Kevät tulee ja sisustusvimma iskee...

Selkeitä kevään merkkejä ilmassa, päivät ovat alkaneet pidentyä huomattavasti, esikot ja krookukset ovat tulleet kauppoihin sekä Martalla on joka keväinen sisustusvimma. Nyt kun tavarat ovat saaneet täällä uudessa kodissa jonkinlaisen paikan niin, nyt voi alkaa sisustamisen uudelleen ja saada kodista hieman toimivamman. Eteinen on jokaisen kodin käyntikortti ja tuntuu että siellä on aina liian vähän tilaa kengille ja ulkovaatteille. Kaivoin kellarista yhden vanhan hattuhyllyn ja siitä se sitten lähti... Kun hattuhylly oli saatu seinään kiinni, niin teki mieli alkaa laittaa muitakin paikkoja uuteen uskoon ja eikun Ikeaan hakemaan ideoita.

Matkalla Ikeaan huomasimme Rosan kanssa Aubonnessa kyltin "Brocante Marche", olin aikaisemmin kuullut tuttavaltani, että näissä paikoissa myydään huonekaluja. Brocante on paikka missä myydään käytettyjä tavaroita ja voisi ehkä verrata Suomessa antiikkiliikkeisiin, jotka ostavat jäämistöjä ja kuolinpesiä. Aubonnessa tuo tila oli noin 3000 neliötä ja se oli neljässä kerroksessa. Paikka oli aivan täynnä tavaraa, huonekaluja, levyjä, kodintavaroita, urheiluvälineitä ja suurin osa tavaroista oli todella vanhaa. 

Paikka oli aika erikoinen, seinillä oli kaikenlaisia seinäkirjoituksia ja hämäryys toivat hieman karmivan olon. Paikka on ollut ilmeisesti pitkään tyhjillään. Myyjät käyvät ilmeisesti kirpputoreilla rekkojen kanssa myymässä sillä bongasin sieltä hevosenkengistä tehdyn viinipullotelineen, minkä olin nähnyt Nyonin kirpputorilla sekä kehyksiin tehdyn mitalikokoelman, jonka olin nähnyt Geneven kirpputorilla. Olen jo pitkään etsiskelyt tuollaista kehystä tai lasista laatikkoa, mihin voisi tehdä kokoelman Papin mitaleista. Nuo mitalit ovat olleet edellisestä muutosta asti muuttolaatikossa joten olisi kiva saada ne jotenkin esille. Tällä kertaa en kuitenkaan löytänyt etsimääni penkkiä tai sopivaa lasikehystä Papin mitaleille ja karttapallokin on vielä hakusessa.

Ikeasta sen sijaan satuin löytämään penkin meidän makuuhuoneeseen mihin saan laitettua päiväpeiton ja koristetyynyt sekä ostin Ribba kehyksiä joihin ajattelin tehdä kokoelmat Papin ja Rosan mitaleista. Mukaan tarttui myös pöytäliina, lasisia säilytyspurkkeja, tietenkin serviettejä ja ihania krookuksia sekä heräteostoksena pieni kulmahyllykkö. Paljon muutakin "tarpeellista" tuli hankittua, joten Tavara päivässä-projektiin tulee taas lisää haasteita. Aika loppui kesken, joten täytyy mennä pian uudelleen ja toivottavasti silloin ovat saaneet jo valmiiksi nuo näyttelytilat, sillä harmikseni suurin osa oli remontissa. Onkohan jotain uutta tulossa? Ensi viikko meneekin mukavasti sisustaessa, saisinkohan vihdoinkin aikaseksi kaivaa esille ompelukoneen ja opetella sen käyttöä. Olohuoneen verhot ovat jo muutaman kuukauden odotellut lyhentämistä.

Tällä viikolla vihdoin pääsin aloittamaan kauan odotetut Ranskan kielen opinnot. Ryhmässämme on kuusi oppilasta ja tunnit ovat kaksi kertaa viikossa. Ensimmäisen viikon jälkeen voin vain todeta, että pitkä on matka ja toivottavasti joskus vielä pystyisin kommunikoimaan Ranskaksi. Päätin, että yritän käyttää Ranskaa niin paljon kuin mahdollista ja onnistuinkin jo tekemään ensimmäisen MC Donald´s tilaukseni Ranskaksi. 

Espanjassa asuessamme pidimme ruotsalaisten rouvien kanssa usein lounaskekkereitä joissa oli kiva tavata ystäviä ja päivittää kuulumisia. Olen jo pitkään luvannut pyytää ystäviä kahville sekä näyttää heille taloa ja vihdoin viime perjantaina sain aikaiseksi järjestää lunssin eli lounaskekkerit Suomi-rouville. Ilokseni melkein kaikki pääsivät tulemaan ja oli mukava rupatella ja mikä parasta, talo täynnä kukkia sekä kämppä siistinä viikonloppua varten. 

Sotshin olympialaiset ovat alkaneet ja meillä kisakatsomossa seurataan kisoja saksankieliseltä tai ranskankieliseltä kanavalta. Harmi ettei TV-kaistalta voi seurata kisoja online, sillä olisi hauska kuulla suomalaista selostusta. Suomen mitalitilikin avautui tänään ja Enni Rukajärvi sai hopeaa lumilautailun slopestylessä. Hyvä Enni! 

Meidän rannassa oli jo merkkejä keväästä,
sillä linnut laulaa ja kukat alkavat nousta. 

Valokuvaprojekti etenee tällä hetkellä aika hitaasti, sillä I-phone kuvien siirtämisessä koneelle on ollut haasteita. Kaikki kuvat eivät olleet kopioituneet muistitikuille ja olen joutunut lähettämään kuvia sähköpostin välityksellä. Perhe yrittää painostaa siirtymään Mac-käyttäjäksi, mutta en ole sinut asian kanssa ja pistän vastaan niin pitkään, kun on mahdollista. Toiveena olisi ensi viikon aikana saada kaikki kuvat koneelle, jotta pääsen laittamaan niitä aikajärjestykseen.

5.2. Runebergin päivä

Hyvää Runebergin päivää!

Kuva: Wikipedia

Johan Ludvig Runeberg (1804–1877), tunnetaan suomalaisten kansallisrunoilijana, kirjailijana ja toimittajana. Runeberg on sanoittanut Maamme-laulun (1848) ja hänen tunnetuin teos on runokokoelma Vänrikki Stoolin tarinat (1848), joka kertoo Suomen sodista. Hänet tunnetaan Suomen kansan ja luonnon kuvaajana ja hänen teoksia on käännetty jo varhain usealle kielelle.  Runebergin päivää on juhlittu vuodesta 1854 asti, tuolloin runoilija täytti 50 vuotta. 

Runebergin tortut kuuluvat perinteisesti Runebergin päivään. Kerrotaan että Runnebergin vaimo Fredrik on kehittänyt reseptin makeanhimosta kärsivälle miehelleen. Runebergin oli tehnyt mieli makeata ja rouva oli kaivanut kaapista löytyneet raaka-aineet ja tehnyt leivonnaisen. Runebergin torttu on mantelilla ja rommilla tai punssilla maustettu leivos.

Runebergin päivänä jaetaan vuosittain Runeberg-palkinto, joka on suomalainen kirjallisuuspalkinto. Palkintoa on jaettu vuodesta 1987. Valitsijaraati valitsee ehdokkaat ja palkintolautakunta myöntää 10 000 euron palkinnon voittajalle. Vuoden 2014 kirjallisuuspalkinnon saajaksi on kahdeksan ehdokasta, runokokoelmia, novellikokoelmia, romaaneja ja omaelämänkerta.

Kuva: Wikipedia

Johan Ludvig Runeberg syntyi Pietarsaaressa 5.2.1804 ruotsinkieliseen perheeseen. Hänen vanhempansa olivat isä merikapteeni Loren Ulrika Runeberg, joka näki Johanin ensimmäisen kerran 3 vuoden ikäisenä ja äiti Anna Maria Malm oli Pietarsaarelaisen kauppiaan Johannes Malmin tytär.  Johan kutsumanimeltään Janne oli perheen esikoinen, hänellä oli kolme sisarta ja kaksi veljeä.  

Runeberg sairasti pienenä riisitautia joka hidasti hänen kehitystä, hän oppi kävelemään vasta 3-4 vuoden ikäisenä ja sairauden seurauksena hän sai elinikäiset arvet kaulaansa. Runeberg aloitti koulun Pietarsaaressa ja jatkoi koulua Oulussa asuen setänsä luona, sedän kuoltua hän siirtyi Vaasaan opiskelemaan.  Vaasassa Johan oli luokkansa priimus ja tuohon aikaan hän kiinnostui runoudesta. Runeberg kirjoitti ylioppilaaksi Turussa vuonna 1822 ja jatkoi yliopistoon lukemaan filosofiaa. Opintonsa hän rahoitti toimimalla kotiopettajana Saarijärvellä ja Ruovedellä. Opiskeluaikana Runeberg tutustui J.V. Snellmaniin, Elias Lönnrothiin sekä Fredrik Cygnaeukseen ja heidän ystävyys säilyi koko elämän ajan. 

Runebergin ensimmäinen runo Auringolle julkaistiin Åbo Tidningar-lehdessä 16.12.1926. Runeberg toimi kotiopettajana Paraisilla, jossa hän tapasi pikkuserkkunsa ja tulevan vaimonsa Fredrika Tengströmin. Turun palon 1827 jälkeen Runeberg muutti Helsinkiin jatkamaan yliopisto-opintojaan ja julkaisi ensimmäisen runokokoelmansa ruotsiksi vuonna 1930 Dikter. 

Kuva: Wikipedia

Johan ja Fredrika avioituivat vuonna 1831 ja he saivat kahdeksan lasta, seitsemän poikaa ja yhden tyttären, joista tytär ja yksi poika menehtyivät. Helsingfors Morgonblad- lehti perustettiin vuonna 1832 ja Runeberg oli sen ensimmäinen toimittaja. Runeberg sai lehtorin viran Porvoosta ja muutti sinne pysyvästi vuonna 1837. Lehtorin viran ohella Runeberg toimitti Borgå tidning- lehteä ja hän jäi eläkkeelle vuonna 1856. Vuonna 1844 Runebergille myönnettiin professorin arvonimi sekä hän sai lukuisia pohjoismaalaisten ja venäläisten ritarikuntien merkkejä. Runeberg halvaantui metsästysretkellä saatuaan aivoverenvuodon vuonna 1863 ja eli loppuelämänsä vuodepotilaana. 

Kuva: Wikipedia

Runeberg kuoli 6.5.1877 Porvoossa ja koti avattiin yleisölle kolme vuotta hänen kuoleman jälkeen. Muuttaessaan Helsinkiin Fredrika otti vain muutamia huonekaluja ja osan irtaimistoa mukaansa. Myöhemmin Fredrikan kuoltua tavarat palautettiin Porvoon museoon.       

Kuva: Wikipedia

Bistrossa tehtiin ensimmäiset Runebergin tortut, ulkonäöstä huolimatta, 

ne maistuivat oikein makoisilta.

Runebergintorttu

 

Tortut 10 kpl 

1,5 dl sokeria

2 kananmunaa

1 dl mantelia jauhettuna

1 dl piparkakkuja murennettuna

(tai muita pikkuleipiä)

1,5 dl vehnäjauhoja

1 tl leivinjauhetta

(0,5 tl kardemummaa)

Kostutusliemi:

1 dl vettä

0,25 dl sokeria

1-2 rkl rommia tai punssia

Koristeluun:

1 dl vadelmamarmeladia, paistonkestävää

1 dl tomusokeria

1-2 tl vettä tai sitruunan mehua

  

Jauha mantelit ja keksit monitoimikoneella, keksit voit murskata myös morttelilla. Sekoita kuivat aineet keskenään. Vaahdota pehmennyt voi ja sokeri. Lisää munat yksitellen ja vatkaa voimakkaasti. Sekoita kuivat aineet taikinaan. Voitele alumiinivuoat ja nostele kahden lusikan avulla taikina vuokiin. Jätä vuoat hiukan vajaiksi.

Painele kostutetulla sormella torttujen keskelle syvennys ja laita jokaiseen koloon ½ tl vadelmamarmeladia. Laita 200-asteiseen uuniin ja paista 13–15 minuuttia.

Kostutusliemi:

Kiehauta vesi ja liuota siihen sokeri sekä rommi. Kostuta tortut pullasudin avulla heti kun ne tulevat uunista.

Koristelu:

Lisää torttujen keskelle vielä teelusikallinen vadelmamarmeladia ja anna jäähtyä. Valmista sokerikuorrutus. Mittaa tomusokeri ja lisää vettä sen verran että sokeri kostuu ja siitä tulee notkea massa. Pursota sokerikuorrutetta renkaaksi vadelmamarmeladin ympärille.