Lausannen Olympiamuseo

Vihdoin Lausannen Olympia-museo on avattu jälleen remontin jälkeen. Tällä viikolla oli vielä mahdollista päästä uudistettuun museoon ilman sisäänpääsymaksua ja ajattelin hyödyntää tämän tilaisuuden. Lausannessa Ouchyssä asuessamme kävelin usein museon puisto-alueelle ja katselin puiston patsaita sekä ihailin olympiatulta ja näkymiä Geneve-järven toiselle puolelle. Museon remontin aikana, museon edustalla oli museolaiva, jossa esiteltiin olympialaisia pienimuotoisesti sekä museokauppa. Nyt vihdoin pääsen tutustumaan museoon. Ouchyssa on tulevien talvi- ja kesä-olympialaisten laskuri, joka laskee päiviä, tunteja, minuutteja ja sekunteja seuraaviin olympialaisiin. 

Olympiamuseo perustettiin vuonna Lausanneen vuonna 1993 Juan Antonio Samaranchin aloitteesta. Uusi museo on 3000 m² ja se on puolet suurempi kuin aikaisempi museo. Uuden museon pysyvä näyttely on kolmessa eri tasossa, siellä on koulutushuoneita, 150 erilaista näyttöscreeniä, kokoelmiin kuuluu yli 1000 esinettä, museokauppa, ylimmässä kerroksessa näköalakahvila sekä ympäröivä puisto on uusittu. 

Puistossa heti ensimmäiseksi vastaan tulee Paavo Nurmen patsas, joka on kopio Helsingin stadionin edustalla olevasta patsaasta. 


 

Uusi museo oli mielestäni todella onnistunut ja se sopii kaikenikäisille. Siellä on sopivasti katseltavaa ja osastot ovat rakennettu todella hyvin, ottaen myös huomioon pienemmätkin vieraat. Kävijä pääsee halutessaan kokeilemaan ja tekemään erilaisia asioita sekä informaatiota saa helposti ja myös englannin kielellä. 

Seuraan toki olympialaisia, mutta en ole mikään älytön fani ja tämän vuoksi oli kiva huomata että näyttelyn myötä innostuin tulevista olympialaisista. Museoon käveltiin hauskasti liuskaa pitkin ylös ensimmäiseen kerrokseen ja sieltä sitten lähdettiin laskemaan alas pohjakerrokseen eli toiseen kerrokseen ja -1 kerros oli museon kolmas kerros. Tämä museo nousi heti minun Top10-listalle!

Museon ensimmäinen kerros oli omistettu Antiikin Kreikan Olympialaisille, Paroni Pierre De Coubertille, nyky olympialaisten historiaan sekä olympialaisten avajaisseremonioihin. Näitä oli esitelty todella kivasti erilaisilla äänitteillä, kuvanauhoilla seinäscreeneillä sekä kosketusnäytöillä. Esillä oli kaikki olympiasoihdut (myös Helsingin kisojen), kisamaskotteja, stadionien ja muiden rakennelmien pienoismalleja ja erilaisia kisavaatteita. 


 

Toisessa kerroksessa oli erilaisia kokoelmia urheilijoiden lahjoittamista kilpailuasuista ja välineistä sekä kosketusnäytöltä sai tietoa kyseisistä urheilijoista. Löytyipä sieltä Lasse Virenin juoksukenkä ja kerrottiin hänen kuuluvan "The Flying Finns"- joukkoon. Flying Finn eli lentävä suomalainen sanontaa on käytetty kansainvälisesti menestyneistä suomalaisista urheilijoita. Sanonta on saanut alkunsa Tukholman olympialaisista 1912, jolloin kestävyysjuoksija Hannes Kolehmainen juoksi Suomelle kaikkien aikojen ensimmäisen olympiakullan yleisurheilusta. Matti Nykänen ja Paavo Nurmi olivat muut suomalaiset jotka mainittiin nimeltä ja heihin yhdistettiin myös tuo sanonta "The Flying Finn"

Kolmannessa kerroksessa kerrottiin kisakylistä, kisojen järjestämisestä, doping-testauksista, terveydestä ja terveellisestä ruoasta sekä kuinka urheilijat valmistautuvat kisoihin. Tänne oli mielestäni kivasti rakennettu erilaisia pisteitä missä pääsi kokeilemaan erilaisia lajeja ja omia urheilun liittyviä ominaisuuksia. Kaikkien kisojen kulta-, hopea- ja pronssimitalit olivat esillä sekä Sydneyn kisojen palkintopalli. 

Ylimmässä kerroksessa oli kahvila, josta on upeat näkymät Geneve-järven toiselle puolella. Kesällä kahvilan terassi on varmaan suosittu paikka. Lopuksi tutustuin ulko-oven vieressä olevaan museokauppaan.

Olympialaisten historiaa 

Nykyaikaiset olympialaiset saivat alkunsa Paroni Pierre de Coubertin vuonna 1894 tekemästä ehdotuksesta, järjestää antiikin olympialaiset uudelleen. Ehdotuksen myötä perustettiin Kansainvälinen Olympiakomitea (KOK), jonka pääsihteeriksi valittiin ranskalainen Paroni de Coubertin. Ensimmäiset Olympialaiset järjestettiin 1896 Ateenassa ja kisat olivat suuri menestys. Tuolloin kilpailtiin seitsemässä eri lajissa kun tänä päivänä kesäkisoissa on 26 eri lajia. 

Olympialaisten motoksi muodostuivat Paroni de Coubertin vuonna 1894 ehdottamat latinankieliset sanat citius – altius –fortius, jotka suomeksi tarkoittavat nopeammin -  korkeammalle -  voimakkaammin. Nämä kolme sanaa kannustaa urheilijaa antamaan kisassa parhaimpansa ja sen että tärkeintä ei ole voitto, vaan se että on yrittänyt parhaansa ja taistellut loppuun asti. 

Olympialaisten tunnuksena on valkoisella pohjalla viisi eriväristä rengasta, sininen, keltainen, musta, vihreä ja keltainen. Symbolin suunnitteli itse Paroni Pierre de Coubertin, jonka mukaan viisi rengasta kuvastaa kuinka olympialaiset yhdistää viisi eri mannerta ja symbolin kuusi väriä näkyvät kaikissa sen hetken (1931) kansallisissa lipuissa. 

Lippua käytettiin ensimmäisen kerran vuonna 1920 Belgian Antwerpenin kisoissa. Olympialippu on yksi maailman tunnetuimpia symboleita. 

Olympiatuli on yksi olympialaisten tunnuksista ja se otettiin nykyolympialaisten käyttöön, Berliinissä vuonna 1936. Olympiatuli on peruja Antiikin Kreikan olympialaisissa, jossa tuli paloi soihdussa koko kisojen ajan. Perinteisesti olympiatuli sytytetään Kreikan Olympiassa, heijastamalla auringonsäde peilin kautta soihtuun. Soihtua kuljetetaan viestinä kisojen isäntäkaupunkiin ja yksi avajaisten kohokohta on kun olympiatuli sytytetään kisapaikalla. Olympiatuli on jo matkalla Sotshiin jossa se sytytetään 6.2.2014 talviolympialaisten ajaksi. Sotshin olympiatuli lähti matkaan syyskuussa 2013 ja sanotaan että se on tähän mennessä talvikisojen historia pisin matka. Soihtua kantaa 14 000 ihmistä ja se kiertää yksistään Venäjällä 65 000 kilometriä. 

Muita olympialaisiin liittyviä symboleita ovat olympiahymni ja olympiamaskotit. Olympiahymni sävellettiin jo ensimmäisiin Ateenan olympialaisiin. Vuosien varrella muitakin hymnejä on ollut käytössä ja alkuperäinen hymni valittiin viralliseksi sävelmäksi vuonna 1958. Olympiamaskotit on otettu käyttöön vuonna 1968. Olympiakisat järjestetään neljän vuoden välein ja vuoteen 1992 asti talvi ja kesäkisat ovat olleet samana vuonna. Nykyään kisat ovat kahden vuoden välein. 

 

Tulevat talviolympialaiset ovat siis 2014 Sothsissa ja niiden kisaseremoniat alkavat 16 päivän 3 tunnin 42 minuutin ja 35 sekunnin kuluttua. Seuraavat talviolympialaiset ovat vuonna 2018 ja ne järjestetään Etelä-Koreassa Pyeong Changissa

Seuraavat kesäolympialaiset ovat 2016 Riossa  926 päivän 18 tunnin 42 minuutin ja 49 sekunnin päästä alkaa seremoniat. Rion jälkeen vuoden 2020 kesäolympialaiset järjestetään Japanissa Tokiossa.

Sveitsi uusi kotimaa

Kelalta tuli tänään postissa kirje ja siinä sanottiin että: "Teihin ei sovelleta Suomen sosiaaliturvalainsäädäntöä" Kyllähän tämä oli odotettavissa, mutta kuitenkin sen tuntuu kovin pysäyttävältä. Aikaisemmalla komennuksella Papi oli lähetettynä työntekijänä, niin meillä oli oikeus Suomen sosiaaliturvaan. Paikallisella työsopimuksella se oikeus todella häviää, vaikka vielä verotuksellisesti meillä katsotaan olevan siteitä Suomeen. Suomen sosiaaliturvasta itsellä on aina turvallinen olo sillä tietää että eri elämäntilanteihin saa apua. Tuon sosiaaliturvan ylläpitämiseksi Suomessa maksetaan korkeita veroja ja taas täällä Sveitsissä veroprosentit ovat alhaisemmat. Täällä täytyy itse huolehtia siitä, että laittaa myös jotain talteen, pahan päivän varalle. Tosin täällä on pakollisia vakuutuksia lähes jokaiseen asiaan, mutta saa nähdä mitä ne sitten korvaavat, kun niitä tarvitaan. 

Ajattelin hieman kertoa Teille uudesta kotimaastani Sveitsistä. Poimin omasta opinnäytetyöstä muutamia Sveitsiin liittyviä asioita, joita selvittelin ennen tänne muuttoamme.

Sveitsi

Yleistieto

Sveitsi on valtiomuodoltaan valaliitto eli liittovaltio, latinan kielellä Confoederatio Helvetica, joka koostuu 26 eri kantonista eli osavaltiosta. Sveitsissä valtionpäämiehen tehtäviä hoitaa liittoneuvosto eli hallitus, jonka seitsemästä jäsenestä valitaan vuosittain yksi liittoneuvos vuorollaan hoitamaan liittopresidentin tehtäviä. Liittopresidentin tehtäviä 1.1.2014 alkaen hoitaa Didier Burkhalter. Liittopresidentillä ei ole valtaoikeuksia, vaan muodollisena valtionpäämiehenä toimii koko hallitus. Liittopresidentin tehtävänä on edustaa maata ulospäin omien ministerin tehtäviensä ohella. Didier Burkhalter toimii sisäasiainministerinä ja on Sveitsin liberaalipuolueen jäsen.

 

Sveitsin pääkaupunki on Bern, jonka asukasluku on noin 122 400. Muita suuria kaupunkeja ovat Zürich noin 350 100 asukasta, Geneve noin 178 600 asukasta, Basel noin 163100 asukasta ja Lausanne noin 118 000 asukasta. (vuonna 2012) 

Sveitsissä on neljä eri kansallista kieltä saksa, ranska, italia ja retoromaani. Nämä jakautuvat maantieteellisesti eri alueille naapurimaiden lähelle. Sveitsin viralliset kielet ovat saksa, ranska ja italia. Retoromaanin kieltä puhutaan vain kolmessa kantonissa ja kieli kuuluu latinalaiseen kieliryhmään. Sveitsissä ei ole yhtenäistä kulttuuria, vaan eri alueet ovat saaneet vaikutteita naapurimaiden kulttuureista. Sveitsissä ei ole valtionkirkkoa ja suurimmat uskontokunnat ovat roomalaiskatolilaiset 41.8 %, protestantit 35.3 %, muslimit 4.3 %, ortodoksit 1.8 % ja muut kristityt 0.4 %. Sveitsin rahayksikkö on Sveitsin frangi (CHF). Suomen Pankin valuuttakurssien mukaan 20.1.2014, 1 euro oli arvoltaan 1,2337 Sveitsin frangia. 

Historia

Sveitsissä Alppien pohjoispuolella on ollut asutusta jo 1500 vuotta ennen ajanlaskun alkua. Keskiajalla Sveitsissä on ollut lukuisa määrä eri hallitsijoita ranskalaisista ja saksalais-roomalaisista keisarikunnista. Sveitsin valaliitto perustettiin puolustustarkoituksessa vuonna 1291 kolmen kantonin välillä. 1300- luvulla kantonien määrä valaliitossa kasvoi. Baselin rauha solmittiin vuonna 1499 ja Sveitsi vapautui Itävallan veronalaisuudesta ja itsenäistyi. Wienin kongressi vahvisti vuonna 1815 Sveitsin itsenäiseksi ja julisti maan puolueettomaksi. Sveitsin rajat asettuivat nykyisille sijoille vasta vuonna 1815.

Viimeinen aseellinen konflikti Sveitsissä tapahtui vuonna 1847 katolilaisten ja protestanttisten kantonien välillä. Sodan seurauksena vuonna 1848 syntyi Sveitsin liittovaltio, julistettiin perustuslaki sekä otettiin käyttöön kansanäänestys. Hallinto keskitettiin Berniin. Maailmansotien aikaan Sveitsi pysyi puolueettomana eikä osallistunut sotiin. Vuonna 2002 sveitsiläiset liittyivät äänestyksen jälkeen Yhdistyneisiin kansakuntiin. Osoittaakseen tukea Euroopan Unionille Sveitsissä allekirjoitettiin Schengen-sopimus vuonna 2002. Tänä päivänä Sveitsin valaliitossa on 26 kantonia.  

Politiikka

Sveitsi on tunnettu suorasta demokratiasta ja sen hallinto jakaantuu liittovaltioon, kantoneihin ja kuntiin. Kansalaisilla on suuri vaikutusmahdollisuus lainsäädännössä.  Maan politiikka pyrkii yleiseen konsensukseen eli yhteisen ymmärryksen etsimiseen puolueiden, etujärjestöjen, yhteisöjen ja vähemmistöjen kesken. Hallitustyöskentelyssä on mukana maan neljä suurinta puoluetta, jolloin opposition ja vallassa olevan puolueen vastakkainasettelua ei synny. 

Liittovaltion hallinto vastaa maan ulko- ja turvallisuuspolitiikasta ja taloudesta sekä varmistaa kantonien tasa-arvoisen kohtelun kotimaan asioissa. Liittovaltion päättävänä elimenä toimii Sveitsin parlamentti eli liittokokous (Bundesversammlung). Parlamentti on kaksikamarinen, jossa on Alahuone eli kansallisneuvosto (Nationalrat) ja Ylähuone (Ständerat). Alahuoneessa on 200 edustajaa, jotka valitaan neljän vuoden välein yleisillä kansanvaaleilla ja Ylähuoneessa on 46 edustajaa, kaksi jokaisesta kantonista ja yksi puolikkaista kantoneista. Ala- ja Ylähuoneen toimikausi on neljä vuotta. Kansanedustajat hoitavat luottamustehtävänsä omien töidensä ohella. Parlamentti kokoontuu vuodessa neljä kertaa kolmen viikon jaksoissa. Parlamentti sijaitsee Bernissä ja edelliset parlamenttivaalit pidettiin 23.10.2011.

Kantoneiden eli hallinta-alueiden toimivalta on laaja ja jokaisella kantonilla on oma perustuslaki, hallitus, parlamentti, lainsäädäntö ja oikeustoimet. Kantoneiden vastuulla on koulutus, terveydenhuolto ja poliisitoimi. Kantonit määräävät itse verotuksensa.  Pienin hallintoyksikkö on kunta ja 14.2.2013 kuntia oli 2409 kappaletta. Kuntien asema on vahva ja niillä on laaja itsemääräämisoikeus. Kantonikohtaisesti osalla kunnista on oma parlamenttinsa ja osassa päätökset tehdään yhteisön kokouksissa ilman kunnanvaltuutettuja. Tehokkuussyistä monet pienet kunnat yhdistyvät ja kuntien määrä on vähenemässä.

Sveitsissä kansalaisten vaikutusmahdollisuudet ovat laajat ja kansalaisilla on aloiteoikeus ja veto-oikeus liittovaltion kaikkeen lainsäädäntöön sekä kansainvälisten sopimusten hyväksymiseen. Kansalaiset voivat tehdä perustuslakiin muutosehdotuksia keräämällä 100 000 nimeä aloitteen tueksi 18 kuukauden aikana. Kansanäänestys on järjestettävä, mikäli kansalainen onnistuu keräämään parlamentin päätöstä vastaan 50 000 nimeä 100 päivän sisällä parlamentin päätöksen julkaisemisesta. Sveitsissä naiset saivat liittovaltion äänioikeuden vuonna 1971 ja tämän jälkeen he saivat vähitellen äänioikeuden myös kantonien tasolla. Vuonna 1990 viimeinen kantoni myönsi naisille äänioikeuden ja tänä päivänä naisten äänioikeus kattaa koko Sveitsin.  

Sijainti ja Ilmasto 

Sveitsi sijaitsee Keski-Euroopassa ja sen naapurimaita ovat lännessä Ranska, pohjoisessa Saksa, idässä Liechtenstein ja Itävalta sekä etelässä Italia. Sveitsin maantiede on monimuotoinen ja se jakaantuu kolmeen eri alueeseen, jotka ovat Jura-vuoristo, ”Mittellandin” tasankoalue ja Alpit. Sveitsin pinta-ala on 41 285 km² josta Jura-vuoriston osuus on 10 %, Mittellandin tasangon osuus 30 % ja Alppien osuus 60 % pinta-alasta.  Sveitsin korkein kohta on Valais´ssa sijaitseva Dufourspitzen vuori, joka sijaitsee 4634 metriä merenpinnan yläpuolella.

Sveitsin luoteisosassa osittain Ranskan puolella sijaitseva Jura-vuoristo on peräisin jurakaudelta. Jura-vuoristo on kumpuileva ja osin metsän peittämä ja se on matalampi vuoristo kuin Alpit. 

Jura-vuorten ja Alppien välissä sijaitseva Mittellandin tasankoalue on maatalousaluetta ja siellä asuu noin kaksi kolmasosaa maan väestöstä. Mittellandissa sijaitsevat Sveitsin suurimmat kaupungit Geneve, Lausanne, Bern ja Zürich. 

Etelässä sijaitsevat Sveitsin Alpit, joiden osuus koko Alpeista on noin 20 %. Alpeilla on noin 100 vuorta ja korkeimmat vuoret nousevat yli 4000 metrin korkeuteen merenpinnasta. Alpeilla sijaitsee myös jäätiköitä, joista suurin on 23 kilometriä pitkä Aletschin jäätikkö.  Alpit ovat tunnettuja laskettelu-, kiipeily- ja pyöräilyaktiviteeteistä. 

Sveitsissä on 6 % Euroopan makean veden varoista. Sveitsissä on monia suuria järviä ja paljon pieniä Alppijärviä.  Suurin järvi on Geneve-järvi joka sijaitsee Sveitsin ja Ranskan rajalla. Sveitsissä virtaa monet Euroopan suuret joet, kuten Rein, Aare, Rhone, Inn ja Ticino, jotka laskevat kolmeen eri mereen Pohjanmereen, Mustaanmereen ja Välimereen.Ilmasto vaihtelee suuresti alueittain ja eri vuodenaikojen mukaan. Atlantin valtameri vaikuttaa lännessä ja sen tuulet tuovat kosteutta ja sadetta. Idässä on lähes mannermainen ilmasto, alhaiset lämpötilat ja vähäiset sademäärät. Alppien eteläpuolella on lähes Välimeren ilmasto, korkeat lämpötilat ja vähän sadetta. Yleisesti kevät on viileä ja märkä, huhtikuussa sääolosuhteet muuttuvat usein ja nopeasti. Kesä on lämmin ja kuiva, lämpötila voi nousta jopa + 35° asteeseen. Syksy on viileä ja kuiva. Talvi on kylmä ja kuiva, lämpötila voi laskea öisin alle 0 ° asteen kaikkialla Sveitsissä. Lunta voi olla Alppien lisäksi myös muualla Sveitsissä.  Usean ilmastovyöhykkeen vuoksi maan kasvillisuus on runsasta ja monipuolista

Väestö

Eurostatin mukaan 1.1.2010 Sveitsin virallinen väkiluku oli 7 785 806 asukasta. Väestöstä äidinkieleltään saksankielisiä on 63,7 %, ranskankielisiä 20,4 %, italiankielisiä 6,5 % ja retoromaaninkielisiä 0,5 %. Saksaa äidinkielenään puhuvat sveitsiläiset käyttävät erityistä murretta, jota kutsutaan sveitsinsaksaksi. Kouluissa lapset opiskelevat äidinkielensä lisäksi jotain toista maan virallista kieltä. Väestöstä noin 20 % on ulkomaalaisia, jotka asuvat pysyvästi maassa. Suurin osa ulkomaalaisista tulee Italiasta, Saksasta, Portugalista, Espanjasta sekä entisen Jugoslavian alueelta. Suurimmat vieraskieliset väestöryhmät ovat saksalaiset 65 %, ranskalaiset 18 %, italialaiset 10 %, retoromaanit 1 % ja muut 6 %.

Sveitsin väestöntiheys on 185 henkeä / km² kun taas EU-maiden keskimääräinen asukastiheys on 116 asukasta / km². Sveitsiläisistä noin kaksi kolmannesta asuu kaupungeissa tai taajamissa ja kolmannes maaseudulla. Sveitsissä kaupungit ovat suhteellisen pieniä, suurimmassa osassa on alle 30 000 asukasta.

Taloustilanne

Sveitsin taloudellinen tilanne on hyvä ja se on yksi Euroopan rikkaimmista maista. Sveitsin talous perustuu korkeasti koulutettuun ja osaavaan työvoimaan.  Sveitsin tärkeimmät elinkeinot ovat lääke-, kemian- ja korkean teknologian tuotteiden teollisuus sekä pankki- ja vakuutusalan osaaminen. Palveluiden osuus Sveitsin kokonaistuotannosta on noin 71 % ja teollisuuden osuus on noin 28 %.

Sveitsissä on olemattomat luonnonvarat ja maa on riippuvainen ulkomaankaupasta ja ulkomaisista investoinneista. Sveitsissä tehdään paljon tutkimus- ja kehitystyötä ja tuotannossa massatuotannon sijaan erikoistutaan pieneen valikoimaan ja korkealaatuisiin tuotteisiin. Euroopan Unioni on Sveitsin tärkein kauppakumppani ja Euroopan osuus Sveitsin ulkomaankaupasta on 80 %. Sveitsin ulkomaankaupan tärkeimmät kauppakumppanit sekä vienti- ja tuonti tuotteet vuonna 2011 on esitetty kuviossa. Palvelutuotteista viedään eniten vakuutus- ja pankkipalveluita.

 

Sveitsin keskeisen sijainnin, poliittisen vakauden, turvallisuuden ja pankkisalaisuuden vuoksi Sveitsistä on muodostunut tärkeä kansainvälinen talouden keskus. Sveitsissä on alhainen henkilö- ja yritysverotus ja työntekijöistä kaksi kolmasosaa työllistyy yksityissektorille.  Työmarkkinat ovat joustavat ja työttömyysprosentti on alhainen ollen 3,7 % esimerkiksi vuonna 2009.  Yleinen hintataso on korkea, mutta korot ovat alhaiset.  Vuonna 2009 Sveitsin bruttokansantuote oli 68 813 frangia / henkilö (45 572 euroa).

 

Yvoire, kaunis keskiaikainen pikkukylä Ranskassa

Lähdettiin Papin kanssa tänään tutustumaan lähitienooseen ja kohteeksi valitsimme Yvoiren keskiaikaisen pikkukylän.  Yvoire sijaitsee Ranskan puolella Geneve-järven rannalla, se jakaa järven isoon ja suureen järveen. Genevestä Yvoireen ajaa  autolla noin puoli tuntia. 

Kylä  on muurien ympäröimä ja sinne pääsee tutustumaan jalan. Auton voi jättää muurien ulkopulelle isolle parkkialueelle. Suuntasimme ensiksi turisti-infoon saadaksemme kartan ja samalla kyselimme mihin paikkoihin kannattaa tutustua. Saimme kuulla että sesonki alkaa huhtikuussa ja näin helmikuussa, siellä on vain muutamia ruokapaikkoja ja kauppoja auki. Tämän huomasimmekin heti, kun siirryimme muurien toiselle puolelle, meidän lisäksi oli vain muutamia turisteja. Kylä oli todella oikein viehättävä ja kaunis. Pienen kylän kävelee nopeasti läpi, ainakin näin sesongin ulkopuolella. 

Paikka on varmaan kesäaikaan todella upea, sillä siellä oli lukuisia pieniä kauppoja, kahviloita ja ruokapaikkoja. Tänne on pakko tulla uudelleen keväällä. Garden of Five Senses vaikutti kuvien perusteella niin houkuttelvalta, että se on pakko nähdä.

Yvoire

Rhônen ylälaakso ja Geneve-järvi on ollut jo aikojen alusta tärkeä reitti Alppien läpi Ranskan ja Italian välillä ja  Geneve-järven kautta on veneillä kuljetettu tavaroita.  Yvoiren keskeisen sijainnin ”ison järven” ja ”pienen järven” välissä huomasi myös Kreivi Amédée V ja hän otti kylän tukikohdakseen. Kreivi rakennutti linnan joka valmistui vuonna 1306. Yvoire on ollut keskellä monia uskonnollisia sotia Ranskan, Geneven ja Bernin välissä. Bernin vallan aikaan 1500-luvulla kylä menetti sotilaallista roolia ja muuttui kalastajakyläksi.  Tänä päivänä Yvoire on listattu yhdeksi Ranskan kauneimmaksi kyläksi, näitä kyliä on yhteensä 157. Nyonista lauttamatka Yvoireen kestää  20 minuuttia.

Nähtävyyksiä

Saint Pancrace-kirkko on mahdollisesti rakennettu jo 1100-luvulla, mutta sitä on laajennettu ja rakennettu uudelleen useaan kertaan.  Kirkon nykyinen torni on vuodelta 1854 ja sen sipulinmuotoinen kupoli on perua 1800-luvun loppupuolen arkkitehtuurista. Tornin alkuperäinen pelti ruostui pahasti ja torni uusiittiin vuonna  1989. Nykyään torni on tehty ruostumattomasta teräksestä ja sen yläosa lehtikullasta. 

Yvoiren linna on rakennettu vuonna 1306 ja toimi sotilaallisena tukikohtana useissa sodissa 1500-luvulle asti. Linna tuhoutui 1591 tulipalossa ja vasta 1900-luvulla linna kunnostettiin uudelleen. Linna on yksityisessä omistuksessa, eikä sinne ole sisäänpääsyä. Linnan vastapäätä Geneve-järven toisella puolella on Nyonin kaupunki.

Kuva: turisti-infon matkaesitteestä

Labyrintti puutarha – Garden of the Five Senses on rakennettu linnan entiselle kasvimaalle ja se aivan kylän keskellä. Puutarha on restauroitu keskiaikaiseen tyyliin ja se on luokiteltu yhdeksi merkittäväksi puutarhaksi Ranskan kulttuuriministeriön johdosta. Jokainen kävijä saa kartan ja pienen opastuksen.


Lue lisää: Ylisöpö Yvoire Genevejärven rannalla