa järjestetään suuret festivaalit. Viikonloppuisin Alfaman kaduille nousee ruokakojuja, joissa myydään sardiineita ja musiikki soi pitkälle aamuun asti. Tästä tapahtumasta kerron lisää tulevassa Tuc-Tuc-postauksessani.

Sintra: Santo Antonio juhlan koristeita

Aivan loistava Italialainen ravintola Italy Caffe Ristorante

Meikäläisen uusi kantis

Kuten jo aikaisemmin mainitsin niin, en ole vielä onnistunut löytämään Lissabonista huonoa ruokapaikkaa ja heti ensimmäisenä päivänä löysin meidän hotellin vierestä ihanan Italialaisen ravintolan Italy Caffe ristoranten (Av. Duque de Ávila 26b), jossa söin parhaimman tonnikala-pizzan evör!  Ravintolassa oli todella loistava palvelu, vein ystäväni myös sinne syömään ja olimme kaikki tyytyväisiä, ei ihme että Ronaldon kuva löytyy ravintolan seinältä.

Tajo-jokireisteily, 

Bélem

Torre Belem 

Viimeisenä iltana kävin vielä pienellä risteilyllä ja kävin ihailemassa tärkeimpiä nähtävyyksiä Tajo-joelta käsin. Illalla tuo veneajelu oli aivan loistava, lautalle mahtui hyvin istumaan ja ilma jopa liikkui siellä tuohon aikaan. Vuoro oli viimeinen, joten ei ollut enää mahdollista jäädä Belemin kohdalla pois joten ostin pelkän risteilylipun (15 €) 24 h päivälipun sijaan. Tämä Yellowboat kulki keskellä jokea, vaikka olisi ollut kiva päästä tarkastelemaan monumetteja lähempää mereltä päin.

Alfama joelta päin kuvattuna

Tässä pieniä makupaloja Lissabonin reissusta, ennen varsinaisia postauksia, ”ullatusminiloma” oli todella onnistunut, ehdin vielä viimeisenä aamulla käydä vähän shoppailemassa. Löysin useita kivoja kauppoja, joten ensi kertaa varten täytyy varata laukkuihin tilaa ostoksille ja aikaa shoppailuun. Ties vaikka palaisin sinne Euroviisujen aikaan ensi keväänä…

Lissabon ei pettänyt tälläkään kertaa, reissu oli todella onnistunut. Liikuin paljon yksin, kävellen sekä julkisilla, oloni oli kuitenkin koko ajan turvallinen, vaikka katukuvassa näkyikin huumekauppiaita sekä muita kaupustelijoita. Ainoa miinus tulee siitä, kun ostin katukauppiaalta vettä ja jäätelöä, niin rouva yritti huijata minulta vaihtorahoja, en kuitenkaan mennyt sekaisin vaikka sain palautuksen pieninä rahoina ja useaan otteeseen. Rouva suuttui kun huomautin siitä.

Cristo Rey-pastas Tajo-joella

Surullisena olen lukenut uutisia Portugalista ja siellä riehuvasta metsäpalosta, joka sai alkunsa viime lauantaina salaman iskusta. Nodeirinhon kylä sijaitsee Lissabonin pohjoispuolella, kylää ympäröivä eukalyptysmetsä syttyi palamaan ja tuli levisi nopeasti, palossa on kuollut yli 60 henkilöä.

Paluumuutto: Päätös

Näin se vaan on että nämä ihanat Sveitsin vuodet tulevat päätökseen ja paluumuutto Suomeen on todella totisinta totta. Päätös ei ollut todellakaan helppo ja tämän vuoksi en ole halunnut kauheasti siitä puhua, sillä muuten se saattaisi konkretisoitua ja muuttua vielä vaikka todeksi. Olen lykännyt ja pitkittänyt aiheen käsittelyä, sillä verukkeella että siihen on vielä paljon aikaa… Viime viikkoina tuo todellisuus on alkanut todella iskeä, käytiin Suomen reissulla katsomassa muutamia asuntoja, olen jopa puhunut Suomeen muutosta ääneen ja ihan oikeilla sanoilla ”kun muutamme Suomeen…” ja eilen kaikki iski tajuntaan kun poika lähti jo edeltä Suomeen, näen hänet varmaan seuraavaksi vasta syksyllä. Tämä postaus taitaa olla alkua uudelle juttusarjalle paluumuutosta ja tulevissa postauksissa tulee olemaan varmasti paljon vuodatusta.

Päätös 

Minun Suomeni!

Päätös paluumuutosta ei ollut helppo, vaikeaksi sen teki että se oli kokonaan minun päätös, kukaan ei ollut sanomassa että nyt pitää lähteä. Usein paluumuuttopäätös tulee työnantajan puolelta, etukäteen on sovittu komennuksen pituus tai muutto saattaa johtua muista yrityksen sisäisistä asioista. Tilanteet muuttuivat meilläkin, Papi hääräilee tällä hetkellä ihan muualla kuin Sveitsissä ja lapset ovat siinä iässä että koulut on käyty ja he alkavat suunnitella jatko-opintoja ja tulevaisuutta. 

Tytär opiskeli jo Englannissa ja tiesin että poika haluaa heti Suomeen kun valmistuu, mutta entäs minä sitten? Muuttopäätöksen lisäksi kipuilen samalla lasten kotoota lähtöä ja omaa tulevaisuutta, jäisin mieluusti tänne, mutta se ei kuullosta oikein järkevältä. Amsterdam oli yksi vaihtoehto, jota pyörittein pitkään, mutta Papin reissatessa olisin siellä koko ajan yksin, enkä tiedä onnistuisinko löytämään sieltä töitä. Ainoaksi vaihtoehdoksi jäi siis paluu Suomeen, joka pelottaa aika lailla, miten asiat lähtevät tällä kertaa rullaamaan? 

Takaisinko vanhoille hoodeille?

Miten mä pärjään siellä ”mee nettiin” Suomessa? Löytyykö sitä työtä tällä kertaa? Olenko taas ihan Alien tutussa paikassa? Iskeekö kaamos paniikki? Mistä löydetään kiva asunto ja mille kokoonpanolle? Edellisen muuton kauhukokemukset ovat vielä tuoreessa muistissa, alkaako sama painajainen taas??? Etc…

Päätöksen tekemisestä on nyt kulunut useita kuukausia ja edelleen pohdin näitä samoja kysymyksiä! Tulevina viikkoina saan toivottavasti näihin kysymyksiin vastauksia ja tulen kertomaan teille kuinka homma etenee. Sen verran olen sentään saanut aikaiseksi, että jokin aika sitten kaivoin esille ennen Sveitsiin muuttoa Haaga-Heliaan tekemäni  opinäytetyön: ”Täältä tullaan Sveitsi!” Muutto ulkomaille ja tulostin sieltä Paluumuuttajan muistilistan, luin sen läpi ja jätin sen odottamaan toteuttamista. Tänään vietetään jo ensimmäisten läksiäisiä! Kääk! Olenko valmis? NO EN!

Tiimalasi kääntyi ja päivät vähenee...

Kuulisin mielelläni hyviä vinkkejä liittyen muuttoon sekä paluuseen, miten te olette suoriutuneet siitä?

Toukokuun tilitys

Mitäkö tein toukokuussa?

Tuntuu että toukokuu on kestänyt ikuisuuden, vapusta on kulunut jo muutama tovi ja Euroviisujen sekä lätkän kärsimysnäytelmistä puhumattakaan. Löysin puhelimestani Terveys-Appin ja haastoin itseni kävelemään päivittäin 10000 askelta, sen sijaan että olisin kävellyt näitä samoja kotinurkkia pitkin, suuntasin iltaisin usein tutustumaan johonkin lähitienoon kylään. Onnistuin haasteessani aika hyvin ja päivät, jolloin kävin Fux-ponin kanssa maastoilemassa olivat ihan huippu päiviä, sillä kyseisinä päivinä taisin saada askeleet kuusikertaisena… Mutta onhan se keventelykin sentään jotakin! 

Iltakävelyllä La Cotén viinialueella, Bursinel

Iltakävelyllä La Rippe 

Onni on olla Fuxin kanssa

Vuosi sitten kirjoitin postauksen ”Tunteikas Toukokuu” ja aika samalla kaavalla mennään tänäkin vuonna, yhtä tunteikas on tämäkin toukokuu… Meidän perheen uunista lähti viimeiset mokkapalat koululle ja kuukausi päättyi tänäkin vuonna valmistujaisiin, tällä kertaa vuorossa oli Roni, suvivirttä ei valitettavasti kuultu, mutta silti oli tippa linssissä.

Vimoset mokkapalat koululle

Onnea Roni!

CDL Graduation 2017

Toukokuun alussa pääsin vihdoin käymään Como-järvellä ja mikä parasta saimme tuttavapariskunnan mukaan, joten kaksi kärpästä yhdellä iskulla! Hämmästelen tässä, että kaiken tohinan keskellä en ole ehtinyt tehdä yhtään postausta reissusta… Suurena Italia-fanina en tälläkään kertaa pettynyt ja jäi hirveä kutka päästä uudelleen Comolle, sillä monta mielenkiintoista paikkaa jäi vielä näkemättä. Comosta on tulossa useita postauksia myöhemmin…

Comojärvi, Comon kylä

Comojärvi, näkymät furnikulaarin yläasemalta Brunatesta 

Comojärvi: Villa Barbionelli, James Bon & Casino Royal

Comojärvi, Bellaggio

Sveitsi: Lugano, Mont Bré

Sveitsi: Belliznoa Unesco-kohde

Toukokuun ParentTime tapahtuman järjestin Morgesin lähellä sijaitsevaan Château de Vuillieresin kartanoon, jossa kävimme ihailemassa Iiriksiä. Kävin puutarhassa myös viime vuonna, mutta tuolloin kukat olivat jo kuihtumassa ja tänä vuonna lämpimän alkukevään jälkeen yllätti kylmäkausi, jonka myötä Iiriksten kukinta myöhästyi. Olin varannut meille opastetun kierroksen ja oli todella mielenkiintoista kuulla kartanon pääpuutarhurin  kertovan puutarhasta ja sen suunnittelusta. Tuo Chateau de Vuillieresin kartano on entinen linna ja näin ollen pitkästä aikaa Linnasta Linnaan- juttusarjani sai jatkoa. Täältä voit lukea postauksen ”Château de Vuillierens ja ihanat Iirikset”

ParentTime Group

Château de Vuillierens: Jardin des Iris

Upeat Iirikset!

Tällä hetkellä on menossa suuri inventaario ja käyn parhaillaan läpi ”things to do before leave”-listaa läpi ja toukokuussa onnistuin aika hyvin toteuttamaan listan kohteita. Como-järvi oli yksi kohde ja patikoinnin osalta sain toteutettua parikin pitkäaikaista toivepatikkaa, Montreuxin ympäristössä ”may snow”-patikoinnin, joka kulki upeissa maisemissa ja matkan varrella oli niittyjä, joissa valkoiset narsissit  kasvoivat villinä. Narsissipatikasta kirjoitin postauksen, ”Sunnuntaiajelulla: Motreux ja Narsissit”.

Vihdoinkin pääsin narsissipatikoinnille

Huikeat maisemat Geneve-järvelle...

May Snow 

Narsissit kasvavat villinä niityillä

Glionin kirkko: Ei ihme että Mannerheim viihtyi täällä

Furnikulaarilla pääsee ylös Roches de Naye-vuorelle asti, missä sijaitsee Alppipuutarha

Toinen ”must do”-patikointi, joka on ollut jo ihan alkuvuosista lähtien mielessä, Ranskan puolella Bellegarden lähellä sijaitsevan Valserine-joen rantoja pitkin, Reitti oli todella upea, matkan varrella tuli vastaan vesiputoksia sekä huiseja rotkoja, teen tuosta patikasta myöhemmin oman postauksen…

Bellegarde: rauniot joen varrella

Pitkospuita ja vesiputouksia

Les Pertes de la Valserine

Barrage Metral, Reitin varrella upeat vesiputoukset

Pont des Oulles

Rosa kävi kääntymässä kotona ennen vuoden viimeistä tenttiä ja hänen kanssa puuhastelimme kaikenlaista, kävimme mm. Museoviikon päätapahtumassa ”museoiden yössä”, illan aikana kävimme jopa seitsemässä museossa! Tapahtuma oli todella kiva ja hyvin järjestetty pääsin, käymään muutamassa uudessa museossa, missä en ole aikaisemmin käynyt. Museoiden yöstä tein posatuksen ”Varsinainen museomaraton Geneven museoyössä”.

Museum night 2017

Musée Sapeurs Pompiers Geneve

MAMCO, modernintaiteenmuseo

Musee Etnography Geneve 

Punaisen ristin museot: Ruandan lapset etsivät vanhempia ja sukulaisia